Museot tarvitsevat kriisirahoitusta 

Museoala tarvitsee rahoitusta selviytyäkseen talousahdingosta, joka aiheutuu museorakennusten sulkemisesta yleisöltä koronaviruspandemian takia, sanoo toiminnanjohtaja Katariina Mäkelä Museoalan ammattiliitosta.

- Pääsymaksu- ja myyntituottojen väheneminen on vaikeuttanut ensimmäisenä toimintaa yksityisissä museoissa, joissa omarahoitusosuus on normaalioloissa jopa 30 prosenttia.  Myös valtion ja kuntien museoissa tuottojen vähentyminen tulee kompensoida, jotta vältytään leikkauksilta kuluvana ja ensi vuonna, toteaa pääsihteeri Kimmo Levä Suomen Museoliitosta.

-Yksityisillä museoilla ei ole taloudellisia puskureita selviytyä lippu- ja myyntitulojen ehtymisestä, sillä normaalioloissakin kaikki museoiden tulo on käytetty museotoiminnan ylläpitoon eli kiinteistö-, kokoelma- ja henkilöstökustannuksiin, Mäkelä ja Levä muistuttavat.

- Opetus- ja kulttuuriministeriön mukaan koronatilanteesta aiheutuva museoiden sulkeminen ei vaikuta vuoden 2020 valtionosuuksien määrään. Valtionosuuksia ei siis peritä takaisin, vaikka museon toiminta olisi supistunut. Tämä on helpottava tieto, mutta lipputulojen vajausta ei tällä paikata.

- Esitämme hankerahoituksen osoittamista museoille kompensoimaan lippu- ja muita tuloja. Rahoitus tukisi museotyönantajia yksityisellä, valtion ja kuntasektorilla, etteivät ne nyt lomauttaisi museoiden henkilöstöä ja keskeyttäisi arvokasta museotyötä.

Lomautukset
lyhytnäköisiä

Museorakennusten sulkeminen on saanut osan museoista jo panikoimaan ja lomauttamaan henkilöstöään. Ennakkotiedot Museoalan ammattiliiton kyselystä kertovat, että jotkut museot ovat sulkeneet ovensa kaikilta työntekijöiltä ja lomautuksia on perusteltu sillä, että töitä ei ole.

- Tämä on todella lyhytnäköinen tie, sillä 70 prosenttia museotyöstä tehdään kulisseissa. Asiakaspalvelun ja näyttelytyön osuus on vain 30 prosenttia, sanoo Katariina Mäkelä.   

-  Korkeatasoisten museopalvelujen taustalla on pitkäjänteinen suunnittelu- ja valmistelutyö. Se on usein asiakkaille näkymätöntä näyttelyjen suunnittelua ja toteuttamista, aineiston dokumentointia ja konservointia, tilojen ja palvelujen uudelleenorganisointia, toimipisteiden huolto- ja ylläpitotöitä.

- Myös asiakaskohtaamiset jatkuvat ja poikkeusaika tulee nyt käyttää hyväksi innovoimalla uusia tapoja palvella asiakkaita. Esimerkiksi verkkomateriaalia voidaan ottaa vielä aktiivisemmin käyttöön, kokoelmia esitellään verkossa ja näyttelyjäkin toteutetaan ja niissä opastetaan virtuaalisesti.  Myös hankkeet koulujen tukemiseksi etäopetuksessa ovat nyt kannatettavia. Kriisirahaa voisi suunnata näihin palveluinnovaatioihin, Mäkelä luettelee.

- On myös muistettava, että kulttuuriomaisuutta ja -perintöä tulee jo kansainvälisten yleissopimusten perusteella suojella kriisioloissa. Museoille kriittistä henkilökuntaa tulee voida pitää töissä huolehtimassa kokoelmista ja museorakennuksia tulee valvoa niin tekniikan häiriöiden kuin mahdollisen ilkivallan varalta.

- Koronakriisissä punnitaan työnantajan vastuullisuus. Kyselymme museoammattilaisille kertoo, että monessa museossa henkilökuntaa on siirretty sujuvasti etätöihin. Usein on pystytty tekemään myös töiden uudelleenjärjestelyitä ja siten turvaamaan asiakaspalvelussakin työskentelevien mahdollisuus tehdä työtä.

Lisätietoja: 

toiminnanjohtaja Katariina Mäkelä, Museoalan ammattiliitto, puh. 040 774 7620

pääsihteeri Kimmo Levä, Suomen Museoliitto, puh. 040 166 2816