MTK:n metsäjohtokunta peräänkuuluttaa ratkaisuhakuista metsäkeskustelua – Metsänomistajien työ tuottaa luontoarvoja ja hyvinvointia

Metsäkeskustelun sävy uhkaa metsien hyödyntämisen lisäksi myös monimuotoisuutta. Lööppijulkisuus ei metsäjohtokunnan mukaan kestä kriittistä tarkastelua. Valitettava esimerkki viime aikojen uutisoinnista on YLEn torstain uutisointi arvokkaimpien monimuotoisuuskohteiden hakkaamisesta. - Uutisesta ei jostain syystä tullut esille se, että käytetty analyysimalli on todettu toimimattomaksi metsäprofessorien tieteellisessä artikkelissa. Suuri osa uutisessa esitellyllä mallilla arvoiduista kohteista on todellisuudessa normaalia talousmetsää, ilman poikkeuksellisia luontoarvoja, harmittelee Marttila.

Metsänomistajien suuret luontopanostukset jäävät usein ilman huomiota. Uhanalaisten metsälajien määrä on pysynyt suunnilleen ennallaan. Samaan aikaan monet luonnolle tärkeät ominaisuudet, kuten lahopuun ja suojelualueiden määrä, ovat kasvussa. MTK:n uudet panostukset, kuten tuleva luontoarvot.fi -palvelu, parantavat entisestään metsänomistajien mahdollisuuksia luontotekoihin.

- Metsänomistajia tulisi kiittää luontotyöstä. Syytä on kuitenkin muistaa, että suojelun lisäksi monitavoitteiset metsänomistajat mahdollistavat samaan aikaan kymmenien miljardien tulot metsäteollisuuden viennin kautta. Metsänomistajat mahdollistavat luonnon virkistyskäytön sekä ovat metsien hoidolla eturintamassa torjumassa ilmastonmuutosta. Metsänomistajille tulee tarjota entistä enemmän mahdollisuuksia aktiivisuuteen jatkuvien uhkakuvien asemasta, vaatii Juha Marttila

Julkisuudessa on kerrottu myös hätkähdyttävästi metsien kasvun hidastumisesta. Viesti on vakava, koska metsien kasvu ja käyttö ovat ilmastokriisin ratkaisun ytimessä. Metsien kasvun hiipuminen on myös yksi merkittävistä kansantaloudellista uhkakuvista.

- Nyt on syytä panostaa metsänhoitoon. Ajallaan tehdyt metsänhoitotyöt ovat parasta ilmastotyötä. Julkisuudessa on myös uskallettava puhua valintojen vaikutuksista. Jos päätetään siirtää metsä talouskäytön ulkopuolelle, tulee kasvu hiipumaan, eikä metsän tuotteilla voida korvata fossiilisia raaka-aineita, huomauttaa Marttila.

MTK:n metsäjohtokunta peräänkuuluttaa laajempaa kokonaiskeskustelua metsien käytöstä ja hyödyistä. Metsiä ei tule nähdä vain suojeltavana reservaattina, vaan maamme rikkautena, joilla ratkaistaan suuria yhteiskunnallisia haasteita. MTK:n metsäjohtokunnan mielestä etenkin Suomen hallituksen on ryhdistäydyttävä ja tehtävä kaikkensa metsien aktiivisen käytön mahdollistamiseksi. Töitä riittää etenkin EU-valmistelussa.