Muumimuseon ”Tiitiäisen aika” ihastuttaa saturunojen alkuperäiskuvituksilla 70 vuoden ajalta
Muumimuseo syventää Päivälehden museon alkuperäisideaan perustuvaa mielikuvitusrikasta näyttelyä alkuperäisillä kirjankuvituksilla. Kunnaksen kirjoissa kuva kulkee erottamattomana runojen kanssa, ja kuvitukset puhuvat runojen kanssa samaa kieltä. Näyttely alkaa suuren satupuun ympäriltä, jossa Tiitiäis-kirjoista tutut hahmot, kuten Herra Pii Poo, Haitula ja Metsähiisi, viehättävät tarinoillaan ja kietovat sanojen ja kuvien yltäkylläiseen iloon. Näyttelyn toisessa osassa, Jaakko Vaakko Vesirotan kaislikon takaa, paljastuu kirjojen kuvitusten hykerryttävä maailma.
Vuosikymmenten varrella Tiitiäis-runoja ovat kuvittaneet monet kuvittajat. Rakastettujen runojen uudelleen kuvitus on haasteellista, mutta Kunnaksen runomaailma on ottanut huomaansa aina uusia tulkintoja. Kunnaksen ensimmäinen lastenrunoteos Tiitiäisen satupuu (1956) Maija Karman mestarillisilla kuvituksilla on suomalaisen lastenkirjallisuuden tunnetuimpia teoksia, jota luetaan yhä uusille sukupolville. Kunnas jatkoi sanailoitteluaan vielä kahdessa kirjassa: Tiitiäisen Pippurimyllyssä (1991), jonka kuvitukset ovat Julia Vuoren, ja Kristiina Louhen kuvittamassa Tiitiäisen tuluskukkarossa (2000). Kolmeen alkuperäiseen runokirjaan perustuville kokoelmateoksille etsittiin uudet kuvittajat: Christel Rönns ilahduttaa Tiitiäisen runolelussa (2002), Tiitiäisen runokirjassa (2018) sekä laajassa kokoomateoksessa Tapahtui Tiitiäisen maassa (2004). Tiitiäisen kissa- ja koiraystävät -kirjan kuvitti Pia Westerholm ja tuoreimman, Tiitiäisen metsän kuvitusten takana on Silja-Maria Wihersaari.
Kaikki Tiitiäis-kirjojen kuvittajat ovat mukana Muumimuseon omassa, originaalikuvituksista koostuvassa runokokoelmassa. Sama runo voi näyttää kovin erilaiselta eri kuvituksissa – runo on aina avoin tulkinnoille.
Tiitiäisen aika
29.4.2023–7.1.2024
Muumimuseon Observatorio
Kuvat:
Christel Rönns: Kuvitus runoihin Ankkojen aamulaulu ja Metsäsianpossuntossu. Raapekartonki, akvarelli. Tiitiäisen runolelu, 2002. WSOY. Kuva: Jari Kuusenaho, Tampereen taidemuseo.
Julia Vuori: Kuvitus runoon Kylpyläelämää. Lyijykynä, akvarelli, guassi, muovikalvo. Tiitiäisen pippurimylly, 1991. WSOY. Kuva: Jari Kuusenaho, Tampereen taidemuseo.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Minna Honkasalo
tuottaja
Muumimuseo
puh. 040 518 1491
minna.honkasalo@tampere.fi
Kuvat
Tietoja julkaisijasta
Maailman ainoa Muumimuseo
Muumimuseo on elämyksellinen taidemuseo, joka viehättää kaikenikäisiä muumien ja kuvataiteen ystäviä. Tutustu muumien rakastettuihin tarinoihin Tove Janssonin alkuperäisten kuvitusten myötä, astu taikurin hattuun ja koe Muumilaakson taikuutta, tutki yksityiskohtaisia muumikuvaelmia ja näe kimaltelevan pyrstötähden kiitävän avaruudessa! Uutta katsottavaa löytyy museon Observatoriosta eli vaihtuvien näyttelyiden tilasta.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tampereen taidemuseo ja Muumimuseo
Tove Jansson tunsi olevansa ennen kaikkea maalari – Janssonin elämästä kertova näyttely avautuu Muumimuseossa 20.4.202419.4.2024 15:22:21 EEST | Tiedote
Tove Janssonin syntymäpäivänä 9. elokuuta liputetaan sekä hänen että suomalaisen taiteen kunniaksi. Jansson oli taidemaalari, kuvittaja, pilapiirtäjä, kirjailija ja sarjakuvataiteilija. Etenkin muumihahmot ovat tehneet Janssonista kansainvälisesti tunnetun, mutta Jansson itse tunsi olevansa ennen kaikkea taidemaalari. Taiteilijaelämää-näyttelyn keskiössä on Tove Janssonin monipuolinen, usein muumikuvitusten varjoon jäänyt ura.
Tove Janssonista kertova näyttely avautuu Muumimuseossa 20.4.202411.4.2024 11:22:52 EEST | Tiedote
Muumimuseossa pian avautuva Taiteilijaelämää-näyttely käsittelee Tove Janssonin (1914–2001) taiteellisen tuotannon ohella hänen elämänvaiheitaan ja ihmissuhteita. Tove Jansson tunnetaan kenties parhaiten muumihahmoistaan, mutta hän itse tunsi olevansa ennen kaikkea taidemaalari.
Kuvanveistäjä Anne Koskinen voitti kilpailun Lotta Svärd -muistomerkistä Tampereelle15.3.2024 13:35:40 EET | Tiedote
Kuvanveistäjä Anne Koskisen ehdotus työnimeltään ”Läpi harmaan kiven” voitti kilpailun lottien työtä ja lottaperinnettä kunnioittavasta julkisesta taideteoksesta. Hankkeen takana on Tampereen kaupungin lisäksi Pirkanmaan Lottaperinne ry. Teos valmistuu vuoden 2025 keväällä, ja se pystytetään Tampereen Tuomiokirkkopuistoon, kirkon pohjoispuolelle.
Charles Sandisonin uusi valoinstallaatio Rhizome Tampereen taidemuseossa23.2.2024 10:00:00 EET | Tiedote
Charles Sandison (s. 1969, Englanti) on Tampereella asuva mediataiteilija ja yksi maamme kansainvälisesti tunnetuimpia taiteilijoita. Sandisonin taidetta on kuvailtu valorunoudeksi. Hänen uusin teoksensa Rhizome on juuri valmistunut Tampereen taidemuseoon. Sandisonin näyttely avautuu yleisölle lauantaina 24.2.2024 samanaikaisesti Tuula Lehtisen With Pleasure -näyttelyn kanssa.
Tuula Lehtisen taiteen laaja näyttely avautuu Tampereen taidemuseossa23.2.2024 09:00:00 EET | Tiedote
Tamperelaisen kuvataiteilijan Tuula Lehtisen (s. 1956) ensimmäinen museonäyttely kotikaupungissaan avaa Tampereen taidemuseon remontin jälkeisen näyttelyvuoden yhdessä mediataiteilija Charles Sandisonin näyttelyn kanssa. Tuula Lehtisen yksityisnäyttely on laaja katsaus hänen taiteeseensa 1980-luvulta nykyhetkeen. Lehtinen tunnetaan taidegrafiikastaan, maalauksistaan, posliiniveistoksistaan ja julkisista mosaiikkitöistään. Hän on myös merkittävä kuvataidealan vaikuttaja ja uudistaja.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme