Museoviraston entisestä johtajasta valokuvamuotokuva

Viime vuoden lopulla eläkkeellä jääneen Museoviraston pääjohtajan Juhani Kostetin valokuvamuotokuva paljastettiin Kansallismuseon Ateljeessa tänään torstaina järjestetyssä tilaisuudessa. Valokuvamuotokuva tekee poikkeuksen öljymaalauksiin ikuistettujen Kostetin edeltäjien, silloisten valtionarkeologien, sarjassa. 

Kostet halusi muotokuvansa kuvaajaksi taiteilija Elina Brotheruksen.

”Halusin murtaa Museoviraston vanhan öljymaalausperinteen ja luoda jotain uutta. Sanoin myös leikillisesti, että en jaksa istua mallina päiväkausia, kun valokuva syntyy sadasosasekunnissa. Eihän se syntynyt. Lopulta seisoin kaksi päivää mallina.”

Brotherus kuvasi Kostetin Suomen kansallismuseon museoperheeseen kuuluvassa Seurasaaren ulkomuseossa, Etelä-Pohjanmaan Kuortaneelta ulkomuseoon 1900-luvun alussa siirretyssä Kurssin talossa.

”Kahiluodon kartano oli kuvauspaikaksi liian herraskainen. Juhani on maanläheinen ihminen. Sen ymmärsin heti, kun olimme tutustuneet. Vaihtoehtoja oli silti useita. Pääjohtajaa ei tarvitse laittaa linnaan tai komeisiin juhlatiloihin, vaan hän on kotonaan vaikkapa tässä talossa. Ja kuitenkin kuvauspaikkana tämä on merkityksellinen: talo, joka on valittu osaksi Seurasaaren ulkomuseota, kuljetettu Helsinkiin, nostettu jalustalle rakennustapansa ja -tyylinsä edustajana”, Brotherus kuvailee.

Iltapäivän aurinko heijastaa valonheittimensä pimeässä, tummahirsisessä huoneessa sen ainoan ikkunan edessä seisovaan entiseen pääjohtajaan. Taustalla erottuvat ajan patinoima puinen penkki,  fransuilla reunustetulla raanulla peitetty pöytä, könninkello ja seinän puiset naulat. Valokuva on kuin 1600-luvun hollantilaismaalareiden Vermeerin tai van Dyckin siveltimistä. Kostetin päällä on virkakäytössäkin ollut harmaa puku.

”Muotokuva on henkilön testamentti jälkipolville. On tärkeää, että kuvattava itse tunnistaa itsensä kuvasta ja kuva tekee oikeutta mallille”, Brotherus sanoo.

Yhteistyötä Brotherus ja Kostet kuvaavat helpoksi ja sujuvaksi.

”Meillä oli paljon yhteisiä tuttuja ja oululaista taustaa, mikä teki tutustumisesta helppoa. Se oli tämän kuvauksen kannalta tärkeää, koska jutellessa ilmeet muuttuvat ja kuvia syntyi mukavasti”, Kostet muistelee kuvausrupeamaa.

”Istuskelimme Seurasaaren kallioilla, kävimme jäätelöllä kahvilassa, kuvasimme Kurssissa ja myös Tamminiemessä. Juttua todellakin riitti. Jos joku haaste pitäisi keksiä, niin sellaisen kuvan löytäminen, jossa Juhanin suu ei ole auki oli hieman ongelmallista”, kertoo Brotherus.

Elina Brotherus (s. 1972) on Suomessa ja Ranskassa asuva kansainvälisesti tunnettu valokuva- ja videotaiteilija. Hänet on palkittu uransa aikana lukuisilla suomalaisilla ja kansainvälisillä valokuvapalkinnoilla, kuten Fotofinlandialla (2000), Carnegie Art Awardin nuoren taiteilijan palkinnolla (2003) ja valokuvataiteen valtionpalkinnolla (2008). Brotheruksen töitä on ollut esillä monissa yksityis- ja yhteisnäyttelyissä Euroopassa, Pohjois-Amerikassa ja Aasiassa. Brotherus on aiemmin muotokuvannut Helsingin apulaiskaupunginjohtaja Pekka Saurin, piispa Irja Askolan ja puhemies Marja Lohelan.

Museoviraston aiemmat pääjohtajat eli valtioarkeologit ovat muotokuviin ikuistaneet muun muassa taidemaalarit Eero Järnefelt, Eva Cederstörm, Åke Hellman ja Marjatta Tapiola.

Lisätiedot

Elina Brotherus, elina.brotherus@gmail.com, puh. 040 7361937
viestintäsuunnittelija Sanna Paakkanen, sanna.paakkanen@kansallismuseo.fi, puh. 0295 33 6200