MTK tyytyväinen sääntökirjan sovusta Puolan ilmastokokouksessa

Maatalouden Koronivia-tiekartta vahvistettiin Katowicessa, ja Pariisin sopimuksen sääntökirjasta saatiin sopu viime yönä Puolan COP24-ilmastokokouksessa. Kumpikin tulos on erittäin tärkeä.

– Tarvitsemme kunnianhimoista kansainvälistä ilmastopolitiikkaa yhteisillä pelisäännöillä, jotta maailmanlaajuista ongelmaa voidaan torjua yhdessä, huomauttaa MTK:n ympäristöjohtaja Liisa Pietola. Suomen maa- ja metsätalouselinkeinojen menestyminen ja osallistuminen päästöjen tasapainottamiseen riippuu kunnianhimon tasosta maailmalla.

Maatalouden tiekartan mukaisesti seuraavan kahden vuoden aikana käydään läpi maatalouteen liittyvät keskeiset asiat, kuten hiilen sitominen maaperään, karjatalouden merkitys, maatalouden sopeutuminen. MTK pitää tärkeänä, että maatalous tunnustetaan osaksi hiilinielua ja että maatalouden käytäntöjä ohjataan kohti ilmastokestävämpiä toimintatapoja.

– Maataloustuottajiin Katowicen kokouksella on vain vähän vaikutusta. Maatalouden merkitys vielä tällä hetkellä on neuvotteluprosessissa vähäinen, toteaa MTK:n asiantuntija Jukka Rantala Katowicesta.

Suomi on osa EU-ryhmää ja MTK:n tavoitteet on sovitettu osaksi suurempaa EU kokonaisuutta. Ilmastokysymysten painoarvo on nyt erittäin nopeassa nousussa. Suomi tuki EU:n tavoitetta asettaa päätettävät toimenpiteet hallitusten välisen ilmastopaneelin (IPCC) raportin vaatimalle tasolle, mikä johtaa päästövähennystavoitteiden selvään kiristämiseen nykyisestä. Tämä on linjassa MTK:n tavoitteiden kanssa.

MTK painottaa, että Suomessa hallituksen on turvattava maa- ja metsätalouden toimintaedellytykset riittävillä sopeutumistoimilla. Kattavat sopeutumistoimenpiteet ovat keskeinen osa kansainvälistä ilmastosopimusta. Myös mittausta pitää kehittää. On kaikkien etu, että saamme vahvan yhteisen sääntökirjan, jotta voimme raportoida ilmastotekomme läpinäkyvästi ja samoilla laskentasäännöillä, tiedeperustaisesti ja mahdollisimman kattavasti eri sektoreilta, muistuttaa MTK.

Muun muassa EU:n ajamaa kunnianhimoista linjaa vastusti ennen kaikkea Yhdysvallat ja eräät arabimaat. EU:n mukaan Pariisin sopimusta olisi pitänyt viedä eteenpäin perustuen selkeästi IPCC:n lokakuussa 2018 julkaistuun ilmastoraporttiin, jossa tavoitteeksi asetettiin alle 1,5 asteen lämpiäminen. Tämä tavoite edellyttää voimakkaita valtioiden ohjaustoimia.

 

Lisätietoja

Liisa Pietola, ympäristöjohtaja, MTK, puh. 050 4384014
Jukka Rantala, asiantuntija, MTK, puh. 040 715 8710