Muinais-DNA kertoo poronhoidon leviämisestä 500 vuotta sitten
”Huomasimme, että kaikki vanhimmat peuranluunäytteet edustivat sellaisia geneettisiä linjoja, jotka ovat sukua nykyiselle metsäpeuralle. Nykyisestä porosta tuttuja geneettisiä linjoja havaittiin ensimmäistä kertaa 1400–1600-luvuille ajoittuvissa näytteissä. Sittemmin nämä linjat ovat korvanneet metsäpeuralle tyypilliset linjat Pohjois-Suomesta”, kertoo genetiikan väitöskirjatutkija Matti Heino.
Sama ilmiö on havaittu myös Pohjois-Norjasta peräisin olevassa arkeologisessa peuranluuaineistossa. Poronhoito on luultavasti alkanut pienimuotoisena jo 800–900-luvuilla. Geneettiset analyysit viittaavat siihen, että poronhoito yleistyi ja muuttui laajamittaisemmaksi 1400–1600-luvulla.
Eläinuhraukset saamelaisten uhripaikoilla alkoivat noin 500–700-luvuilla ja peuraa alettiin uhrata 1100-luvun lopussa. Pyhillä paikoilla uhrattiin metsästys- ja kalaonnen ja poronhoidon onnistumisen turvaamiseksi. Aiemmin ei ole tiedetty, uhrattiinko näillä paikoilla villiä peuraa, poroa vai molempia.
”Erityisen kiinnostavaa on se, että poro korvasi villipeuran Suomen alueen saamelaisten uhripaikoilla, vaikka tiedetään, että täällä porokarjat olivat pieniä vielä 1600-luvulla. Poronhoito oli vain osa elantoa, joka koostui suurelta osin metsästyksestä ja kalastuksesta. Historiallisten lähteiden perusteella tiedetään, että villipeuraakin pyydettiin yhä. Se, että uhrauksissa siirryttiin poroon 1400–1600-luvuilla kertoo yhteisistä uskonnon piirteistä saamelaisalueella sekä poron rituaalisesta merkityksestä jo poronhoidon varhaisvaiheessa”, sanoo arkeologian apulaisprofessori Anna-Kaisa Salmi.
Ryhmä tutki mitokondriaalista DNA:ta, joka periytyy äidiltä jälkeläiselle. Sen tutkiminen vanhoista usein huonosti säilyneistä luista on otollista, koska mitokondriaalista DNA:ta on soluissa tavallisesti useita kopioita.
Vielä ei tiedetä, missä saamelaisten poronhoito on saanut alkunsa. Historiallisten lähteiden perusteella on arveltu, että poronhoito olisi alkanut Ruotsin ja Norjan tunturialueilla, kun taas geneettisten tutkimusten perusteella on esitetty, että ensimmäiset nykyisen poron geneettistä linjaa edustavat yksilöt olisivat tulleet Siperiasta. Oulun yliopiston tutkimus osoittaa, että poronhoito ei alkanut nykyisen Suomen alueella esiintyvistä peuran äitilinjoista
Tutkimusryhmään kuului tutkijoita Oulun, Helsingin ja Tukholman yliopistoista sekä Venäjän tiedeakatemiasta.
Tutkimus on julkaistu Journal of Archaeological Science: Reports -lehdessä.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Apulaisprofessori Anna-Kaisa Salmi, p. 0294 483272, anna-kaisa.salmi@oulu.fi
Väitöskirjatutkija Matti Heino, p. 040 512 1085, matti.heino@oulu.fi
Yliopistotutkija Tiina Äikäs, tiina.aikas@oulu.fi
Anna-Maria HietapeltoViestintäasiantuntija
tiedeviestintä: humanistiset tieteet, kasvatustieteet, kauppatieteet ja taloustiede.
Kuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Oulun yliopisto on monitieteinen, kansainvälisesti toimiva tiedeyliopisto. Tuotamme uutta tietoa ja ratkaisuja kestävämmän tulevaisuuden rakentamiseksi sekä koulutamme osaajia muuttuvaan maailmaan. Tärkeimmissä yliopistovertailuissa Oulun yliopisto sijoittuu kolmen prosentin kärkeen maailman yliopistojen joukossa. Meitä yliopistolaisia on noin 17 000.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Oulun yliopisto
Ylipaino muuttaa aivojen pulsaatioita25.4.2024 06:55:00 EEST | Tiedote
Korkea painoindeksi (BMI) on uuden tutkimuksen mukaan yhteydessä muutoksiin aivojen fysiologisissa pulsaatioissa, jotka ovat avainasemassa aivojen nestekierron ylläpitämisessä ja niiden puhdistumisessa kuona-aineista.
Pohjoismaiden ahmojen tila on huonoin, Euraasian kattava tutkimus osoittaa25.4.2024 06:04:00 EEST | Tiedote
Pohjoismaiden ahmojen geneettinen monimuotoisuus on alhaisin Euraasian mantereen ahmapopulaatioista. Uusi tutkimus kattaa ahman Euraasian levinneisyysalueen, jota ei ole aiemmin tutkittu näin laajasti. Näytteitä kerättiin Norjasta Itä-Venäjälle.
Oulun yliopistossa tehtiin viime vuonna 51 keksintöä – maailman henkisen omaisuuden päivää vietetään perjantaina 26.4.24.4.2024 06:52:00 EEST | Tiedote
Oulun yliopistossa tehdään vuosittain kymmeniä uusia keksintöjä, jotka voivat olla alkuja tulevaisuuden innovaatioille. Vuonna 2023 niitä raportoitiin 51. Eniten keksintöilmoituksia tehtiin tieto- ja sähkötekniikan tiedekunnassa, 22 kappaletta. Teknillisessä tiedekunnassa ilmoituksia tehtiin 13 sekä biokemian ja molekyylilääketieteen tiedekunnassa 10. Viime vuonna Oulun yliopisto lähti patentoimaan seitsemää keksintöä.
Alaselkäkipuun liittyvää terveyspalvelujen käyttöä ja sairauspoissaoloja voidaan vähentää luokitteluun perustuvalla hoidolla24.4.2024 05:50:00 EEST | Tiedote
Alaselkäkipupotilaiden toipumista voidaan nopeuttaa, lääkärikäyntejä ja kuvantamistutkimuksia vähentää sekä selkäkivusta johtuvia sairauspoissaolopäiviä minimoida luokitteluun perustuvalla hoitomallilla, uusi tutkimus osoittaa. Luokitteluun perustuvassa hoidossa potilaat huomioidaan yksilöllisesti ja terveydenhuollon resursseja kohdennetaan eniten hoitoa tarvitseville.
OTT Mikko Pikkujämsä yritysjuridiikan työelämäprofessoriksi Oulun yliopiston kauppakorkeakouluun18.4.2024 11:57:43 EEST | Tiedote
Oikeusneuvos, OTT Mikko Pikkujämsä on aloittanut yritysjuridiikan, erityisesti vero-oikeuden työelämäprofessorina Oulun yliopiston kauppakorkeakoulussa. Työelämäprofessorin tehtävänä on vahvistaa yritysjuridiikan opetusta.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme