Museovirasto

Museovirasto jakoi avustuksia maailmanperintökohteiden hoitoon

Jaa

​Yhteensä 24 Suomen maailmanperintökohteiden restaurointi-, hoito- ja korjaustoimenpiteisiin liittyvää hanketta on saanut avustusta yhteensä 238 000 euroa. Avustuksen tarkoituksena on varmistaa kohteiden säilyminen maailmanperintöstatuksen arvoisina. Suomen maailmanperintökohteita Unescon luettelossa ovat Suomenlinna, Vanha Rauma, Petäjäveden vanha kirkko, Verlan puuhiomo ja pahvitehdas, Sammallahdenmäki ja Struven ketju.

Verlan tehdasmuseon piha- ja talousrakennusten pärekattoja kunnostettiin kesällä 2020. Perinnerakentaja Leo Lönnroth Oy:n työntekijät Jalmari Laihinen ja Joona Nylund katolla. Kuva: Ville Majuri, Verlan tehdasmuseo, UPM Kymmene Oyj
Verlan tehdasmuseon piha- ja talousrakennusten pärekattoja kunnostettiin kesällä 2020. Perinnerakentaja Leo Lönnroth Oy:n työntekijät Jalmari Laihinen ja Joona Nylund katolla. Kuva: Ville Majuri, Verlan tehdasmuseo, UPM Kymmene Oyj

Suomessa on kuusi Unescon maailmanperintöluetteloon hyväksyttyä kulttuuriperintökohdetta, joille Museovirasto jakaa vuosittain avustusta. Avustushakemuksia tuli tänä vuonna Raumalta, Verlasta ja Suomenlinnasta 27 kappaletta, joista 24 hanketta sai avustusta yhteensä 238 000 euroa. Keskimääräinen avustus oli liki 10 000 euroa.

Hakemuksia arvioitaessa ja vertailtaessa otettiin huomioon kohteen kulttuurihistoriallinen arvo ympäristössään, suunniteltujen toimien vaikuttavuus rakennuksen ja sen arvojen säilymiselle, hankkeen laatu säilyttävän restauroinnin hengessä ja sen yhteiskunnallinen vaikuttavuus.

Vuoden 2022 avustukset kohdistuvat muun muassa rakennusten vesikatteiden ja julkisivujen restaurointiin, ikkunoiden korjauksiin ja säärasituksessa olevien museoesineiden kunnostukseen. Korjaamiseen perustuvat restaurointi- ja konservointitoimet ovat ilmastoviisaita. Esimerkiksi ikkunoiden korjaaminen parantaa rakennuksen energiatehokkuutta.

”Maailmanperintökohteissa rakennusten kunnostaminen edellyttää aina erityistä kulttuuri- ja rakennushistoriallista asiantuntemusta ja osaamista. Avustukset kohdennettiin toimenpiteisiin, jotka turvaavat rakennuksen säilymistä perinteisin työtavoin. Maailmanperintökohteissa restaurointiperiaatteiden noudattaminen toteuttaa niitä kestävän kehityksen periaatteita, joihin Suomen valtio on YK:n Agenda 2030 -tavoitteiden mukaisesti sitoutunut”, kertoo intendentti Seija Linnanmäki Museovirastosta.

Vanhan Rauman alueelle avustusta myönnettiin muun muassa raatihuoneen kattorakenteiden konservointiin ja restaurointiin.

”Kaikki raatihuoneessa tähän asti tehdyt selvitykset ja suunnitelmat on tehty ja kaikki tehdään jatkossakin Museoviraston ohjauksessa. Museovirastolta saatavalla maailmaperintöavustuksella on merkitystä, mutta sitäkin merkittävämpää on saada käyttöön heidän osaamisensa ja asiantuntijuutensa antikvaarisesta korjaamisesta. Raatihuoneen peruskorjaus ja restaurointi takaa rakennuksen elämän jatkumisen seuraavaan peruskorjaukseen asti, eli noin 50–70 vuoden päähän. Raumalla raatihuoneen arvo on ymmärretty: se halutaan säilyttää ja siitä halutaan pitää huolta”, arkkitehti Minna Linnala Rauman kaupungilta kertoo.

Maailmanperintökohteiden hoitoon myönnetyt valtionavustukset edistävät harvinaisten ammattialojen työtapojen säilymistä ja yleistä työllisyyttä. Avustukset kohdentuvat suoraan perinteisten, hengittävien, luonnonmukaisten ja ekologisten pinta- ja rakennusmateriaalien käyttöön.

Museovirasto edellyttää avustettavilta kohteilta kuntoselvitysten ja vauriokartoitusten perusteella tehtyjä korjaussuunnitelmia sekä korjaus- ja konservointitöiden huolellista dokumentointia.

Luettelo avustusten saajista

Lisätietoja avustusten jakamisesta

Yhteyshenkilöt

yli-intendentti Helena Hirviniemi, Museoviraston kulttuuriympäristöpalvelut, 0295 336 179, helena.hirviniemi@museovirasto.fi

Kuvat

Verlan tehdasmuseon piha- ja talousrakennusten pärekattoja kunnostettiin kesällä 2020. Perinnerakentaja Leo Lönnroth Oy:n työntekijät Jalmari Laihinen ja Joona Nylund katolla. Kuva: Ville Majuri, Verlan tehdasmuseo, UPM Kymmene Oyj
Verlan tehdasmuseon piha- ja talousrakennusten pärekattoja kunnostettiin kesällä 2020. Perinnerakentaja Leo Lönnroth Oy:n työntekijät Jalmari Laihinen ja Joona Nylund katolla. Kuva: Ville Majuri, Verlan tehdasmuseo, UPM Kymmene Oyj
Lataa

Tietoja julkaisijasta

Museovirasto
Museovirasto
Sturenkatu 2a
00510 HELSINKI

https://www.museovirasto.fi

Museovirasto

Museovirasto on kulttuuriperinnön asiantuntija, palvelujen tuottaja ja toimialansa kehittäjä. Museovirasto pitää huolta monimuotoisen kulttuuriperinnön säilymisestä sekä edistää sen saavutettavuutta ja avointa käyttöä. Museovirasto on opetus- ja kulttuuriministeriön alaisuudessa toimiva viranomainen.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Museovirasto

Suomenlinnan vedenalaisten arkeologisten kaivausten esittely torstaina 4.8. klo 9–112.8.2022 10:22:09 EEST | Kutsu

Elokuun alussa Museoviraston meriarkeologit sukeltavat esille Suomenlinnan, Helsingin ja Itämeren alueen historiaa. Torstaina 4.8.2022 Museovirasto ja Suomen meriarkeologinen seura esittelevät Suomenlinnan puulaivan hylkyjen vedenalaisia tutkimuksia median edustajille. Kutsumme toimittajia vierailemaan tutkimusaluksella ja tutustumaan meriarkeologiseen toimintaan tulevana torstaina Suomenlinnaan.

Museotilastot vuodelta 2021 julkaistu – koronan vaikutus näkyy edelleen22.6.2022 11:24:49 EEST | Tiedote

Museovirasto on julkaissut Suomen ammatillisesti hoidettujen museoiden toimintaa, henkilöstöä ja taloutta koskevat tilastotiedot vuodelta 2021. Tilastohaku ja tilastotaulukot vuosilta 2007–2021 ovat käytettävissä ja ladattavissa Museotilasto.fi-verkkopalvelussa. Syksyn aikana sivustolla julkaistaan myös aineiston pohjalta tehtyjä Tilastokortteja, joissa lukuja tarkastellaan tarkemmin.

Metallinetsijät löysivät hopeakätkön Mynämäeltä – mukana harvinaisia viikinkikuningas Harald Sinihampaan kolikoita21.6.2022 10:18:02 EEST | Tiedote

Varsinaissuomalaiset metallinetsinnän harrastajat löysivät toukokuun 2022 alkupuolella mynämäkeläisestä pellosta viikinkiaikaisen hopeakätkön. Museoviraston kaivauksissa sisällöksi paljastui hopearahoja ja hopeakorujen paloja. Mukana on 12 viikinkikuningas Harald Sinihampaan lyöttämää kolikkoa, joita on aiemmin löytynyt Suomesta vain pari. Poikkeuksellista on myös, että kätkön tausta pystytään päättelemään: esineet on tuotu Mynämäelle Puolasta.

Suomi esittää Kalevalalle Euroopan kulttuuriperintötunnusta14.6.2022 12:07:03 EEST | Tiedote

Opetus- ja kulttuuriministeriö on Museoviraston esityksestä valinnut Kalevalan Suomen seuraavaksi Euroopan kulttuuriperintötunnuksen (European Heritage Label) hakijaksi. Kalevalaseuran ja Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran yhdessä useiden muiden tahojen kanssa hakema tunnus korostaa Kalevalan merkitystä elävänä, ylirajaisena perintönä. Kalevala ilmentää aatevirtausten vuoropuhelua ja tuo esille sellaisia teemoja, kuten sanan- ja ilmaisunvapautta. Hakemus lähetetään Euroopan komissiolle maaliskuussa 2023, ja tuloksia odotetaan alkuvuonna 2024. Suomen ensimmäisen Euroopan kulttuuriperintötunnuksen sai huhtikuussa 2022 Jyväskylän yliopiston Seminaarinmäen kampus ja tasa-arvoinen koulutus.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme