Monitilatoimistolla voi olla pitkäaikaisia hyvinvointivaikutuksia
Työterveyslaitoksen mediatiedote 6.2.2023
Monitilatoimistojen pitkäaikaisia hyvinvointivaikutuksia on tutkittu vasta vähän. Aihe on ajankohtainen, sillä monilla työpaikoilla päivitetään tilaratkaisuja hybridityöaikana.
– Monitilatoimiston käytön ideana on, että työntekijä voi valita itselleen ja tehtävälleen sopivan paikan. Sitä voi vaihtaa tilanteen ja tarpeen mukaan. Avotoimistot vähenevät ja monitilaratkaisut yleistyvät. Koronapandemian myötä yleistynyt etätyö on vauhdittanut tätä kehitystä, kertoo johtava tutkija Virpi Ruohomäki Työterveyslaitoksesta.
Monitilatoimistojen toteutus perustuu oletukselle, että työpistettä vaihdetaan tehtävän vaatimusten mukaan, esimerkiksi keskittymistä tai yhteistyötä varten siirrytään niihin tarkoitettuihin tiloihin. Aiempi tutkimus on osoittanut, että harva toimii aktiivisesti näin.
Uudet tutkimustulokset osoittavat, että nimeämättömät työpisteet parhaimmillaan ohjaavat monipuoliseen tilankäyttöön, mutta työtilojen valintaan vaikuttavat erilaiset yksilö- ja tilannekohtaiset tekijät, joita on tarpeellista ottaa huomioon tilojen suunnittelussa.
Työterveyslaitoksen tutkimushankkeessa on julkaistu aiheesta kaksi uutta tieteellistä artikkelia. Aineistot kerättiin ennen koronapandemiaa.
Monitilatoimistojen tiloja hyödynnetään vaihtelevasti – monesta syystä
Asiantuntijaorganisaatiossa tutkimus toteutettiin monitilatoimistossa, johon henkilöstö oli muuttanut omista työhuoneista vajaa vuosi aiemmin. Työpaikalla ei ollut nimettyjä työpisteitä.
Aktiivisimmin monitilatoimiston erilaisia työtiloja käyttivät työkykynsä hyväksi arvioivat työntekijät, nuoret työntekijät, miehet ja esihenkilöt. Työpisteen löytämisen kokivat haastavimmaksi ne, jotka työskentelivät toimistolla harvemmin, joilla oli korkea työkuormitus ja jotka olivat tyytymättömiä siihen, miten yksilölliset ergonomiset tarpeet oli huomioitu suunnittelussa.
– Työntekijöiden välillä on suuria eroja siinä, miten he käyttävät monitilatoimiston tiloja. Tilojen suunnittelussa tulee kiinnittää huomiota muihinkin tekijöihin kuin työn vaatimuksiin. Esimerkiksi iästä, työkyvystä ja ergonomiasta nousee yksilöllisiä tarpeita, sanoo johtava tutkija Annu Haapakangas.
Tutkimuksen mukaan monitilatoimisto palveli parhaiten niitä, joiden työssä painottuivat erilaiset yhteistyötilanteet. Jos sen sijaan vuorovaikutus on vähäistä ja keskittymisvaatimukset ja ajattelutyö painottuvat, monitilatoimisto voi olla haasteellisempi.
Tutkimustulokset julkistettiin Erconomics-lehden artikkelissa.
Tilamuutosten hyvinvointivaikutuksia tulee seurata
Julkisen sektorin organisaatiossa henkilöstö siirtyi omista työhuoneista monitilatoimistoon. Heillä oli käytössään nimetyt työpisteet, mutta vähäiset mahdollisuudet etätyöhön. Tilamuutoksen vaikutuksia seurattiin lähes kahden vuoden ajan.
Tilamuutoksen seurauksena heikkenivät yksityisyyden kokemus, tuki yksilötehtäville, kuten työrauha keskittymistä vaativille töille ja työhyvinvointia kuvaava työn imu. Muutoksella ei sen sijaan ollut vaikutuksia työtyytyväisyyteen tai siihen, miten toimiston koettiin tukevan yhteistyötä ja vuorovaikutusta.
Tulokset antavat viitteitä siitä, että henkilöstön kokemuksia ja hyvinvointia on tärkeää seurata monitilatilatoimistoihin siirtymisen jälkeen.
– Organisaatioissa tulee harkita huolellisesti, tukevatko nimetyt työpisteet henkilöstön työtehtäviä. Malli ei aina kannusta tilojen aktiiviseen käyttöön, eikä siten välttämättä tarjoa sopivia olosuhteita keskittymistä edellyttäville yksilötehtäville, toteaa vanhempi asiantuntija Pia Sirola Työterveyslaitoksesta.
Tutkimustulokset julkaistiin Nordic Journal of Working Life Studies -lehden artikkelissa.
ActiveWorkSpace-tutkimushanke
- ActiveWorkSpace-hankkeessa on tutkittu monitilatoimistojen työntekijöiden ympäristötyytyväisyyttä, työhyvinvointia ja työn imua tukevia tilaratkaisuja.
- Hankkeen rahoittaja on Suomen Akatemia.
- Tiedote perustuu seuraaviin artikkeleihin:
- Haapakangas, A., Sirola, P., & Ruohomäki, V. (2022). Understanding user behaviour in activity-based offices. Ergonomics, 1–13. Full article: Understanding user behaviour in activity-based offices (tandfonline.com)
- Sirola, P., Haapakangas, A., & Ruohomäki, V. (2022). Perception of Work Environment and Well-being in Activity-based Office – Three-wave Longitudinal Study. Nordic Journal of Working Life Nordic Journal of Working Life studies.
- Tutustu hankesivuun ja hankkeessa toteutettuihin julkaisuihin Työterveyslaitoksen verkkosivuilla.
Lisätiedot
- Pia Sirola, vanhempi asiantuntija, Työterveyslaitos, puh. 043 825 9202, pia.sirola@ttl.fi
- Virpi Ruohomäki, tutkimuksen johtaja, johtava tutkija, Työterveyslaitos, puh. 030 474 2941, virpi.ruohomaki@ttl.fi
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Juha Hietanenmediaviestinnän erityisasiantuntijaTyöterveyslaitos | Finnish Institute of Occupational Health | Arbetshälsoinstitutet
Puh:+358504773267juha.hietanen@ttl.fiPäivi Lehtomurtomediaviestinnän erityisasiantuntijaTyöterveyslaitos | Finnish Institute of Occupational Health | Arbetshälsoinstitutet
Puh:+358504156309paivi.lehtomurto@ttl.fiLinkit
Tietoja julkaisijasta
Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin asiantuntija, joka tutkii, palvelee ja vaikuttaa.
Kehitämme asiakkaidemme kanssa hyviä työyhteisöjä ja turvallisia työympäristöjä sekä tuemme työntekijöiden työkykyä. Asiakkaitamme ovat työpaikat, päättäjät, kansalaiset, työterveysyksiköt sekä muut työhyvinvointia kehittävät organisaatiot.
Visiomme on ”Hyvinvointia työstä”, sillä terveellinen, turvallinen ja mielekäs työ luo hyvinvointia. Toimipisteemme sijaitsevat Helsingissä, Kuopiossa, Oulussa, Tampereella ja Turussa. Henkilöstön määrä on noin 500.
Lisätietoja:
Tietoa meistä
Medialle-sivulta löydät asiantuntijoiden yhteystiedot ja aiemmat tiedotteemme
Aineistopankki (logot, asiantuntijoiden kuvat)
Twitter: @tyoterveys (fi), @FIOH (en)
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Työterveyslaitos
Den känslomässiga belastningen fördelas inte jämnt i arbetslivet16.10.2025 06:00:00 EEST | Pressmeddelande
Det finländska arbetslivets yrkesstruktur är könsfördelad och det syns också i arbetets känslomässiga belastning. Interaktion med människor och relaterad känslomässig belastning är vanligt särskilt i kvinnodominerade yrken. Nytt material som är öppet för alla i tjänsten Arbetslivskunskap beskriver mängden social interaktion och den relaterade känslomässiga belastningen i olika yrkesgrupper.
Tunnekuorma ei jakaudu työelämässä tasaisesti16.10.2025 06:00:00 EEST | Tiedote
Suomalaisen työelämän ammattirakenne on jakautunut sukupuolen mukaan ja se näkyy myös työn tunnekuormassa. Vuorovaikutus ihmisten kanssa ja siihen liittyvä tunnekuormitus ovat yleisiä erityisesti naisenemmistöisissä ammateissa. Työelämätieto-palvelun uusi kaikille avoin aineisto kuvaa sosiaaliseen vuorovaikutuksen määrää ja siihen liittyvää tunnekuormitusta eri ammattiryhmissä.iivistelmä ydinsisällöistä.
Emotional strain is not distributed evenly in work life16.10.2025 06:00:00 EEST | Press release
The occupational structure of Finnish work life is divided by gender and this is also reflected in work-related emotional strain. Interaction with people and the emotional strain associated with it are common, especially in female-dominated occupations. A new dataset in the Work Life Knowledge Service that is open to all describes the amount of social interaction and the related emotional strain in different occupational groups.
Työterveyslaitokselle neljä merkittävää tutkimushanketta työelämän muutoksen ja johtamisen teemoista3.10.2025 09:00:00 EEST | Uutinen
Työterveyslaitoksen uudet tutkimushankkeet pureutuvat työelämän ajankohtaisiin haasteisiin: miten vastata hoivatyön kriisiin, vahvistaa hybridityön yhteisöllisyyttä, puuttua työpaikkojen hankaliin tilanteisiin ja johtaa tekoälymuutosta kestävästi. Hankkeita rahoittavat Business Finland, Strategisen tutkimuksen neuvosto STN ja Suomen Akatemia.
Avsikterna att säga upp sig har minskat och det finns positiva tecken i utvecklingen av arbetshälsan1.10.2025 06:00:00 EEST | Pressmeddelande
Det har skett fler positiva än negativa förändringar i finländarnas arbetshälsa och arbetsattityder under de senaste två åren. Avsikterna att säga upp sig har minskat, liksom den allmänna ensamheten. Arbetsengagemanget har stärkts. Utbrändhetssymtomen har förblivit på samma nivå under hela 2020-talet, berättar den senaste Hur mår Finland?-undersökningen.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme