Monopolin ulkopuolisen rahapelaamisen kasvusta ei ole selkeää näyttöä –järjestelmän uudistamisen tulisi perustua luotettavaan tietoon
Rahapelien yksinoikeusjärjestelmän eli monopolin ulkopuolelle pelaavien määrän kehityksessä ei ole tapahtunut selviä muutoksia viime vuosien aikana. Kyse on siitä, kuinka moni suomalainen pelaa muiden kuin Veikkauksen tarjoamia nettirahapelejä.
”Rahapelijärjestelmästä käytävässä julkisessa keskustelussa esiintyy väitteitä järjestelmän ulkopuolisen pelaamisen kasvusta, mutta THL:n seuraamien tietolähteiden perusteella kasvua ei ole. Tämä on hyvä huomioida mahdollisessa päätöksenteossa ja rahapelijärjestelmän kehittämisessä”, sanoo erikoistutkija Jani Selin THL:stä.
Yksinoikeusjärjestelmän ulkopuolelle suuntautuvasta pelaamisesta voidaan tehdä vain suuntaa antavia arvioita, jotka riippuvat siitä, milloin ja mikä taho arvion on tehnyt.
Rahapelaamista seuraavat THL, Poliisihallitus sekä mm. Veikkaus ja kansainvälinen konsulttiyhtiö H2 Gambling Capital.
THL:n arvioiden mukaan Manner-Suomessa järjestelmän ulkopuolisia rahapelejä verkossa pelaa vuosittain noin 5–6 prosenttia aikuisväestöstä. Poliisihallituksen arvioin mukaan euroissa tämä tarkoittaa selvästi alle 300:aa miljoonaa. Merkittävä osa tästä pelaamisesta kohdistuu Ahvenanmaalla toimivan Paf:n (Ålands Penningautomatförening) tarjontaan.
Rahapelihaitat ovat pysyneet ennallaan
Suomessa rahapelipolitiikan perustana on tällä hetkellä yksinoikeusjärjestelmä. Yksinoikeusjärjestelmän keskeinen perustelu on rahapelihaittojen ehkäisy ja vähentäminen.
Rahapelihaitat ovat asiantuntija-arvion mukaan pysyneet ennallaan tai jopa vähentyneet viime vuosina. Rahapelitoiminnan sääntelyllä, kuten rahapelaajien pakollisella tunnistautumisella, on ollut keskeinen rooli tässä kehityksessä.
Jos rahapelien tarjonta ja sitä kautta pelaaminen lisääntyvät, lisääntyvät myös haitat.
Rahapelaamisessa tapahtuvia muutoksia seurataan tarkasti
THL seuraa rahapelaamisessa tapahtuvia muutoksia monella tavalla.
Viimeisen vuoden aikana verkossa on pelannut noin joka kolmas suomalainen. Osuus on samalla tasolla kuin vuonna 2020. Valtaosa pelaa Veikkauksen pelejä. Vuonna 2021 Veikkauksen pelikatteesta jo yli puolet tuli digitaalisten kanavien kautta, ja osuus on kasvanut vuosi vuodelta.
Samalla kun rahapelaaminen on digitalisoitunut, raha-automaattien pelaaminen on vähentynyt merkittävästi. Tarkempaa tietoa siitä, ovatko raha-automaattipelaajat siirtyneet verkkoon, ei kuitenkaan ole.
”Tarkkaa tietoa siitä, mikä osuus rahapelihaitoista aiheutuu järjestelmän ulkopuolisesta pelaamisesta, ei ole. Sitä on vaikea arvioida, koska vain harva pelaa ainoastaan ulos eli ainoastaan muita kuin Veikkauksen pelejä. Valtaosa ulos pelaavista pelaa myös Veikkauksen pelejä,” summaa erityisasiantuntija Tomi Roukka THL:stä.
Roukan mukaan verkkopelaamisen ja pelihaittojen muutoksesta ja yhteydestä tarvitaan lisää tietoa.
”Tietoa tarvitaan ennen kuin järjestelmästä tehdään mittavia koko yhteiskuntaan vaikuttavia poliittisia päätöksiä. Perusteena päätöksille ei voi olla pelkästään väestöosuutena pienen joukon pelikäyttäytyminen,” Selin toteaa.
Lisätietoja
Usein kysytyt kysymykset rahapelaamisesta, verkkosivu, THL
Manner-Suomen rahapelimarkkinoiden kehitys, verkkosivu, Poliisi
Kinnunen, Jani; Tuomela, Milla; Mäyrä, Frans (2022) Pelaajabarometri 2022: Kohti uutta normaalia. TRIM Research Reports 31, Tampereen yliopisto
Salonen, Anne; Lind, Kalle; Hagfors, Heli; Castrén, Sari; Kontto, Jukka (2020) Rahapelaaminen, peliongelmat ja rahapelaamiseen liittyvät asenteet ja mielipiteet vuosina 2007-2019: Suomalaisten rahapelaaminen 2019. THL Raportti 18/2020.
Tomi Roukka
erityisasiantuntija
etunimi.sukunimi@thl.fi
puh. 029 524 7141
Jani Selin
erikoistutkija
etunimi.sukunimi@thl.fi
puh. 029 524 7146
Tietoja julkaisijasta
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on asiantuntija- ja tutkimuslaitos. Tuotamme tietoa, työkaluja ja ratkaisuja terveys- ja hyvinvointialan päätöksenteon ja toiminnan tueksi. Teemme kansainvälisesti ja kansallisesti arvokasta tutkimusta ja sovellamme sitä suomalaisen yhteiskunnan tulevaisuuden rakentamiseen.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL
Puutiaisaivotulehduksen tapausmäärät laskivat hieman edellisvuodesta - kansallinen rokotusohjelma laajenee Espoon Suvisaaristoon20.3.2023 10:00:00 EET | Tiedote
Vuonna 2022 THL:n tartuntatautirekisteriin ilmoitettiin yhteensä 123 puutiaisaivotulehdustapausta, mikä on hieman vähemmän kuin huippuvuonna 2021, jolloin tapauksia oli 148. Aiempina vuosina tapauksia on ollut alle sata. ”Trendi raportoitujen TBE-tapausten määrässä on ollut nousujohteinen jo yli kymmenen vuotta. Tätä selittää useampikin seikka. Esimerkiksi ilmastonmuutos ja ihmisten tietoisuus puutiaisvälitteisistä taudeista voivat osaltaan selittää tapausmäärien kasvua”, sanoo THL:n tutkija Henna Mäkelä. Vuosien 2018–2022 seurantatietojen perusteella puutiaisaivotulehduksen ilmaantuvuus on ollut korkein rannikkoseutujen kunnissa Paraisilla (46 tapausta 100 000:ta asukasta kohden) ja Kustavissa (41/100 000) sekä Ahvenanmaan maakunnassa (38/100 000) ja Lohjalla (16/100 000). Lähes kaikki tartunnat on todettu henkilöillä, joilla ei ollut rokotussuojaa. Rokotussuojasta onkin tärkeää huolehtia erityisesti silloin, jos asuu alueella, joka kuuluu kansallisen rokotusohjelman piiriin. Uusi alu
Pikkulasten rokotuskattavuus on Suomessa hyvä – joidenkin rokotteiden kattavuuksissa kuitenkin pientä laskua14.3.2023 12:00:00 EET | Tiedote
Lasten rokotusohjelmaan kuuluvien rokotteiden rokotuskattavuus on Suomessa edelleen hyvä. Joidenkin rokotteiden kattavuuksissa on kuitenkin havaittavissa pientä laskua parin viime vuoden aikana. Tiedot käyvät ilmi valtakunnallisesta rokotusrekisteristä. Vuonna 2020 syntyneistä lapsista 97 prosenttia on saanut kurkkumädältä, jäykkäkouristukselta, hinkuyskältä, poliolta ja Hib-taudeilta suojaavan viitosrokotuksen Sen kattavuus on vuonna 2019 ja 2020 syntyneillä hieman matalampi kuin aiemmissa ikäluokissa, jolloin kattavuus on ollut lähes 99 prosenttia. Useilla hyvinvointialueella päästään kuitenkin edelleen 99 prosentin kattavuuteen. Noin 94 prosenttia vuonna 2020 syntyneistä lapsista on saanut tuhkarokolta, sikotaudilta ja vihurirokolta suojaavan MPR-rokotteen ensimmäisen annoksen. Myös MPR-rokotuskattavuus on valtakunnallisesti ollut hitaassa laskussa viime vuosien aikana. Joillakin hyvinvointialueilla kattavuus on kuitenkin pysynyt hyvällä tasolla tai jopa noussut. ”Syitä rokotuskatta
THL:n kysely: Suurin osa suomalaisista nykyisen alkoholipolitiikan kannalla13.3.2023 08:13:00 EET | Tiedote
Suomalaisista 53 prosenttia on nykyisen alkoholipolitiikan kannalla, selviää THL:n tammikuussa 2023 teettämästä mielipidekyselystä. Tiukempaa politiikkaa halusi yhdeksän prosenttia vastaajista. Väljempää alkoholipolitiikkaa kannatti 29 prosenttia suomalaisista.
Sairaalapotilaiden ravitsemustilan arvioinnissa on puutteita – uudistettu ravitsemushoidon suositus tehostaa hoitoa7.3.2023 02:00:00 EET | Tiedote
Suomessa tulisi parantaa potilaiden ravitsemustilan arviointia. Mahdollinen vajaaravitsemus lisää komplikaatioiden riskiä ja hidastaa toipumista. Siten se lisää myös hoitohenkilöstön työmäärää ja pidentää hoitoaikoja.
Kutsu julkaisutilaisuuteen: Mitä työterveyshuollon sairaanhoitopalveluista tiedetään ja millainen rooli niillä on koko terveydenhuollossa? Selvityksen julkaisutilaisuus 6.3. klo 10–112.3.2023 15:10:39 EET | Kutsu
Mitä tiedämme työterveyshuollon sairaanhoitopalveluista tällä hetkellä? Millainen rooli niillä on suomalaisessa terveydenhuollossa? Tervetuloa Työterveyshuollon sairaanhoitopalvelut -selvityksen julkaisutilaisuuteen maanantaina 6.3.2023 klo 10–11. Kyseessä on verkkotilaisuus, johon voi osallistua Teamsin kautta.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme