MTK ja SLC vaativat hallitukselta kannattavuutta parantavia ilmastotoimia sekä sisäistä ryhtiliikettä

MTK ja SLC vaativat hallitukselta ryhtiliikettä ja selkeää suunnitelmaa, jolla maa- ja metsätalouden yrittäjyys saadaan sekä taloudellisesti kestävälle pohjalle että ilmastopolitiikkaa tukemaan. Hallituksen sisältä kumpuavat ristiriitaiset ja sekavat viestit ovat kohtuuttomia yksittäiselle maanviljelijälle ja metsänomistajalle sekä sahaavat hallituksen omien tavoitteiden toteutumisen oksaa. Järjestöt odottavat hallitukselta selkeää ja yhtenäistä näkemystä kansallisen maatalousstrategian laatimiseksi ja kansallisen metsästrategian mukaisesti.

Järjestöt muistuttavat, että maa- ja metsätalous ovat ainoat sektorit, jotka kykenevät sitomaan hiilidioksidia luonnollisesti. Kunnianhimoinen ilmastopolitiikka vaatii runsaan 330 miljoonan euron vuotuisen lisärahoituksen maa- ja metsätalouden toimintaedellytyksiin sekä tieinfraan. Tähän tarvittava rahoitus on syytä varmistaa budjettiraamista irrallisen rahaston kautta.

MTK:n ja SLC:n mielestä Suomen on järkevää tavoitella EU-politiikkaa kunnianhimoisempaa tasoa päästövähennyksissä ja hiilensidonnassa. Suomella on runsaasti mahdollisuuksia uusiutuvien luonnonvarojen käytön kestävään tehostamiseen. Maatalous tarvitsee panostuksia tuottavuuteen ja peltojen hiilensidontaan sekä päästöjä vähentäviin viljelymenetelmiin erityisesti turvepelloilla, sekä uusiutuvaan energiaan ja uuteen teknologiaan resurssitehokkuuden lisäämiseksi. Maatalousmarkkinat on saatava toimimaan siten, että ne palkitsevat ilmastoviisaasta toiminnasta. 
 
Järjestöjen vaatimalla lisärahoituksella on mahdollista saavuttaa Luonnonvarakeskuksen laatimien ilmastotiekarttojen mukaisesti 25 % päästövähennykset maatalouteen ja 37 % lisäys perusuran mukaisiin metsän hiilinieluihin vuoteen 2035 mennessä.   

Metsien kasvun tehostamisen avulla voidaan puun korjuumääriä kasvattaa samalla kun metsien hiilinielut kasvavat. Tämä on välttämätöntä, kun siirrytään fossiilitaloudesta biokiertotalouteen. 

  – Viljelijät tuottavat kaikille elintärkeää ruokaa ja metsänomistajat puuta. Molemmat toimialat ovat vastuullisuudessaan maailman huippua. Jäsenkuntamme kantaa kortensa Suomen ilmastotavoitteiden eteen, kunhan heille annetaan siihen reilu mahdollisuus, sanoo MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila.  
  
Järjestöt muistuttavat, että maa- ja metsätalouden on sopeuduttava ilmastonmuutokseen eturintamassa, sillä ne kokevat muuttuneen ilmaston tuotannossa ja tilipussissa. Maatalousyrittäjät pitävät epäreiluna sitä, ettei pelloilla kasvien kasvun sitomaa hiiltä juurikaan noteerata kasvihuonekaasulaskennassa. Viljelijät tekevät tiloillaan ympäristötoimia, mutta ne eivät näy nyt tilastoissa.  
  
Järjestöt korostavat, että kotieläintuotannon syyllistäminen tai alasajo ei ole järkevää huoltovarmuuden, kiertotalouden tai ravitsemuksen näkökulmasta. Kotieläintuotannon päästöjen vähentämiseksi tehdään nyt paljon työtä tiloillamme ja teollisuudessa.   

Maatalouden näkymät ovat heikentyneet erittäin heikon sadon, nousseiden tuotantokustannusten sekä heikon markkinahintakehityksen vuoksi. Ala ei kestä yhtään taloudellista kustannusrasitusta eikä henkistä jaksamista koettelevaa syyllistämistä.    

–  Jos halutaan saavuttaa maa- ja metsätalouden ilmastotavoitteet, tarvitaan ainakin kannattavaa yritystoimintaa ja investointeja sekä lisäresursseja maa- ja metsätalouden tutkimukseen. Hallitus ei voi nostaa yritysten kustannuksia lisäveroilla eikä muillakaan toimenpiteillä. Tarvitsemme myös rahoitusta ilmastotoimiin, sillä tuottajat eivät voi maksaa niitä yksin, vaan se on yhteinen asiamme, sanoo SLC:n puheenjohtaja Mats Nylund. 
 
Järjestöt esittävät myös turvemaiden toimenpiteisiin pilotointeja, tilusjärjestelyihin lisää resursseja sekä helpotuksia niiden verokohteluun ja rajoituksiin. Järjestöt haluavat lisätä rahoitusta  biokaasuinvestointeihin ja muihin uusiin energiaratkaisuihin sekä peltojen kasvukunnon parantamiseen ja viljelijöiden henkisen jaksamisen tukemiseen. 

MTK ja SLC odottavat, että hallitus varmistaa monipuolisten metsienhoito- ja käsittelymenetelmien käyttömahdollisuudet myös tulevaisuudessa. Järjestöt haluavat, että hallitus tavoittelee metsäteollisuuden ilmastotiekartan mukaisten metsänkäyttömäärien toteuttamista. Metsänomistajan on voitava itse päättää metsiensä käyttötavasta suojelusta hakkuisiin. Tämän varmistamiseksi metsäsektorin toimijoille esitetään viiden miljoonan euron erillisrahoitusta metsänomistajien aktivointiin. Järjestöt esittävät lisäksi, että hallitus nostaa metsävähennyksen vastaamaan puuston todellista osuutta metsän hankintamenosta.  

– Suomen tulee tarjota vakaa ympäristö uusille metsäsektorin investoinneille, edistää puurakentamista, huolehtia metsäenergian kilpailukyvystä, mahdollistaa puunkäytön lisäys ja kestävä metsänhoito, Juha Marttila sanoo.  

Myös tieverkon kunto on tärkeä osa ilmastopolitiikkaa. Hallituksen tulee lisätä tieinfrapanostuksia alemman asteisen tieverkon korjausvelan pienentämiseksi sadalla miljoonalla eurolla. MTK ja SLC esittävät lisäksi, että hallitus edistää hiilensidonnan markkinamallia.  

MTK:n ja SLC:n vaatimukset hallituksen budjettiriiheen: www.mtk.fi/ilmastotiekarttatoimeen 

Maatalouden ilmastotiekartta

Metsien käsittelyskenaariot (Metsäteollisuus ry:n ilmastotiekartta)

Osallistu somekeskusteluun #ilmastotiekarttatoimeen 
 
 Lisätietoja  
Juha Marttila, puheenjohtaja, MTK, 050 341 3167 
Liisa Pietola, ympäristöjohtaja, MTK, 050 438 4014 
Mats Nylund, puheenjohtaja, SLC, 050 512 2191