MTK ja ETL: Ruoka-ala tarvitsee hallitukselta vahvan kasvuohjelman - vauhdilla kohti parempaa huoltovarmuutta ja kestävää siirtymää

Ruoka-alan osuus Suomen kansantaloudessa on merkittävä. Ala työllistää tällä hetkellä noin 340 000 henkeä. Alalla on aidosti realisoimatonta kasvupotentiaalia, joka pitäisi saada tulevalla vaalikaudella hyödynnettynä tukemaan hallituksen tavoitteita talouskasvun ja työllisyyden vahvistamiseksi. Ruoka-alan kasvu vahvistaa myös huoltovarmuuttamme. Kriisipaketit on jätettävä taakse ja katse on käännettävä kestävään kasvuun. Ruoka-ala pelastaa, sitä ei tarvitse pelastaa.  

Elintarviketeollisuusliitto (ETL) ja Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto (MTK) ehdottavat, että hallitusohjelmassa ruoka-ala nostetaan yhdeksi ratkaisualaksi sekä luomaan työpaikkoja, investointeja että huoltovarmuutta.  

Esitämme, että ruoka-alan pitkäjänteinen kehittäminen on nostettava tulevan hallituksen kärkiohjelmaksi. Alaa tulee katsoa kokonaisuutena ja sen kehittämistä on johdettava poikkihallinnollisesti sekä poliittisella että virkatasolla. Työ- ja elinkeinoministeriö, maa- ja metsätalousministeriö ja ympäristöministeriö ovat keskeiset toimijat ruoka-alan kasvun vauhdittamisessa. 

Kasvuohjelma lisää ruokaketjun kriisinsietokykyä  

Kasvuohjelman tavoitteena on lisätä alan arvonlisää ja työllisyyttä, turvata huoltovarmuutta, vahvistaa alan yritysten kykyä investoida ja innovoida sekä lisätä vientiä. Tämä vahvistaa myös ruokaketjun kriisinsietokykyä.  

Ohjelman avulla lisätään alkutuotannon, elintarviketeollisuuden ja kaupan sekä ravitsemispalveluiden välistä yhteistyötä sekä vauhditetaan kestävien ratkaisujen käyttöönottoa ja oikeudenmukaista tulonjakoa ketjun sisällä.  Ohjelman tukemana pystytään vastaamaan kuluttajien toiveeseen saada kilpailukykyisellä hinnalla kotimaista, ravintosuositusten ja vastuullisten toimintatapojen mukaista ruokaa. 

Ruoka-ala on ratkaisemassa vihreää siirtymää ja kestävää kehitystä. Alan investoinnit näihin on mahdollistettava eri rahoituskeinoin. Kiertotalouden avulla voidaan hyödyntää ravinteet ja tuotannon sivuvirrat mahdollisimman tehokkaasti. Kotimaisen elintarviketuotannon kestävyys ja kilpailukyky kulkevat käsi kädessä. Vastaavasti kotimainen alkutuotanto ja elintarviketeollisuus voivat menestyä vain yhdessä. Ilman ruoka-alan kestävää kasvua ei ole mahdollista siirtyä kestävään tuotantoon. Siirtymän kustannukset on jaettava oikeudenmukaisesti koko elintarvikeketjussa. 

 

Asetetaan kunnianhimoiset tavoitteet kasvulle 

Ohjelman toteutuminen edellyttää strategisten tavoitteiden asettamista: 

• Alkutuotannon ja teollisuuden investointien lisäämisen keskimäärin 2,2 miljardiin euroon vuodessa vuoteen 2027 mennessä.
• Alkutuotannon ja teollisuuden TKI-investointien kaksinkertaistaminen vuoteen 2030 mennessä 120 miljoonaan euroon. 
• Viennin kaksinkertaistaminen neljään miljardiin euroon vaalikauden aikana. 
• 5 000 uuden työpaikan synnyttäminen elintarvikesektorille.     

Poikkihallinnollinen valmistelutyö liikkeelle hallitusohjelmassa 

ETL ja MTK esittävät kasvuohjelman toteuttamiseksi:

• Nimetään vaalikaudeksi valmistelusta ja toimeenpanosta vastaava ministeri, joka johtaisi poikkihallinnollista ministerityöryhmää. Ministeriryhmän tehtävänä on tarkentaa strategiset tavoitteet, vastuuttaa konkreettisten toimenpiteiden valmistelu sekä seurata toimenpiteiden toteutumista. 
• Asetetaan asioiden valmistelusta ja toimeenpanosta vastaava poikkihallinnollinen virkamiesryhmä ministerityöryhmän tueksi.  
• Asetetaan poikkihallinnollinen ohjausryhmä, jossa ruokaketjun osapuolet ovat myös mukana edistämässä hallitusohjelman tavoitteiden toteutumista ruoka-alan kehittämiseksi. Ohjausryhmä seuraisi, osallistuisi ja arvioisi kasvuohjelman valmistelua ja toimeenpanoa sekä koordinoisi toimenpiteitä valtioneuvoston ja ruokaketjun osapuolten välillä. 

Kasvuohjelmalla pitkäjänteisyyttä ruoka-alan kehittämiseen 

ETL ja MTK esittävät, että ohjelmassa tulisi käsitellä muun muassa seuraavia teemoja: 

• Kilpailukykyä ja huoltovarmuutta tukevan toimintaympäristön kehittäminen. 
• Huoltovarman ruokaketjun toimivuuden takaavien perusedellytysten kuten sähkön, veden, lannoitteiden ja polttoaineiden saatavuuden turvaaminen eri olosuhteissa. 
• Elintarvikemarkkinoiden toimivuus ja ennakoitavuus yhteisen tilannekuvan kautta. 
• Julkisten hankintojen kehittäminen huomioimaan huoltovarmuus hankintojen yhtenä kriteerinä ja poikkeuksellisten kustannusten nousujen huomiointi hinnantarkistuksin. 
• Maatalous- ja elintarvikeyrityksiä koskevan nykyisen sääntelyn ja sen valvonnan keventämismahdollisuuksien läpikäynti. 
• Ruoka-alan yrityksiä koskevan veropolitiikan ennakoitavuus ja neutraalius. 

Kasvua datasta ja tutkimuksesta 

• Datan liikkumisen, standardoinnin ja yhteisten tietomallien edistäminen sekä tätä tukeva ennakoitava sääntely.

• Julkisen T&K rahoituksen kohdentaminen tutkimuksen ja tutkimusinfran kehittämiseen ruoka-alalle perustutkimuksesta soveltavaan tutkimukseen. 

• Kotimaisten raaka-aineiden ja kasvilajikkeiden kasvatuksen ja jatkojalostuksen sekä uusien kestävien tuotteiden ja tuotantoteknologioiden skaalaaminen. 
• Suomen Ruokakampuksen perustaminen edistämään alan jalostusarvon nostoa. 

Ruoka-alan vetovoiman kehittäminen 

• Koulutuspaikkojen määrän varmistaminen eri puolilla Suomea ammatillisesta koulutuksesta korkeakoulutukseen koko alan osaajapulaan vastaamiseksi
• Vientiosaamisen kehittäminen. 
• Edistetään työhön johtavaa maahanmuuttoa ruoka-alan tehtäviin. 

Kestävän siirtymän edistäminen 

• Ruoka-alan rooli energiamurroksessa puhtaan energian tuottajana ja kiertotaloudessa sekä alan investointien edistäminen (luvitus, tuet). 
• Biokaasuohjelman jatkaminen ja päivittäminen parantamaan energia- ja lannoiteomavaraisuutta.  
• Kotimaisen lannoitetuotannon edistäminen osana vetytalouden tukemista. 

Ruokaviennin arvon kaksinkertaistaminen 

• Ruokaviennin pitkäjänteinen edistäminen yhdessä eri osapuolten kanssa. 
• Vienninedistämisen mahdollistavien viranomaisresurssien turvaaminen (Ruokavirasto, BF) sekä maatalousattaseoiden verkoston vahvistaminen keskeisillä kohdemarkkinoilla.  
• Viennin lisäämiseksi vientiyrityksille tarkoitettujen markkinaehtoisten konsulttipalveluiden kehittäminen.  

Lisätietoja:

Mikko Käkelä, toimitusjohtaja, ETL, puh. 040 560 7569, mikko.kakela@etl.fi

Juha Marttila, puheenjohtaja, MTK, puh. 050 341 3167, juha.marttila@mtk.fi

Päivi Nerg, elinvoimajohtaja, MTK, puh. 040 842 9810, paivi.nerg@mtk.fi