Muinais-DNA kertoo poronhoidon leviämisestä 500 vuotta sitten
12.1.2021 11:45:00 EET | Oulun yliopisto | Tiedote

”Huomasimme, että kaikki vanhimmat peuranluunäytteet edustivat sellaisia geneettisiä linjoja, jotka ovat sukua nykyiselle metsäpeuralle. Nykyisestä porosta tuttuja geneettisiä linjoja havaittiin ensimmäistä kertaa 1400–1600-luvuille ajoittuvissa näytteissä. Sittemmin nämä linjat ovat korvanneet metsäpeuralle tyypilliset linjat Pohjois-Suomesta”, kertoo genetiikan väitöskirjatutkija Matti Heino.
Sama ilmiö on havaittu myös Pohjois-Norjasta peräisin olevassa arkeologisessa peuranluuaineistossa. Poronhoito on luultavasti alkanut pienimuotoisena jo 800–900-luvuilla. Geneettiset analyysit viittaavat siihen, että poronhoito yleistyi ja muuttui laajamittaisemmaksi 1400–1600-luvulla.
Eläinuhraukset saamelaisten uhripaikoilla alkoivat noin 500–700-luvuilla ja peuraa alettiin uhrata 1100-luvun lopussa. Pyhillä paikoilla uhrattiin metsästys- ja kalaonnen ja poronhoidon onnistumisen turvaamiseksi. Aiemmin ei ole tiedetty, uhrattiinko näillä paikoilla villiä peuraa, poroa vai molempia.
”Erityisen kiinnostavaa on se, että poro korvasi villipeuran Suomen alueen saamelaisten uhripaikoilla, vaikka tiedetään, että täällä porokarjat olivat pieniä vielä 1600-luvulla. Poronhoito oli vain osa elantoa, joka koostui suurelta osin metsästyksestä ja kalastuksesta. Historiallisten lähteiden perusteella tiedetään, että villipeuraakin pyydettiin yhä. Se, että uhrauksissa siirryttiin poroon 1400–1600-luvuilla kertoo yhteisistä uskonnon piirteistä saamelaisalueella sekä poron rituaalisesta merkityksestä jo poronhoidon varhaisvaiheessa”, sanoo arkeologian apulaisprofessori Anna-Kaisa Salmi.
Ryhmä tutki mitokondriaalista DNA:ta, joka periytyy äidiltä jälkeläiselle. Sen tutkiminen vanhoista usein huonosti säilyneistä luista on otollista, koska mitokondriaalista DNA:ta on soluissa tavallisesti useita kopioita.
Vielä ei tiedetä, missä saamelaisten poronhoito on saanut alkunsa. Historiallisten lähteiden perusteella on arveltu, että poronhoito olisi alkanut Ruotsin ja Norjan tunturialueilla, kun taas geneettisten tutkimusten perusteella on esitetty, että ensimmäiset nykyisen poron geneettistä linjaa edustavat yksilöt olisivat tulleet Siperiasta. Oulun yliopiston tutkimus osoittaa, että poronhoito ei alkanut nykyisen Suomen alueella esiintyvistä peuran äitilinjoista
Tutkimusryhmään kuului tutkijoita Oulun, Helsingin ja Tukholman yliopistoista sekä Venäjän tiedeakatemiasta.
Tutkimus on julkaistu Journal of Archaeological Science: Reports -lehdessä.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Apulaisprofessori Anna-Kaisa Salmi, p. 0294 483272, anna-kaisa.salmi@oulu.fi
Väitöskirjatutkija Matti Heino, p. 040 512 1085, matti.heino@oulu.fi
Yliopistotutkija Tiina Äikäs, tiina.aikas@oulu.fi
Anna-Maria HietapeltoViestintäasiantuntija
tiedeviestintä: humanistiset tieteet, kasvatustieteet, kauppatieteet ja taloustiede.
Kuvat

Linkit
Tietoja julkaisijasta
Oulun yliopisto on monitieteinen, kansainvälisesti toimiva tiedeyliopisto. Tuotamme uutta tietoa ja ratkaisuja kestävämmän tulevaisuuden rakentamiseksi sekä koulutamme osaajia muuttuvaan maailmaan. Tärkeimmissä yliopistovertailuissa Oulun yliopisto sijoittuu kolmen prosentin kärkeen maailman yliopistojen joukossa. Meitä yliopistolaisia on noin 19 000.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Oulun yliopisto
Tutkimus haastaa käsityksen asuntohintojen ja velkaantumisen suhteesta16.11.2026 06:54:00 EET | Tiedote
Asuntohintojen muutokset ja kotitalouksien velkaantuminen ovat usein seurausta lainamarkkinoiden kehityksestä. Sen sijaan asuntomarkkinoilta lähtevillä shokeilla on ollut vain vähäinen rooli asuntoluottojen kasvussa, professori Elias Oikarinen Oulun yliopistosta sanoo.
Tutkijat kehittävät tekoälyä terveys- ja ympäristötiedon turvalliseen yhteiskäyttöön16.11.2026 05:50:00 EET | Tiedote
Oulun yliopisto on mukana uudessa eurooppalaisessa COHESION-tutkimushankkeessa, jossa kehitetään tekoälyratkaisua terveys-, ympäristö- ja ilmastoaineistojen turvalliseen yhteiskäyttöön. Tavoitteena on hyödyntää aineistoja yli organisaatio- ja maarajojen.
Suomen pohjavesien vuosirytmi on muuttunut 50 vuodessa – etelässä ja pohjoisessa eri vaikutukset16.11.2026 05:03:00 EET | Tiedote
Oulun yliopiston ja Suomen ympäristökeskuksen pitkäaikaistutkimus osoittaa, että Suomen pohjavesien vuosirytmi on muuttunut viimeisten 50 vuoden aikana.
Oulun yliopisto johtaa 10 miljoonan euron ERC-hanketta – kansainvälinen huipputiimi tähtää läpimurtoon kollageenitutkimuksessa12.11.2026 13:00:00 EET | Tiedote
Oulun yliopiston professori Johanna Myllyharju on saanut yhdessä kansainvälisten kollegoidensa kanssa merkittävän EU-rahoituksen tutkimukseen, jossa selvitetään, miten kollageenit saavat elimistössä oikean kemiallisen rakenteensa ja mitä tapahtuu, jos tämä prosessi häiriintyy. Tutkimus voi edistää uusien hoitokeinojen kehittämistä moniin yleisiin sairauksiin, kuten sidekudossairauksiin ja syöpiin.
Oulun yliopiston tutkija Yang Bai sai kansainvälisen palkinnon ferrosähköisten materiaalien tutkimisesta11.11.2026 09:31:08 EET | Tiedote
Oulun yliopiston apulaisprofessori Yang Bai on valittu vuoden 2026 D. T. Rankin Award -palkinnon saajaksi. Palkinnon myönsi American Ceramic Societyn Energy Materials and Systems Division (EMSD). Bain uusin tutkimusartikkeli julkaistiin juuri Applied Physics Letters -lehdessä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme
