Helsingin yliopisto

Moniresistentit bakteerit ovat tuontikoirilla huolestuttavan yleisiä

Jaa

Yleisimmin käytetyille mikrobilääkkeille vastustuskykyisiä suolistoperäisiä bakteereita on tänä vuonna löydetty koirien seulontanäytteistä neljä kertaa useammin kuin viime vuonna. Osa näistä bakteereista voi tarttua myös ihmiseen. Helsingin yliopiston asiantuntijat kehottavat ulkomaisilta koiratarhoilta eläimiä tuovia järjestöjä ottamaan huomioon resistenttien bakteerien leviämisriskin.

Viitisen prosenttia suomalaisista koirista kantaa suolistobakteereja, jotka ovat vastustuskykyisiä penisilliini- ja kefalosporiini-ryhmän lääkeaineille. Nämä ESBL-bakteerit ovat usein resistenttejä myös muille antibiooteille.

Tänä vuonna ESBL-bakteerien esiintyvyys on noussut nelinkertaiseksi. Esimerkiksi jopa puolet Venäjän koiratarhoilta tuoduista koirista on osoittautunut ESBL-bakteerin oireettomiksi kantajiksi.  

Kantajuus itsessään ei ole vaarallista perusterveille yksilöille, mutta bakteerien aiheuttamia infektioita voi olla vaikea hoitaa.

– Ja vaikka resistentin bakteerin aiheuttama infektio saataisiin hoidettua, eläin voi jäädä loppuiäkseen bakteerin kantajaksi. Yksittäinen negatiivinen näyte ei todista, että koira olisi päässyt eroon bakteerista, Yliopistollisen pieneläinsairaalan johtava eläinlääkäri Katariina Thomson toteaa.

Ihmisetkin voivat olla ESBL-bakteerien oireettomia kantajia. Bakteerit voivat myös siirtyä ihmisistä eläimiin ja päinvastoin.

ESBL-bakteerien lisäksi erityisesti ulkomailla leikattujen koirien leikkaushaavainfektioista on tänä syksynä löydetty poikkeuksellisen vastustuskykyisiä metisilliiniresistenttejä stafylokokkibakteereita. Näihin MRSP-kantoihin ei tehoa yksikään koirille rekisteröidyistä vakavien infektioiden hoitoon soveltuvista antibiooteista.

Ulkomailta tuotavat koirat voivatkin lisätä antibioottiresistenssiä.

– Oireettomat ESBL- ja MRSP-bakteereita kantavat koirat toimivat hiljaisina bakteerien levittäjinä. Resistenssin lisääntyessä populaatiossa myös infektioiden hoito vaikeutuu, sanoo dosentti Merja Rantala eläinlääketieteellisen tiedekunnan kliinisen mikrobiologian laboratoriosta.

Eläinlääketieteellinen tiedekunta ja Yliopistollinen eläinsairaala toivovakin, että ulkomailta koiratarhoilta eläimiä tuovat järjestöt ottavat toiminnassaan huomioon resistenttien bakteerien leviämisriskin.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

dosentti Merja Rantala
Tarttuvien eläintautien erikoiseläinlääkäri
Eläinlääketieteellinen tiedekunta
merja.rantala@helsinki.fi
puh. 050 415 5482

Katariina Thomson, ELT
Johtava eläinlääkäri
Yliopistollinen pieneläinsairaala
Eläinlääketieteellinen tiedekunta
katariina.thomson@helsinki.fi
puh. 02941 57439

viestinnän asiantuntija Elina Raukko
elina.raukko@helsinki.fi
puh. 050 318 5302

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Helsingin yliopisto
Helsingin yliopisto
PL 33
00014 Helsinki

02941 911 (vaihde)http://www.helsinki.fi/yliopisto

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista jo ennen kuin ne uutisoidaan? Kun tilaat tiedotteemme tältä julkaisijalta, saat ne sähköpostiisi yhtä aikaa suomalaisen median kanssa. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme