Moniresistentit bakteerit ovat tuontikoirilla huolestuttavan yleisiä
Viitisen prosenttia suomalaisista koirista kantaa suolistobakteereja, jotka ovat vastustuskykyisiä penisilliini- ja kefalosporiini-ryhmän lääkeaineille. Nämä ESBL-bakteerit ovat usein resistenttejä myös muille antibiooteille.
Tänä vuonna ESBL-bakteerien esiintyvyys on noussut nelinkertaiseksi. Esimerkiksi jopa puolet Venäjän koiratarhoilta tuoduista koirista on osoittautunut ESBL-bakteerin oireettomiksi kantajiksi.
Kantajuus itsessään ei ole vaarallista perusterveille yksilöille, mutta bakteerien aiheuttamia infektioita voi olla vaikea hoitaa.
– Ja vaikka resistentin bakteerin aiheuttama infektio saataisiin hoidettua, eläin voi jäädä loppuiäkseen bakteerin kantajaksi. Yksittäinen negatiivinen näyte ei todista, että koira olisi päässyt eroon bakteerista, Yliopistollisen pieneläinsairaalan johtava eläinlääkäri Katariina Thomson toteaa.
Ihmisetkin voivat olla ESBL-bakteerien oireettomia kantajia. Bakteerit voivat myös siirtyä ihmisistä eläimiin ja päinvastoin.
ESBL-bakteerien lisäksi erityisesti ulkomailla leikattujen koirien leikkaushaavainfektioista on tänä syksynä löydetty poikkeuksellisen vastustuskykyisiä metisilliiniresistenttejä stafylokokkibakteereita. Näihin MRSP-kantoihin ei tehoa yksikään koirille rekisteröidyistä vakavien infektioiden hoitoon soveltuvista antibiooteista.
Ulkomailta tuotavat koirat voivatkin lisätä antibioottiresistenssiä.
– Oireettomat ESBL- ja MRSP-bakteereita kantavat koirat toimivat hiljaisina bakteerien levittäjinä. Resistenssin lisääntyessä populaatiossa myös infektioiden hoito vaikeutuu, sanoo dosentti Merja Rantala eläinlääketieteellisen tiedekunnan kliinisen mikrobiologian laboratoriosta.
Eläinlääketieteellinen tiedekunta ja Yliopistollinen eläinsairaala toivovakin, että ulkomailta koiratarhoilta eläimiä tuovat järjestöt ottavat toiminnassaan huomioon resistenttien bakteerien leviämisriskin.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
dosentti Merja Rantala
Tarttuvien eläintautien erikoiseläinlääkäri
Eläinlääketieteellinen tiedekunta
merja.rantala@helsinki.fi
puh. 050 415 5482
Katariina Thomson, ELT
Johtava eläinlääkäri
Yliopistollinen pieneläinsairaala
Eläinlääketieteellinen tiedekunta
katariina.thomson@helsinki.fi
puh. 02941 57439
viestinnän asiantuntija Elina Raukko
elina.raukko@helsinki.fi
puh. 050 318 5302
Linkit
Tietoja julkaisijasta
PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Helsingin yliopisto oli hakijoiden ykköstoive yhteishaussa28.3.2024 11:38:03 EET | Tiedote
Hakijoita kandi- ja maisteriohjelmiin oli yli 31 000. Ensisijaisten hakijoiden määrän perusteella Helsingin yliopisto oli Suomen suosituin yliopisto. Tutut alat – oikeustiede, lääketiede ja psykologia – olivat jälleen Helsingin yliopiston suosituimpia hakukohteita.
Modernin ajan suurinta aurinkomyrskyä jäljitettiin Lapin puiden vuosirenkaista28.3.2024 09:34:22 EET | Tiedote
Helsingin yliopiston johtama tutkimusryhmä pystyi mittaamaan vuoden 1859 Carringtonin aurinkomyrskyn jälkeisen piikin Lapin puiden radiohiilipitoisuuksista. Jäljitys auttaa varautumaan vaarallisiin aurinkomyrskyihin.
KUTSU MEDIALLE 10.4; Mistä europarlamenttivaaleissa puhutaan, tutkijoiden ajankohtaisimmat asiat esillä27.3.2024 14:05:26 EET | Kutsu
Kesäkuun Euroopan parlamentin vaalit käydään entistä kireämmässä maailmanpoliittisessa tilanteessa. Mikä merkitys EU-vaaleilla on Euroopan ja Suomen suunnalle? Millaisessa poliittisessa tilanteessa EU-vaaleihin lähdetään? Entä millaisia valtakamppailuja Euroopan parlamentin sisällä käydään?
Tutkijat selvittivät, miten musiikki katoaa aivoista27.3.2024 12:00:00 EET | Tiedote
Sävelkuurolta ihmiseltä puuttuu kyky tunnistaa melodioita. Tuore tutkimus onnistui paikantamaan sävelkuurouden eli amusian todennäköisen alkuperän aivoissa. Ilmiön jäljille päästiin tutkimalla tapauksia, joissa aivoinfarkti oli aiheuttanut amusian.
Plastiikkakirurgian professori Virve Koljoselle J. V. Snellman -palkinto26.3.2024 18:00:00 EET | Tiedote
Helsingin yliopisto on myöntänyt J. V. Snellmanin nimeä kantavan tiedonjulkistamispalkinnon vuonna 2024 professori Virve Koljoselle. Koljonen viestii erikoisalastaan plastiikkakirurgiasta aktiivisesti ja yleistajuisesti sosiaalisessa mediassa ja on tavoittanut laajasti niin ammattilaisia kuin suurta yleisöä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme