Muinais-DNA kertoo poronhoidon leviämisestä 500 vuotta sitten
Oulun yliopiston arkeologian ja genetiikan tutkijat ovat saaneet selville, että poro korvasi villipeuran Suomen alueen saamelaisten käyttämillä uhripaikoilla 1400–1600-lukujen aikana ja sen jälkeen. Tutkimusryhmä tutki arkeologisia peuranluunäytteitä neljältä saamelaisten uhripaikalta. Näytteet ajoittuivat 1100-luvun lopulta 1600-luvulle.

”Huomasimme, että kaikki vanhimmat peuranluunäytteet edustivat sellaisia geneettisiä linjoja, jotka ovat sukua nykyiselle metsäpeuralle. Nykyisestä porosta tuttuja geneettisiä linjoja havaittiin ensimmäistä kertaa 1400–1600-luvuille ajoittuvissa näytteissä. Sittemmin nämä linjat ovat korvanneet metsäpeuralle tyypilliset linjat Pohjois-Suomesta”, kertoo genetiikan väitöskirjatutkija Matti Heino.
Sama ilmiö on havaittu myös Pohjois-Norjasta peräisin olevassa arkeologisessa peuranluuaineistossa. Poronhoito on luultavasti alkanut pienimuotoisena jo 800–900-luvuilla. Geneettiset analyysit viittaavat siihen, että poronhoito yleistyi ja muuttui laajamittaisemmaksi 1400–1600-luvulla.
Eläinuhraukset saamelaisten uhripaikoilla alkoivat noin 500–700-luvuilla ja peuraa alettiin uhrata 1100-luvun lopussa. Pyhillä paikoilla uhrattiin metsästys- ja kalaonnen ja poronhoidon onnistumisen turvaamiseksi. Aiemmin ei ole tiedetty, uhrattiinko näillä paikoilla villiä peuraa, poroa vai molempia.
”Erityisen kiinnostavaa on se, että poro korvasi villipeuran Suomen alueen saamelaisten uhripaikoilla, vaikka tiedetään, että täällä porokarjat olivat pieniä vielä 1600-luvulla. Poronhoito oli vain osa elantoa, joka koostui suurelta osin metsästyksestä ja kalastuksesta. Historiallisten lähteiden perusteella tiedetään, että villipeuraakin pyydettiin yhä. Se, että uhrauksissa siirryttiin poroon 1400–1600-luvuilla kertoo yhteisistä uskonnon piirteistä saamelaisalueella sekä poron rituaalisesta merkityksestä jo poronhoidon varhaisvaiheessa”, sanoo arkeologian apulaisprofessori Anna-Kaisa Salmi.
Ryhmä tutki mitokondriaalista DNA:ta, joka periytyy äidiltä jälkeläiselle. Sen tutkiminen vanhoista usein huonosti säilyneistä luista on otollista, koska mitokondriaalista DNA:ta on soluissa tavallisesti useita kopioita.
Vielä ei tiedetä, missä saamelaisten poronhoito on saanut alkunsa. Historiallisten lähteiden perusteella on arveltu, että poronhoito olisi alkanut Ruotsin ja Norjan tunturialueilla, kun taas geneettisten tutkimusten perusteella on esitetty, että ensimmäiset nykyisen poron geneettistä linjaa edustavat yksilöt olisivat tulleet Siperiasta. Oulun yliopiston tutkimus osoittaa, että poronhoito ei alkanut nykyisen Suomen alueella esiintyvistä peuran äitilinjoista
Tutkimusryhmään kuului tutkijoita Oulun, Helsingin ja Tukholman yliopistoista sekä Venäjän tiedeakatemiasta.
Tutkimus on julkaistu Journal of Archaeological Science: Reports -lehdessä.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Apulaisprofessori Anna-Kaisa Salmi, p. 0294 483272, anna-kaisa.salmi@oulu.fi
Väitöskirjatutkija Matti Heino, p. 040 512 1085, matti.heino@oulu.fi
Yliopistotutkija Tiina Äikäs, tiina.aikas@oulu.fi
Anna-Maria HietapeltoViestintäasiantuntija
tiedeviestintä: humanistiset tieteet, kasvatustieteet, kauppatieteet ja taloustiede.
Kuvat

Linkit
Tietoja julkaisijasta
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Oulun yliopisto
Kutsu: Oulun yliopisto tuo tiedettä Oulun keskustaan22.1.2021 14:07:48 EET | Kutsu
Oulun yliopisto avaa kevääksi pop-up-tilan Oulun keskustaan osoitteeseen Kauppurienkatu 12. Tilassa järjestetään ohjelmaa ja virtuaalilähetyksiä kolmen kuukauden ajan helmi-huhtikuussa 2021, alkaen 2. helmikuuta. Tilaan voi myös tulla pistäytymään aukioloaikoina.
Polku yrittäjyyteen ja korkeakoulutukseen alkaa varhain – lapsuudenaikaiset tekijät yhteydessä työuraan ja työhyvinvointiin keski-iässä22.1.2021 07:00:00 EET | Tiedote
Lapsuudenaikaiset sosiaaliset investoinnit, kuten panostukset koulutukseen sekä kasvuympäristön asenneilmasto, muovaavat tulevaa työuraa. Varhaislapsuudessa äidin kannustava asenne taloudelliseen itsenäisyyteen ennustaa päätymistä yrittäjän tai korkeakoulutetun uralle. Maanviljelijäperheessä kasvaminen ennustaa yrittäjyyttä ja oma hyvä koulumenestys korkeakoulutusta.
Oulun yliopiston englanninkieliset tutkinto-ohjelmat kiinnostivat jälleen hakijoita21.1.2021 11:59:41 EET | Tiedote
Yhteensä 2961 hakijaa jätti hakemuksensa Oulun yliopiston kansainvälisiin tutkinto-ohjelmiin keskiviikkona 20.1.2021 päättyneessä kevään ensimmäisessä yhteishaussa. Hakijamäärä kasvoi noin 28 prosenttia viime vuodesta (2020: 2314). Hakijoita oli yhteensä yli 100 maasta ympäri maailmaa.
Luonnontuotteiden jalostaminen kasvussa Suomessa. Uhkana ulkomaiset tuoteväärennökset20.1.2021 08:30:41 EET | Tiedote
Luonnontuotteiden ja terveysperusteisten elintarvikkeiden kasvava suosio maailmalla houkuttelee tuoteväärennöksiä kansainvälisille markkinoille. Oulun yliopistossa luonnontuotteita tutkivassa mittaustekniikan yksikössä törmättiin hiljattain ulkomailta tuotuun väärennettyyn mustikkajauheeseen. Tutkija suosittaakin alalle tarkempien laboratoriotutkimusten hyödyntämistä paitsi laadun varmistamiseksi myös tuotekehityksen edistämiseksi. Kainuussa tutkijoiden ja yritysten tiivis yhteistyö on poikinut runsaasti uusia tuoteinnovaatioita.
Jäte- ja valumavesien puhdistukseen uusia ratkaisuja yhdistämällä biopohjaisia menetelmiä18.1.2021 09:35:00 EET | Tiedote
Uudenlaisilla biopohjaisilla ratkaisuilla, ja yhdistämällä erilaisia puhdistusyksiköitä, on pystytty poistamaan typpeä ja raskasmetalleja jäte- ja valumavesistä pohjoisilla alueilla. Juuri päättyneessä Oulun yliopiston ja SYKEn hankkeessa on yhdistelty esimerkiksi sammalaltaita, puuhakkeeseen lisättyä sienirihmastoa, bioreaktoreita ja kosteikkoja.
Suomen Akatemialta lähes 13 miljoonaa euroa Oulun yliopiston tutkimuksen profiilialojen vahvistamiseen14.1.2021 09:13:46 EET | Tiedote
Suomen Akatemia on tehnyt rahoituspäätökset yliopistojen tutkimuksen profiloitumisen vahvistamiseksi vuosille 2021-2026. Oulun yliopistolle myönnettiin 12,79 miljoonaa euroa tukemaan sen ennestään vahvoja tutkimusaloja, jotka liittyvät arktisuuteen, elinikäiseen terveyteen ja 6G:hen. Kansainvälinen asiantuntijapaneeli arvioi Oulun yliopiston hakemuksen erinomaiseksi.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme