Monimuotoisuudelle tärkeät haukkametsät häviävät hakkuissa

Kanahaukan pesämetsistä löytyy usein uhanalaisia tai vaateliaita metsälajeja kuten kääpiä, liito-orava ja pohjantikka. Monet lajit, kuten muista petolinnuista hiiri- ja mehiläishaukka, pesivät vanhoissa haukanpesissä. Kanahaukan pesäpaikat ilmentävät siten monimuotoisuudelle arvokkaita metsiä.
Tutkimuksessa paikannettiin kanahaukan pesämetsiä Keski-Suomesta. Tiedossa olevien haukan pesämetsien rakenteen perusteella ennustettiin samankaltaisten metsien esiintyminen Keski-Suomessa. Ennusteen mukaan merkittävimmät haukkametsät kattoivat vain reilut kolme prosenttia Keski-Suomen pinta-alasta. Niistä 96 prosenttia sijaitsi kokonaan suojelualueiden ulkopuolella, ja loput kokonaan tai osittain suojelualueilla.
– Haukkametsiä löytyi talousmetsien hallitsemasta maisemasta niukasti, ja ne eivät olleet suojeltuja, kertoo Helsingin yliopiston Luonnontieteellisessä keskusmuseossa Luomuksessa tutkimusta koordinoinut Heidi Björklund.
Haukkametsillä on suuri riski hävitä – vanhoja kuusimetsiä tulisi suojella
Kanahaukalle ihanteellisimmaksi pesäpaikaksi osoittautui järeä kuusikko, jossa kuusen tilavuus on yli 200 kuutiota hehtaarilla ja sekapuuna kasvaa jonkin verran lehtipuita.
– Tutkimuksessa laaditun mallin perusteella Keski-Suomessa kanahaukka suosii varttuneita tai vanhoja eli hakkuuikäisiä kuusikoita, sanoo tutkija Anssi Lensu Jyväskylän yliopistosta.
Hakkuutietojen avulla selvitettiin, mikä osa merkittävimmistä haukkametsistä oli hakattu kolmen vuoden tarkastelujakson kuluttua. Haukkametsäkohteista kymmenesosa katosi tai heikentyi huomattavasti hakkuiden vuoksi, ja puolella oli tehty hakkuita jonkin verran.
Kanahaukka on Luomuksen pitkäaikaisen petolintuseurannan mukaan taantunut. Vähenemisen syinä on pidetty hakkuita ja muita metsänkäsittelytoimia. Tutkimus vahvistaa, että kanahaukan suosimat metsät katoavat herkästi hakkuissa. Samalla häviää muiden varttuneen metsän lajien elinympäristö.
– Monet metsien paikkalinnut, kuten hömö- ja töyhtötiainen, ovat taantuneet uhanalaisiksi, sanoo Suomen ympäristökeskuksen SYKE:n johtava tutkija Raimo Virkkala.
Tutkimus osoittaa, että metsäluonnon monimuotoisuuskohteita ei ole suojeltu tarpeeksi. Varttuneita ja vanhoja kuusimetsiä tulisi olla maisemassa jatkuvasti riittävästi. Haukkametsien huomiointi erityisesti yksityismetsissä on tärkeää, sillä suurin osa Keski-Suomen metsistä on yksityisomistuksessa.
Tutkimus on tehty yhteistyössä Helsingin yliopiston Luonnontieteellisen keskusmuseon Luomuksen, Suomen ympäristökeskuksen SYKEn ja Jyväskylän yliopiston tutkijoiden kanssa. Se on osa ympäristöministeriön rahoittamaa METSO-monimuotoisuusohjelman petolintuhanketta sekä Suomen Akatemian Strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittamaa IBC-Carbon-hanketta.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Tutkijatohtori Heidi Björklund, Luomus & Jyväskylän yliopisto, heidi.bjorklund(at)helsinki.fi, @bjorklund_heidi, puh. 040 5680556
Johtava tutkija, dos. Raimo Virkkala, Suomen ympäristökeskus SYKE, raimo.virkkala(at)ymparisto.fi, puh. 0295 251 747
Yliopistonlehtori, FT Anssi Lensu, Jyväskylän yliopisto, anssi.lensu(at)jyu.fi, puh. 040 805 3903
Kuvat

Linkit
Tietoja julkaisijasta

PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Luonnontieteellinen keskusmuseo LUOMUS on Helsingin yliopiston erillislaitos, joka säilyttää ja ylläpitää luonnontieteellisiä kansalliskokoelmia sekä harjoittaa niihin liittyvää tutkimusta.
Laajat kokoelmat koostuvat eläin-, kasvi-, sieni-, kivi- ja fossiilinäytteistä. Elävät kasvikokoelmat sijaitsevat kahdessa kasvitieteellisessä puutarhassa ja ajoituslaboratorio Kumpulan tiedekampuksella.
Luomuksen kokoelmiin pääsee tutustumaan kolmessa yleisökohteessa Helsingissä: Luonnontieteellisessä museossa sekä Kaisaniemen ja Kumpulan kasvitieteellisissä puutarhoissa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Noin joka seitsemäs hakija pääsi sisään Helsingin yliopistoon3.7.2025 09:42:00 EEST | Tiedote
Yhteishaussa Helsingin yliopistoon valittiin 4 703 uutta opiskelijaa. Helsingin yliopisto oli Suomen suosituin yliopisto ensisijaisten hakijoiden määrän sekä hakijoiden kokonaismäärän perusteella.
Kaasuvuoto aloittaa haavan korjauksen kasveissa2.7.2025 18:01:00 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston tutkijat ovat löytäneet mekanismin, jonka avulla kasvit korjaavat suojaavan uloimman kerroksensa, korkkisolukon. Tällä löydöllä voi olla merkittäviä vaikutuksia maatalouteen ja elintarvikkeiden säilyvyyteen. Etyleenin ja hapen diffuusio haavan läpi käynnistää kasvin luonnollisen paranemisprosessin.
Kaksoisvalohoito vähentää ikenien verenvuotoa ja tulehdusta hammasimplanttien ympärillä1.7.2025 09:59:32 EEST | Tiedote
Kaksoisvalohoito (Lumoral) tarjoaa kotikäyttöön turvallisen ja tehokkaan vaihtoehdon implanttien ympäristön tulehduksen hallintaan ilman antibiootteja.
Tutut maatalousympäristön linnut vähenevät, eteläiset yleislajit runsastuvat30.6.2025 08:00:00 EEST | Tiedote
Moni tuttu lintulaji harvinaistuu entisestään. Varpusia ja kuoveja on nyt vähemmän kuin koskaan aiemmin. Toisaalta monien eteläisten lajien voittokulku jatkuu. Mustarastaita ja peukaloisia esiintyy ennätysmäisen runsaasti.
Panimoteollisuuden sivuvirroista terveellisiä elintarvikkeita27.6.2025 13:02:54 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston tutkijat ovat keksineet innovatiivisen ja kestävän tavan hyödyntää mäskiä ja muita panimoteollisuuden sivutuotteita muokkaamalla niistä hyödyllisiä elintarvikkeita.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme