Monipuoliset elinkeinot auttoivat sinnikkäitä levänluhtalaisia ilmastokatastrofin yli
Etelä-Pohjanmaan Levänluhdan lähdepohjaisesta vesikalmistosta on noussut ihmisluita jo 1600-luvulta lähtien. Näiden rautakautisten vainajien salat alkavat aueta atomiytimien määriä ja niiden suhteita määrittämällä. Juuri julkaistussa tutkimuksessa muodostuu kuva hyvin monipuolisia elinkeinoja käyttäneestä monimuotoisesta yhteisöstä, mikä vastaa hyvin arkeologisen aineiston luomaa kuvaa.
Ihmisen ravinnon sisältämä hiili ja typpi päätyvät ihmiskehon rakennusaineiksi luustoon ja pehmytkudoksiin. Hiilellä on kolme isotooppia, typellä kaksi, ja näiden eripainoisten atomiydinten määriin tallentuu tietoa menneen ajan tapahtumista.
– Levänluhdan vainajien isotooppidata jakautuu kolmeen selvästi erottuvaan ryhmään. Tämä on ainutlaatuista Itämeren ympäristössä, sanoo Helsingin yliopiston Ajoituslaboratorion johtaja, dosentti Markku Oinonen.
Ruokavaliomallinnukset kertovat monipuolisista elinkeinoista
Maasta, merestä (Itämeri) ja makean veden vesistöistä saatavan ravinnon isotooppisuhteet ovat erilaisia tutkimuksen tausta-aineistossa. Siten luiden isotooppimäärityksiin pohjautuvat ruokavaliomallinnukset tuottavat tietoa näiden eri ravintoryhmien suhteellisista osuuksista. Suurin osa Levänluhdan vainajista näyttää hyödyntäneen kaikkia kolmea tarjolla olevaa ruuan lähdettä: Pohjanlahtea, lakeuksia ja erämaita sekä suhteellisen lähellä lipuvaa Kyrönjokea. Maasta saatavan ravinnon osuus on noin 85% suurimmalla osalla vainajista ja painottuen proteiinipitoisiin ruokiin. Tämän peruspopulaation trendi säilyy kautta koko ajanjakson.
Joillakin vainajilla kuitenkin noin puolet ravinnosta on ollut merestä saatavaa. Tämä viittaa hylkeenpyyntiin tai kalastukseen Pohjanlahdella. Lisäksi, aineistossa esiintyy ryhmä, joka ei ole käyttänyt makean veden ravintoa ollenkaan. Tutkijat esittävät, että tämä saattaisi liittyä arkeologisesti havaittuihin yhteyksiin kauemmas Itämeren alueelle.
Elinkeinojen tuoma resilienssi kantoi ilmastokatastrofin yli
Keskellä Levänluhdan aikakautta tapahtui viimeisten 2000 vuoden voimakkain ilmastokatastrofi. Tulivuorenpurkaukset aiheuttivat 540-luvulla usean vuoden kylmän ja pimeän jakson, joka heijastuu ehkä kansantaruissa läpi koko pohjoisen pallonpuoliskon. Oinosen johtaman tutkimushankkeen tutkijat ovat hiljattain linkittäneet katastrofin Lapin puulustojen hiili-isotoopeissa näkyvään valon määrän tuntuvaan vähenemiseen vuosina 541- 544.
– Jos Skandinavian saagoissa mainittu kolmen vuoden talvi, Fimbulvinter, halutaan etsiä, niin tässä on paras kandidaatti, pohtii Oinonen.
Fimbultalven on esitetty aiheuttaneen viljelyn romahtamista Ruotsin ja Viron lähialueilla. Levänluhtalaisilla maasta saatavan ravinnon käyttö ei kuitenkaan vähene sen jälkeen, vaan vahvasti merestä ravintonsa saanut ryhmä hiipuu. Suurin ihmisryhmä jatkaa merellisen ravinnon käyttöä ruokavalion täydennyksenä ja sen hautaukset jopa lisääntyvät 600-luvun puolivälissä. Proteiinipitoinen ravinto viittaa eläinkunnan tuotteisiin ja näyttää siltä, että viljelyn sijasta suurimman osan elämä pohjautui ehkä karjanhoidon ja metsästyksen varaan. Turkiskauppaa onkin perinteisesti pidetty rautakaudella kukoistaneen Etelä-Pohjanmaan rikkauden lähteenä näillä Suomenselän eteläisillä juurilla.
Aiempi geneettinen tutkimus ja paikannimiaineisto viittaavat levänluhtalaisten saamelaisyhteyksiin. Viitteitä rautakautisten saamelaisten monipuolisista elinkeinoista on aiemmin havaittu myös Ruotsin samoilla leveysasteilla. Tutkijat pohtivatkin voiko Levänluhdan vesikalmisto jopa olla saamelaisten pyhien lähdepohjaisten järvien, saivojen, ilmentymä.
Miten tutkimusta tehdään?
Hiilen radioaktiivisen isotoopin, radiohiilen, määrä kertoo ajasta ja pysyvien isotooppien suhteet käytetystä ravinnosta. Menetelmiä yhdistäen tutkijat voivat rakentaa aikasarjoja ihmisen ruokavalioiden ja elinkeinojen muutoksista aikojen kuluessa.
Helsingin yliopiston tutkijat ovat tehneet lähes 40 radiohiiliajoitusta sekä hiilen ja typen isotooppimääritystä Levänluhdan luuaineistosta. Yhdistämällä nämä laajaan tausta-aineistoon ravintoaineiden isotooppiarvoista ja niiden suhteellisista määristä on voitu tuottaa ruokavaliomallinnuksia sekä aikasarja-analyysejä kautta koko Levänluhdan aikakauden.
Leväluhdasta
Levänluhta on eräs ainutlaatuisimmista arkeologisista kohteista jopa maailmanlaajuisesti. Lähes sadan rautakautisen vainajan luita on löytynyt keskeltä Etelä-Pohjanmaan lakeuksia jo 1600-luvulta lähtien. Vainajat on haudattu rautakaudella, noin 300 - 800 -luvuilla luultavasti silloiseen lampeen, joka maankohoamisen vaikutuksesta on muuttunut suoksi ja ihmisen toimesta pelloksi. Kolme lähdettä ja niiden rautapitoinen punainen vesi muistuttavat nykyisin tästä muinaisesta kalmistosta.
Julkaistu tutkimus on tehty monitieteellisenä Helsingin yliopiston vetämänä yhteistyönä, jossa mukana Ajoituslaboratorion, arkeologian, genetiikan ja forensiikan tutkijoita Helsingin yliopistosta sekä Luonnonvarakeskuksen, Tübingenin ja Bernin yliopiston tutkijoita. Tutkimusta on rahoittanut Emil Aaltosen säätiö dosentti Anna Wessmanin johtaman hankkeen kautta.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Markku Oinonen, FT, dosentti
laboratorionjohtaja
Ajoituslaboratorio, Luonnontieteellinen keskusmuseo LUOMUS
Helsingin yliopisto
markku.j.oinonen@helsinki.fi
Puh: 050 3187302
Anna Wessman, FT, dosentti
Kulttuurien osasto, arkeologia
Helsingin yliopisto
anna.wessman@helsinki.fi
Puh: 050 3298436
Kuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta

PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Tiedottaja Eeva Karmitsa, Helsingin yliopisto, puh. 02941 58461
Luonnontieteellinen keskusmuseo LUOMUS on Helsingin yliopiston erillislaitos, joka säilyttää ja ylläpitää luonnontieteellisiä kansalliskokoelmia sekä harjoittaa niihin liittyvää tutkimusta.
Laajat kokoelmat koostuvat eläin-, kasvi-, sieni-, kivi- ja fossiilinäytteistä. Elävät kasvikokoelmat sijaitsevat kahdessa kasvitieteellisessä puutarhassa ja ajoituslaboratorio Kumpulan tiedekampuksella.
Luomuksen kokoelmiin pääsee tutustumaan kolmessa yleisökohteessa Helsingissä: Luonnontieteellisessä museossa sekä Kaisaniemen ja Kumpulan kasvitieteellisissä puutarhoissa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Kaksoisvalohoito vähentää ikenien verenvuotoa ja tulehdusta hammasimplanttien ympärillä1.7.2025 09:59:32 EEST | Tiedote
Kaksoisvalohoito (Lumoral) tarjoaa kotikäyttöön turvallisen ja tehokkaan vaihtoehdon implanttien ympäristön tulehduksen hallintaan ilman antibiootteja.
Tutut maatalousympäristön linnut vähenevät, eteläiset yleislajit runsastuvat30.6.2025 08:00:00 EEST | Tiedote
Moni tuttu lintulaji harvinaistuu entisestään. Varpusia ja kuoveja on nyt vähemmän kuin koskaan aiemmin. Toisaalta monien eteläisten lajien voittokulku jatkuu. Mustarastaita ja peukaloisia esiintyy ennätysmäisen runsaasti.
Panimoteollisuuden sivuvirroista terveellisiä elintarvikkeita27.6.2025 13:02:54 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston tutkijat ovat keksineet innovatiivisen ja kestävän tavan hyödyntää mäskiä ja muita panimoteollisuuden sivutuotteita muokkaamalla niistä hyödyllisiä elintarvikkeita.
Mielenterveyden häiriöt koskettavat valtaosaa suomalaisista26.6.2025 08:30:00 EEST | Tiedote
Arviolta 77 % naisista ja 70 % miehistä saa elämänsä aikana jonkin mielenterveyden, käyttäytymisen tai neurokehityksen häiriön diagnoosin. Yleisimmät häiriöt ovat ahdistuneisuus- ja mielialahäiriöt. Miehillä häiriö todetaan useimmiten ensimmäisen kerran jo 6-vuotiaana.
Maahanmuuttajataustaisilla pojilla suurempi riski masennus- ja ahdistusoireiluun – koululla on tärkeä rooli heidän tukemisessaan26.6.2025 08:00:00 EEST | Tiedote
Maahanmuuttajataustaiset lapset ja nuoret raportoivat useammin masennus- ja ahdistusoireita. Oireilta suojaavissa tekijöissä korostuu koulun ja läheisten ihmissuhteiden rooli nuoren elämässä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme