Kansallinen koulutuksen arviointikeskus Karvi

Monipuolisilla menetelmillä ja yritysyhteistyöllä hyvät yrittäjyysvalmiudet ammatillisessa koulutuksessa ja korkeakouluopetuksessa

Jaa

Korkeakouluissa on menossa selkeä yrittäjyysbuumi: yli puolet korkeakouluopiskelijoista kertoi pitävänsä yrittäjyyttä kiinnostavana uravaihtoehtona. Samanlaista buumia ei voida opiskelijakyselyn perusteella sanoa näkyvän ammatillisessa koulutuksessa. Yritysten ja yrittäjyyden vahvistaminen on yksi Sipilän hallituksen tavoitteista.

Kansallinen koulutuksen arviointikeskus (Karvi) arvioi ammatillisen koulutuksen ja korkeakouluopintojen yrittäjyys- ja innovaatiotoimintaa (ns. Yrtti-arviointi). Arvioinnissa selvitetään, edistääkö ammatillinen koulutus ja korkeakoulutus yrittäjyyden lisääntymistä ja miten yrittäjyyden oppimista voitaisiin edistää.

Arvioinnin väliraporteissa esitellään ammatillisen koulutukseen ja korkeakouluihin suunnatun opiskelijakyselyn tuloksia. Ammatillisen koulutuksen tutkinnonsuorittajille ja korkeakouluopiskelijoille suunnatut kyselyt toteutettiin syksyllä 2017.

Korkeakoulujen yrittäjyysopinnoissa on käytössä monipuoliset menetelmät

Korkeakouluissa yrittäjyyttä opetetaan monipuolisilla opetusmenetelmillä, kuten tehtävillä, ryhmätöillä ja verkko-opinnoilla, ja niitä käytettiin rinnakkain opinnoissa. Luennot olivat yleisin opetusmenetelmä, vaikka opiskelijat pitivät sitä huonoimpana tapana oppia yrittäjyyttä. Parhaana tapana pidettiin yritys- ja yrittäjävierailuja. Opiskelijat, jotka osallistuivat monipuolisimmin erilaisiin opetuksen toteutusmuotoihin, arvioivat myönteisimmin omaa yrittäjyysominaisuuksien oppimistaan ja intoaan lähteä yrittäjäksi.

Ammatillisessa koulutuksessa yritystoiminnan opetuksessa on käytössä usein vain yksi menetelmä kerrallaan, kuten itsenäiset tehtävät tai ryhmä- ja projektityöt. Opetus on usein tehtäväpainotteista. Yrittäjyysopintoja suorittaneet opiskelijat kokivat oppineensa yritystoiminnassa tarvittavia tietoja keskimäärin jonkin verran. Nykyisten opintojen aloitusvuosi ei vaikuttanut siihen, paljonko opiskelijat vastasivat oppineensa yritystoiminnassa tarvittavia tietoja.

Kyselyn perusteella voidaan sanoa, että monipuoliset menetelmät, jotka sisältävät yritysyhteistyötä, ovat paras tapa oppia yrittäjyyttä. Tärkeää olisi, että kaikki koulutusalat ja opettajat käyttäisivät monipuolisia opetusmenetelmiä.

Ammatillisen koulutuksen kykyä tuottaa yleisiä työelämävalmiuksia selvitettävä tarkemmin

Korkeakouluopiskelijat kokivat oppineensa yrittäjyysopinnoissaan yrittäjyysominaisuuksia, kuten sinnikkyyttä ja epävarmuuden sietämistä, luovuutta ja innovatiivisuutta sekä suunnitelmallisuutta ja vastuullisuutta. Erityisesti ne opiskelijat, jotka pitivät yrittäjyysopintoja tärkeänä yrittäjänä toimimisen kannalta, kertoivat oppineensa yrittäjyysominaisuuksia. Yrittäjyyden houkuttelevuudella oli myönteistä vaikutusta yrittäjyysominaisuuksien oppimiseen.

Ammatillisen koulutuksen kykyä tuottaa yleisiä työelämävalmiuksia arvioitiin muun muassa kysymällä opiskelijoiden yrittäjyysominaisuuksien oppimisen kokemuksia ja poissaoloja. Opiskelijoiden mukaan oli vaikea arvioida, kuinka paljon yleisiä työelämävalmiuksia on opittu nykyisissä opinnoissa. Poissaoloja oli paljon: vanhan lainsäädännön mukaisen ammatillisen peruskoulutuksen (ns. nuorisopuoli) opiskelijoista 43 % vastasi olevansa viikoittain poissa ilmoittamatta etukäteen. Poissaolojen syitä ja yrittäjyysominaisuuksien oppimista selvitetään tarkemmin arvioinnin jatkuessa.

Ammatillisen koulutuksen järjestäjän ja korkeakoulun toiminnalla on tärkeä merkitys yrittäjyysominaisuuksien ja yleisten työelämävalmiuksien oppimisessa. Näiden taitojen oppimiseen tulee kiinnittää jatkossa yhä enemmän huomiota.

Väliraportti julkaistaan 3.5.2018.

Ammatillisen koulutuksen opiskelijakyselyn tulokset https://karvi.fi/app/uploads/2018/04/YRTTI_Valiraportti_Ammatillinen.pdf

Korkeakouluihin suunnatun opiskelijakyselyn tulokset https://karvi.fi/app/uploads/2018/04/YRTTI_Väliraportti_KK.pdf

Lisätietoa:

Arviointiasiantuntija (korkeakoulut) Mira Huusko, puh. 029 533 5565, mira.huusko@karvi.fi

Arviointiasiantuntija (ammatilliset oppilaitokset) Juha Vettenniemi, puh. 029 533 5532, juha.vettenniemi@karvi.fi

Johtaja Harri Peltoniemi, puh. 029 533 5532, harri.peltoniemi@karvi.fi

Tietoja julkaisijasta

Kansallinen koulutuksen arviointikeskus Karvi
Kansallinen koulutuksen arviointikeskus Karvi
PL 28
00101 HELSINKI

029 533 5500http://karvi.fi

Kansallinen koulutuksen arviointikeskus (Karvi) on itsenäinen koulutuksen arviointiviranomainen, joka toimii Opetushallituksen erillisyksikkönä. Karvi toteuttaa koulutukseen sekä opetuksen ja koulutuksen järjestäjien toimintaan liittyviä arviointeja varhaiskasvatuksesta korkeakoulutukseen. Arviointikeskus koostuu arviointineuvostosta, korkeakoulujen arviointijaostosta ja kolmesta osaamisyksiköstä: yleissivistävän koulutuksen ja varhaiskasvatuksen, ammatillisen koulutuksen sekä korkeakoulutuksen ja vapaan sivistystyön yksiköstä.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Kansallinen koulutuksen arviointikeskus Karvi

Mistä suomalainen varhaiskasvatuksen laatu koostuu? - Suomalaiset varhaiskasvatuksen laadun indikaattorit julkaistaan ensimmäistä kertaa22.10.2018 08:00Tiedote

Varhaiskasvatuksen laatu puhuttaa julkisessa keskustelussa. Varhaiskasvatusta ja sen laatua voidaan kuitenkin tarkastella ja arvioida vain, jos tiedetään, mitä laadulla tarkoitetaan. Karvi julkaisee Varhaiskasvatuksen laadun arvioinnin perusteet ja suositukset -asiakirjan 25.10.2018. Se pitää sisällään ensimmäistä kertaa laajan tutkimuskoonnin siitä, mistä suomalaisen varhaiskasvatuksen laatu koostuu.

KUTSU: Pohjoismaiden PISA- ja TIMSS-tulokset vertailussa Northern Lights -konferenssissa 27.–28.9.13.9.2018 08:00Kutsu

Tervetuloa Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen (Karvi) ja Pohjoismaisen arviointiverkoston järjestämään Northern Lights -konferenssiin, jossa käsitellään Pohjoismaiden uusimpia PISA- ja TIMSS-oppimistuloksia. Puheenvuorojen keskeisiä teemoja ovat opettajan rooli, motivaatio, digitalisaatio ja sosiaaliset erot kaupunkien ja maaseudun välillä. Konferenssissa julkaistaan raportti Northern Lights on TIMSS and PISA 2018. Kyseessä on ainoa julkaisu, jossa verrataan eri Pohjoismaiden PISA- ja TIMSS-tuloksia ja niiden taustamuuttujia. Aika: to–pe 27.–28.9.2018, torstaina klo 13–18 ja perjantaina klo 8.45–13 Paikka: Hanasaaren kulttuurikeskus, Espoo Tuloksia esittelevät ja kommentoivat raportin kirjoittajat ja kutsuvieraspuhujat pohjoismaisista yliopistoista sekä asiantuntijat OECD:stä ja IEA:sta. Tapahtumaan osallistuu 120 opetushallinnon ja tutkimuksen edustajaa eri Pohjoismaista. Tilaisuuden juontaa Kirsi Heikel. Tapahtuma on englanninkielinen. Konferenssin ohjelma Konferenssin ja rap

En kvalitetsstämpel till Högskolan på Åland – arbetslivskontakterna och en strävan att möta arbetslivets behov är högskolans styrka27.8.2018 08:00Tiedote

En nordisk auditeringsgrupp tillsatt av Nationella centret för utbildningsutvärdering (NCU) har genomfört en auditering av Högskolan på Åland. NCU har beviljat högskolan en kvalitetsstämpel som gäller i sex år från och med den 23 augusti 2018. Högskolan på Ålands kvalitetssystem uppfyller de nationella kriterierna för kvalitetshantering som fastställts för högskolor och motsvarar de europeiska principerna och rekommendationerna.

Arviointitulos: Varhaiskasvatussuunnitelmat antavat hyvät suuntaviivat varhaiskasvatustyölle15.8.2018 08:00Tiedote

Karvi on arvioinut varhaiskasvatustyötä ohjaavia varhaiskasvatussuunnitelmia (vasu) ja niiden käyttöönottoa kunnissa ja yksityisissä palveluissa. Vasut toimivat melko hyvin työn tukena, mutta erityisesti lasten vasuissa ilmeni kuitenkin laadullisia ongelmia. Tulosten perusteella myös lasten yhdenvertaisuuteen varhaiskasvatuspalveluissa ja palvelujen tasaiseen laatuun tulisi kiinnittää huomiota.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme