Monopolin ulkopuolisen rahapelaamisen kasvusta ei ole selkeää näyttöä –järjestelmän uudistamisen tulisi perustua luotettavaan tietoon
16.2.2023 02:00:00 EET | Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL | Tiedote
Rahapelien yksinoikeusjärjestelmän eli monopolin ulkopuolelle pelaavien määrän kehityksessä ei ole tapahtunut selviä muutoksia viime vuosien aikana. Kyse on siitä, kuinka moni suomalainen pelaa muiden kuin Veikkauksen tarjoamia nettirahapelejä.
”Rahapelijärjestelmästä käytävässä julkisessa keskustelussa esiintyy väitteitä järjestelmän ulkopuolisen pelaamisen kasvusta, mutta THL:n seuraamien tietolähteiden perusteella kasvua ei ole. Tämä on hyvä huomioida mahdollisessa päätöksenteossa ja rahapelijärjestelmän kehittämisessä”, sanoo erikoistutkija Jani Selin THL:stä.
Yksinoikeusjärjestelmän ulkopuolelle suuntautuvasta pelaamisesta voidaan tehdä vain suuntaa antavia arvioita, jotka riippuvat siitä, milloin ja mikä taho arvion on tehnyt.
Rahapelaamista seuraavat THL, Poliisihallitus sekä mm. Veikkaus ja kansainvälinen konsulttiyhtiö H2 Gambling Capital.
THL:n arvioiden mukaan Manner-Suomessa järjestelmän ulkopuolisia rahapelejä verkossa pelaa vuosittain noin 5–6 prosenttia aikuisväestöstä. Poliisihallituksen arvioin mukaan euroissa tämä tarkoittaa selvästi alle 300:aa miljoonaa. Merkittävä osa tästä pelaamisesta kohdistuu Ahvenanmaalla toimivan Paf:n (Ålands Penningautomatförening) tarjontaan.
Rahapelihaitat ovat pysyneet ennallaan
Suomessa rahapelipolitiikan perustana on tällä hetkellä yksinoikeusjärjestelmä. Yksinoikeusjärjestelmän keskeinen perustelu on rahapelihaittojen ehkäisy ja vähentäminen.
Rahapelihaitat ovat asiantuntija-arvion mukaan pysyneet ennallaan tai jopa vähentyneet viime vuosina. Rahapelitoiminnan sääntelyllä, kuten rahapelaajien pakollisella tunnistautumisella, on ollut keskeinen rooli tässä kehityksessä.
Jos rahapelien tarjonta ja sitä kautta pelaaminen lisääntyvät, lisääntyvät myös haitat.
Rahapelaamisessa tapahtuvia muutoksia seurataan tarkasti
THL seuraa rahapelaamisessa tapahtuvia muutoksia monella tavalla.
Viimeisen vuoden aikana verkossa on pelannut noin joka kolmas suomalainen. Osuus on samalla tasolla kuin vuonna 2020. Valtaosa pelaa Veikkauksen pelejä. Vuonna 2021 Veikkauksen pelikatteesta jo yli puolet tuli digitaalisten kanavien kautta, ja osuus on kasvanut vuosi vuodelta.
Samalla kun rahapelaaminen on digitalisoitunut, raha-automaattien pelaaminen on vähentynyt merkittävästi. Tarkempaa tietoa siitä, ovatko raha-automaattipelaajat siirtyneet verkkoon, ei kuitenkaan ole.
”Tarkkaa tietoa siitä, mikä osuus rahapelihaitoista aiheutuu järjestelmän ulkopuolisesta pelaamisesta, ei ole. Sitä on vaikea arvioida, koska vain harva pelaa ainoastaan ulos eli ainoastaan muita kuin Veikkauksen pelejä. Valtaosa ulos pelaavista pelaa myös Veikkauksen pelejä,” summaa erityisasiantuntija Tomi Roukka THL:stä.
Roukan mukaan verkkopelaamisen ja pelihaittojen muutoksesta ja yhteydestä tarvitaan lisää tietoa.
”Tietoa tarvitaan ennen kuin järjestelmästä tehdään mittavia koko yhteiskuntaan vaikuttavia poliittisia päätöksiä. Perusteena päätöksille ei voi olla pelkästään väestöosuutena pienen joukon pelikäyttäytyminen,” Selin toteaa.
Lisätietoja
Usein kysytyt kysymykset rahapelaamisesta, verkkosivu, THL
Manner-Suomen rahapelimarkkinoiden kehitys, verkkosivu, Poliisi
Kinnunen, Jani; Tuomela, Milla; Mäyrä, Frans (2022) Pelaajabarometri 2022: Kohti uutta normaalia. TRIM Research Reports 31, Tampereen yliopisto
Salonen, Anne; Lind, Kalle; Hagfors, Heli; Castrén, Sari; Kontto, Jukka (2020) Rahapelaaminen, peliongelmat ja rahapelaamiseen liittyvät asenteet ja mielipiteet vuosina 2007-2019: Suomalaisten rahapelaaminen 2019. THL Raportti 18/2020.
Tomi Roukka
erityisasiantuntija
etunimi.sukunimi@thl.fi
puh. 029 524 7141
Jani Selin
erikoistutkija
etunimi.sukunimi@thl.fi
puh. 029 524 7146
Tietoja julkaisijasta
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on asiantuntija- ja tutkimuslaitos. Tuotamme tietoa, työkaluja ja ratkaisuja terveys- ja hyvinvointialan päätöksenteon ja toiminnan tueksi. Teemme kansainvälisesti ja kansallisesti arvokasta tutkimusta ja sovellamme sitä suomalaisen yhteiskunnan tulevaisuuden rakentamiseen.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL
THL lanseeraa uudet rahapelaamisen riskirajat ja rahapelitestin – pelaajan luottorivi auttaa pelaamisen hallinnassa4.2.2026 00:01:00 EET | Tiedote
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on julkaissut uudet rahapelaamisen riskirajat sekä testin, jonka avulla voi testata oman suhteensa rahapelaamiseen. Suomessa asuvien suhde rahapelaamiseen kiteytyy jatkossa luottoriviin 2-4-2, joka kuvastaa rahapelaamisen riskirajoja. Riskirajojen mukaisesti pelaamiseen voisi käyttää enintään kaksi prosenttia nettotuloista, pelata enintään neljänä päivänä kuukaudessa sekä välttää pelaamasta toistuvasti enempää kuin kahta eri pelityyppiä.
THL viikolla 6/202629.1.2026 15:12:02 EET | Tiedote
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) mediakalenteri ilmestyy joka torstai. Siihen kootaan aina seuraavan viikon infot, tiedotteet, keskeiset tapahtumat, julkaisut ja muita valikoituja ajankohtaisia asioita. Tiedot pohjautuvat torstain 29.1. tilanteeseen, ja niihin voi tulla muutoksia. Tarkemmat tiedot THL:n tapahtumista ja webinaareista tapahtumakalenterissa. https://www.thl.fi/fi/ajankohtaista/tapahtumat/tapahtumakalenteri THL:n viestintä palvelee mediaa arkisin klo 9–16, puh. 029 524 6161, sähköposti: info(at)thl.fi Tiedotteet ke 4.2.2026 THL julkaisee uudet rahapelaamisen riskirajat sekä niiden pohjalta laaditun rahapelitestin. Toimitukset voivat halutessaan laatia myös oman yksinkertaisen laskurin riskirajojen pohjalta. Rahapelijärjestelmä muuttuu merkittävästi ensi vuonna. 2-4-2 on muistisääntö, joka auttaa jokaista selvittämään oman suhteensa rahapelaamiseen. Riskirajojen mukaisesti pelaamiseen voisi käyttää enintään kaksi prosenttia nettotuloista, pelata enintään neljänä pä
Antalet fall av fästingburen hjärninflammation ökade något jämfört med föregående år – det nationella vaccinationsprogrammet utvidgas till nya riskområden29.1.2026 00:30:00 EET | Pressmeddelande
Antalet fall av fästingburen hjärninflammation var under den senaste uppföljningsperioden högre än under tidigare år i Finland. Flest fall konstaterades i kustområden och i skärgården. Institutet för hälsa och välfärd (THL) har fastställt nya riskområden som omfattas av det nationella vaccinationsprogrammet, där grundserien av vaccinationer mot fästingburen hjärninflammation ges avgiftsfritt.
Puutiaisaivotulehduksen tapausmäärät kasvoivat hieman edellisvuodesta – kansallinen rokotusohjelma laajenee uusille riskialueille29.1.2026 00:30:00 EET | Tiedote
Puutiaisaivotulehdustapauksia esiintyi viime seurantakaudella enemmän kuin aikaisempina vuosina Suomessa. Tapauksia todettiin eniten rannikkoalueilla ja saaristossa. THL on määritellyt uusia kansalliseen rokotusohjelmaan kuuluvia riskialueita, joilla puutiaisaivotulehdusrokotteen perussarjan saa maksutta.
Turvakotien asiakasmäärä kasvoi viime vuonna – myös Nollalinjalle soitettiin edellisvuotta enemmän27.1.2026 08:00:00 EET | Tiedote
Vuonna 2025 turvakotien asiakasmäärä kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna. Turvakodeissa oli yhteensä 5 979 asiakasta, mikä on noin 180 enemmän kuin vuonna 2024. Tiedot käyvät ilmi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen vuoden 2025 ennakkotiedoista. Kasvua myös asumisvuorokausissa Ennakkotietojen mukaan viime vuonna asumisvuorokausia kertyi yhteensä noin 113 000, mikä on lähes kahdeksan prosenttia enemmän kuin vuonna 2024. Yhden asiakkaan turvakodissa viettämä keskimääräinen aika pidentyi edellisvuodesta yhdellä päivällä. Viime vuonna keskimääräinen turvakotijakso oli 19 päivää, mutta joillakin alueilla muutos edellisvuosiin oli selvästi suurempi. Viime vuonna pisimmät turvakotijaksot olivat Rovaniemellä sijaitsevassa Lapin turvakodissa, missä jakson kesto oli keskimäärin 28 vuorokautta. ”Rovaniemellä asuntopula on pidentänyt turvakotijaksoja. Jos asiakkaalla on taloudellisia vaikeuksia tai maksuhäiriömerkintä, asuntoa on hyvin hankala saada”, kertoo Lapin turvakodin vastaava sosiaalityön
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme