Villa Gyllenberg

MUISTUTUS: Kutsu Villa Gyllenbergin Idän henkisyys -näyttelyn 25.4 pidettävään mediatilaisuuteen

Jaa
Villa Gyllenbergin taidemuseossa keskiviikkona 26.4 avautuva kesänäyttely valottaa ’idän henkisyyttä’ Suomen taiteessa. Ilmoittaudu tiistaina 25.4.2023 klo 11 pidettävään mediatilaisuuteen nyt!
Ilona Harima: Pohjoinen tie, 1948, guassi paperille, liimattu vanerille, 32 x 22 cm, Villa Gyllenberg / Signe ja Ane Gyllenbergin säätiön kokoelma. Kuva: Matias Uusikylä / Signe ja Ane Gyllenbergin säätiö.
Ilona Harima: Pohjoinen tie, 1948, guassi paperille, liimattu vanerille, 32 x 22 cm, Villa Gyllenberg / Signe ja Ane Gyllenbergin säätiön kokoelma. Kuva: Matias Uusikylä / Signe ja Ane Gyllenbergin säätiö.

Tiedote:
Idän henkisyys Villa Gyllenbergin taidemuseossa 26.4–13.8.2023

Mielikuvat buddhalaisuudesta, Intian muinaisista kulttuureista ja itämaan viisaiden henkisyydestä ovat innoittaneet monia taiteilijoita. Mielikuvien historiaan kietoutuu paitsi ongelmallisia vastakkainasetteluja ja valtasuhteita myös aitoa halua ymmärtää ja oppia toisista kulttuureista. Esillä on teoksia 1800-luvulta nykypäivään yli kahdeltakymmeneltä taiteilijalta, muun muassa Akseli Gallen-Kallelalta, Ilona Harimalta, Anitra Lucanderilta ja J.O. Mallanderilta. Näyttely avaa uuden näkökulman Suomen taiteen historiaan ja se perustuu esoteeriseen henkisyyteen perehtyneen FT Nina Kokkisen uraauurtavaan tutkimukseen.

Vastauksia idän henkisyydestä 

Nykypäivän kiivastahtisen elämän haasteisiin etsitään usein vastauksia joogasta, meditaatiosta, Aasiaan suuntautuvista matkoista sekä Buddhan kuvilla sisustetuista kodeista. Idän uskonnot ovat jo pitkään innoittaneet taiteilijoita keräilemään, matkustamaan, hiljentymään ja etsimään uudenlaisia näkökulmia niin taiteen tekemiseen kuin oman henkisyyden harjoittamiseen. Idästä ja sen uskonnoista on etsitty syvempää, aidommaksi koettua henkisyyttä.

”Väitöskirjani käsitteli esoteerisuutta Akseli Gallen-Kallelan, Pekka Halosen sekä Hugo Simbergin taiteessa. Tutkimuksen aikana kävi selväksi, että käsitykset idän henkisyydestä kietoutuvat läheisesti esoteerisuuteen, ja nämä aiheet kiinnostivat laajasti myös myöhemmin 1900-luvulla toimineita taiteilijoita. Joillekin heistä, kuten Ilona Harimalle ja Anitra Lucanderille, idän henkisyydestä tuli tärkeä osa elämää. Tämä näyttely nostaa esiin idän henkisyyden vaikutuksen taiteeseen ja kulttuuriin laajempana ilmiönä ja tarkastelee sen kehitystä yli sadan vuoden ajanjaksolla ” kertoo näyttelyn kuraattori Nina Kokkinen.

Kiehtovia elämäntarinoita ja taidetta

Näyttelyssä nostetaan esiin kiinnostavia teoksia, kiehtovia elämäntarinoita ja esineitä, jotka ovat tarjonneet kasvualustan idän henkisyydelle Suomessa. Satavuotisen historian saatossa idän henkisyys on saanut erilaisia ilmaisuja ja taipunut niin boheemielämän kuvauksiksi, henkisen kehityksen tavoitteluksi kuin käsitteelliseksi avantgardeksi. Kuvataiteen ohella näyttelyssä on esillä historiallista valokuva-aineistoa sekä muun muassa Gustaf Mannerheimin ja Akseli Gallen-Kallelan keräämää uskonnollista esineistöä.

Henkisyydestä kiinnostunut Ane Gyllenberg keräsi kokoelmaansa kristinuskoon liittyvien teosten ohella myös buddhalaista esineistöä. Hän hankki kokoelmaansa myös kaksi museossa harvoin esillä ollutta Ilona Hariman teosta. Hariman kohistiin aikoinaan luovan taidetta eräänlaisessa transsitilassa ja hän kuvasi omia henkioppaitaan teoksissaan. Kutsuin Nina Kokkisen tekemään Villa Gyllenbergiin tämän näyttelyn, joka valottaa itämaisten uskonnollisten veistosten merkitystä suomalaisissa kokoelmissa sekä sitä, miten taiteilijat ovat ammentaneet idän uskonnoista eri aikoina”, kertoo museon intendentti Lotta Nylund.

Idän henkisyyden kyllästämää taidetta

Idän henkisyydellä on ollut laaja vaikutus kaikkiin taiteen ja kulttuurin aloihin. Kuvataiteen ja keräilyn lisäksi näyttely valottaa idän henkisyyden vaikutusta 1900-luvun alun tanssitaiteeseen. Suomessakin koettu innostus orientalistiseen tanssiin nosti esiin aasialaisen tanssi- ja teatteritaiteen uskonnollista luonnetta.  Tanssijat alkoivat liikehtiä joogalle, meditaatiolle ja idän rituaaliselle elekielelle ominaisella tavalla. Heidän nähtiin ilmaisevan yhteyttä kosmiseen harmoniaan ruumiinsa ja liikkeensä avulla. Taiteilijat innostuivat kuvaamaan tanssijoina pyhimyksinä, enkeleinä ja yliaistillisina näkijöinä. 

Idän henkisyyden vaikutus näkyi 1900-luvun alkupuolella myös kirjallisuudessa ja kuvitustaiteessa, kuten Rudolf Koivun rakastetuissa satukuvituksissa. Taiteilijat lukivat buddhalaisuuteen liittyviä teoksia, sekä muun muassa Bhagavadgitaa, hindulaisuuden pyhää kirjaa.

Matkoja ja meditaatiota

Käsitykset idän henkisyydestä muuntuivat konkreettisemmiksi matkailun yleistyttyä toisen maailmansodan jälkeen. Matkoillaan taiteilijat saivat omakohtaisia kokemuksia hindulaisuudesta, buddhalaisuudesta ja islamista, ja esimerkiksi Anitra Lucander sekä Per Stenius hakeutuivat Intiassa henkisten opettajien läheisyyteen.

1970-luvulla Suomeen perustettiin useita idän uskontoihin perustuvia yhteisöjä, ja guruja ja muita henkisiä opettajia saapui Suomeen vierailulle. Taiteilijat olivat usein mukana järjestämässä näitä kohtaamisia. 

Idän henkisyys alkoi punoutua osaksi avantgardea ja taiteellista kokeilua. Se sai yhä useammin myös käsitteellisiä ja filosofisia ilmaisuja. Taide lähestyi meditaatiota. 1900-luvun lopulla myös taiteellisen prosessin merkitys kasvoi ja luomiseen kietoutui ritualistisia ulottuvuuksia. J. O. Mallanderin teos Wang on nimetty buddhalaisen rituaalin mukaan, ja Silja Rantasen suurikokoisten maalausten sarja ammentaa tantran kuvatraditiosta.

Näyttelyn kuraattorina toimii taiteen- ja uskonnontutkija FT Nina Kokkinen (Donner-instituutti). Näyttely on osa Kokkisen laajempaa tutkimushanketta, jossa tarkastellaan ’idän henkisyyttä’ Suomen taiteessa. Vuonna 2020 Kokkinen kuratoi Villa Gyllenbergiin suuren suosion saaneen Salatun tiedon tie -näyttelyn.

Näyttelyn taiteilijat ovat: Wäinö AaltonenEva BremerCarolus Enckell, Akseli Gallen-Kallela, Meri Genetz, Ilona Harima, Werner von HausenOuti HeiskanenEster Helenius, Rudolf Koivu, Inari Krohn, J. O. Mallander, Ahti Lavonen, Anitra Lucander, Leena Luostarinen, Silja Rantanen, Venny Soldan-Brofeldt, Per Stenius, Matti VisantiHannu Väisänen ja Jan Kenneth Weckman.

 

Medialle

Ilmoittautumiset 25.4 klo 11 pidettävään mediatilaisuuteen sähköpostitse, siiri.oinonen@gyllenbergs.fi.
Haastateltavina näyttelyn kuraattori Nina Kokkinen sekä museon intendentti ja näyttelyn projektipäällikkö Lotta Nylund.

Yhteydenotot ja haastattelupyynnöt

Lotta Nylund, Villa Gyllenbergin intendentti, lotta.nylund@gyllenbergs.fi, +358 40 576 1753.

Nina Kokkinen, näyttelyn kuraattori, nina.kokkinen@stiftelsenabo.fi.

 

Aukioloajat, liput ja ryhmävaraukset

Museo auki: ke, la, su klo 12–17 sekä tilauksesta ryhmille.
Liput: 12/10 €, alle 18-vuotiaat 0 €, Museokortti.
Ryhmävaraukset: villa@gyllenbergs.fi

Osoite

Kuusisaarenpolku 11, 00340 Helsinki.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Ilona Harima: Pohjoinen tie, 1948, guassi paperille, liimattu vanerille, 32 x 22 cm, Villa Gyllenberg / Signe ja Ane Gyllenbergin säätiön kokoelma. Kuva: Matias Uusikylä / Signe ja Ane Gyllenbergin säätiö.
Ilona Harima: Pohjoinen tie, 1948, guassi paperille, liimattu vanerille, 32 x 22 cm, Villa Gyllenberg / Signe ja Ane Gyllenbergin säätiön kokoelma. Kuva: Matias Uusikylä / Signe ja Ane Gyllenbergin säätiö.
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Villa Gyllenberg
Villa Gyllenberg
Kuusisaarenpolku 11
00340 Helsinki

http://www.villagyllenberg.fi

Villa Gyllenberg on Signe ja Ane Gyllenbergin säätiön ylläpitämä koti- ja taidemuseo Helsingin Kuusisaaressa. Museo on auki ke, la, su klo 12-17 sekä tilauksesta ryhmille.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Villa Gyllenberg

PÅMINNELSE: Inbjudan till pressvisning den 13 februari: Schjerfbeck och mode står i centrum på Villa Gyllenbergs vårutställning5.2.2024 09:20:00 EET | Kutsu

På Villa Gyllenbergs vårutställning kombineras klädprakt från förr med verk av Helene Schjerfbeck och hennes samtida. Schjerfbeck & mode – konst och dräkthistoria 1880–1950 är en av de första utställningarna som presenterar historiska dräkter och målarkonst sida vid sida i Finland. Utställningen visas 14.2–9.6.2024. Pressvisningen arrangeras i Villa Gyllenberg tisdagen den 13 februari kl. 11. Anmälningar per e-post till publik- och programansvariga Siiri Oinonen: siiri.oinonen@gyllenbergs.fi

MUISTUTUS: Kutsu mediatilaisuuteen 13.2: Schjerfbeck ja muoti keskiössä Villa Gyllenbergin kevätnäyttelyssä5.2.2024 09:20:00 EET | Kutsu

Villa Gyllenbergin kevätnäyttely yhdistää menneiden aikojen pukuloistoa ja Helene Schjerfbeckin ja hänen aikalaistensa teoksia. Schjerfbeck & muoti – taidetta ja pukuhistoriaa 1880–1950 on ensimmäisiä näyttelyitä, jossa historiallisia pukuja ja maalaustaidetta esitellään Suomessa rinnakkain. Näyttely on esillä 14.2.–9.6.2024. Mediatilaisuus järjestetään Villa Gyllenbergissä tiistaina 13.2 klo 11. Ilmoittautumiset yleisöpalveluvastaava Siiri Oinoselle sähköpostitse: siiri.oinonen@gyllenbergs.fi

REMINDER: Invitation to press conference on Tue 13th February: Schjerfbeck and fashion in focus at Villa Gyllenberg next spring5.2.2024 09:20:00 EET | Press Invitation

The spring exhibition at Villa Gyllenberg brings together stylish fashion from the past and the art of Helene Schjerfbeck and other artists from her time. Schjerfbeck & Fashion – Art and Costume History 1880–1950 is one of the first exhibitions in Finland to present historical fashion and paintings side by side. The exhibition will run from 14 February to 9 June 2024. The press conference will take place at Villa Gyllenberg on Tuesday 13th February at 11 a.m. Please let us know if you are attending by e-mailing Siiri Oinonen, Head of Customer and Program Services, siiri.oinonen@gyllenbergs.fi

Inbjudan till pressvisning den 13 februari: Schjerfbeck och mode står i centrum på Villa Gyllenbergs vårutställning16.1.2024 08:45:00 EET | Kutsu

På Villa Gyllenbergs vårutställning kombineras klädprakt från förr med verk av Helene Schjerfbeck och hennes samtida. Schjerfbeck & mode – konst och dräkthistoria 1880–1950 är en av de första utställningar som presenterar historiska dräkter och målarkonst sida vid sida i Finland. Utställningen visas 14.2–9.6.2024. Pressvisningen arrangeras i Villa Gyllenberg tisdagen den 13 februari kl. 11. Anmälningar per e-post till publik- och programansvariga Siiri Oinonen: siiri.oinonen@gyllenbergs.fi

Kutsu mediatilaisuuteen 13.2: Schjerfbeck ja muoti keskiössä Villa Gyllenbergin kevätnäyttelyssä16.1.2024 08:45:00 EET | Kutsu

Villa Gyllenbergin kevätnäyttely yhdistää menneiden aikojen pukuloistoa ja Helene Schjerfbeckin ja hänen aikalaistensa teoksia. Schjerfbeck & muoti – taidetta ja pukuhistoriaa 1880–1950 on ensimmäisiä näyttelyitä, jossa historiallisia pukuja ja maalaustaidetta esitellään Suomessa rinnakkain. Näyttely on esillä 14.2.–9.6.2024. Mediatilaisuus järjestetään Villa Gyllenbergissä tiistaina 13.2 klo 11. Ilmoittautumiset yleisöpalveluvastaava Siiri Oinoselle sähköpostitse: siiri.oinonen@gyllenbergs.fi

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye