Monimuotoisuus suojaa lintuyhteisöjä ilmastonmuutoksen vaikutuksilta

Ilmastonmuutoksen maailmanlaajuiset vaikutukset ekosysteemeihin ja lajiyhteisöjen koostumukseen ovat kiistattomia, mutta ei ole selvää, miksi jotkut lajiyhteisöt kykenevät vastustamaan muutosta paremmin kuin toiset. Juuri julkaistussa tutkimuksessa tarkasteltiin lähes kaikkien pohjoisamerikkalaisten lintujen muodostamien yhteisökoostumusten muutosta ja monimuotoisuutta puolen vuosisadan ajalta. Lajirunsaudeltaan ja toiminnallisilta ominaisuuksiltaan monimuotoisemmat yhteisöt muuttuivat koostumukseltaan johdonmukaisesti vähemmän radikaalisti kuin lajistoltaan yksipuoliset yhteisöt.
– Esimerkiksi monipuolisesti petolintuja, hyönteissyöjiä ja siemensyöjiä sisältävät lajiyhteisöt ovat paremmin turvassa ilmastonmuutoksen haitallisilta vaikutuksilta, taustoittaa tutkimusta vetänyt tutkijatohtori Emma-Liina Marjakangas Helsingin yliopiston Luonnontieteellisestä keskusmuseosta, Luomuksesta.
Lintuyhteisöjen monimuotoisuus toimii puskurina erityisesti talvella, jolloin myös ilmaston lämpeneminen on ollut voimakkainta pohjoisella pallonpuoliskolla. Pesimäkaudella lintuyhteisöjen koostumus on muuttunut huomattavasti vähemmän kuluneen 50 vuoden aikana eikä monimuotoisuus siksi toiminut yhtä selkeänä puskurina kuin talvella. Aiemmat tutkimukset ovatkin osoittaneet, että lintujen esiintyminen talvella muuttuu nopeammin kuin pesimäaikana, johtuen ympäristötekijöistä.
– Elinympäristö ja sitä kautta ravinto vaikuttavat siihen, kuinka joustavasti lajit voivat muuttaa pesimä- ja talvehtimisalueitaan. Esimerkiksi ruohomaiden lajit ovat siirtyneet hitaammin kohti pohjoista kuin metsien varpuslinnut, kuten punarintarastas, tai useissa eri elinympäristöissä vai viihtyvät yleislajit, kuten vaikertajakyyhky, kertoo yli-intendentti Aleksi Lehikoinen Luomuksesta.
Toiminnallisesti monimuotoiset lintuyhteisöt auttavat omalta osaltaan ylläpitämään ekosysteemejä muun muassa levittämällä kasvien siemeniä, pitämällä kurissa tuhohyönteisiä ja jopa pölyttämällä kasveja. Ilmastonmuutos sekoittaa lajiyhteisöjen koostumusta ja horjuttaa siten niiden kykyä tuottaa näitä ekosysteemipalveluita.
– Tuloksemme vahvistavat käsitystä siitä, että monimuotoisuus turvaa ekosysteemien toimintaa ja että luontokatoa ja ilmastonmuutosta on torjuttava samanaikaisesti, jotta kerrannaisvaikutukset voidaan välttää, Marjakangaspainottaa.
Tutkimus perustui koko Pohjois-Amerikan kattavaan kansalaistiedeaineistoon vuosilta 1966–2016 ja se julkaistiin kansainvälisessä Scientific Reports –tiedesarjassa.
Alkuperäinen artikkeli
Marjakangas, EL., Santangeli, A., Johnston, A. et al. Effects of diversity on thermal niche variation in bird communities under climate change. Sci Rep 12, 21810 (2022). https://doi.org/10.1038/s41598-022-26248-1
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Tutkijatohtori Emma-Liina Marjakangas, Luonnontieteellinen keskusmuseo, Luomus, Helsingin yliopisto,
emma-liina.marjakangas@helsinki.fi, puh. +358 40 672 6716
Marjaana LindyViestinnän asiantuntijaHelsingin yliopisto / Viestintä ja yhteiskuntasuhteet
Puh:+358 (0)50 5186195marjaana.lindy@helsinki.fiKuvat

Linkit
Tietoja julkaisijasta

PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Luonnontieteellinen keskusmuseo LUOMUS on Helsingin yliopiston erillislaitos, joka säilyttää ja ylläpitää luonnontieteellisiä kansalliskokoelmia sekä harjoittaa niihin liittyvää tutkimusta.
Laajat kokoelmat koostuvat eläin-, kasvi-, sieni-, kivi- ja fossiilinäytteistä. Elävät kasvikokoelmat sijaitsevat kahdessa kasvitieteellisessä puutarhassa ja ajoituslaboratorio Kumpulan tiedekampuksella.
Luomuksen kokoelmiin pääsee tutustumaan kolmessa yleisökohteessa Helsingissä: Luonnontieteellisessä museossa sekä Kaisaniemen ja Kumpulan kasvitieteellisissä puutarhoissa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Noin joka seitsemäs hakija pääsi sisään Helsingin yliopistoon3.7.2025 09:42:00 EEST | Tiedote
Yhteishaussa Helsingin yliopistoon valittiin 4 703 uutta opiskelijaa. Helsingin yliopisto oli Suomen suosituin yliopisto ensisijaisten hakijoiden määrän sekä hakijoiden kokonaismäärän perusteella.
Kaasuvuoto aloittaa haavan korjauksen kasveissa2.7.2025 18:01:00 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston tutkijat ovat löytäneet mekanismin, jonka avulla kasvit korjaavat suojaavan uloimman kerroksensa, korkkisolukon. Tällä löydöllä voi olla merkittäviä vaikutuksia maatalouteen ja elintarvikkeiden säilyvyyteen. Etyleenin ja hapen diffuusio haavan läpi käynnistää kasvin luonnollisen paranemisprosessin.
Kaksoisvalohoito vähentää ikenien verenvuotoa ja tulehdusta hammasimplanttien ympärillä1.7.2025 09:59:32 EEST | Tiedote
Kaksoisvalohoito (Lumoral) tarjoaa kotikäyttöön turvallisen ja tehokkaan vaihtoehdon implanttien ympäristön tulehduksen hallintaan ilman antibiootteja.
Tutut maatalousympäristön linnut vähenevät, eteläiset yleislajit runsastuvat30.6.2025 08:00:00 EEST | Tiedote
Moni tuttu lintulaji harvinaistuu entisestään. Varpusia ja kuoveja on nyt vähemmän kuin koskaan aiemmin. Toisaalta monien eteläisten lajien voittokulku jatkuu. Mustarastaita ja peukaloisia esiintyy ennätysmäisen runsaasti.
Panimoteollisuuden sivuvirroista terveellisiä elintarvikkeita27.6.2025 13:02:54 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston tutkijat ovat keksineet innovatiivisen ja kestävän tavan hyödyntää mäskiä ja muita panimoteollisuuden sivutuotteita muokkaamalla niistä hyödyllisiä elintarvikkeita.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme