– Suomi on muuttunut 1990-luvulta alkaen nopeasti monikielisemmäksi, ja tänne muualta muuttaneiden joukossa on myös kymmeniä ammattikirjailijoita ja -kirjoittajia, Talaskivi kertoo.

Kyselytutkimuksen vastaajissa oli eniten espanjan-, arabian-, englannin-, venäjän- ja farsinkielisiä vastaajia. Yhteensä vastaajat raportoivat 16 eri äidinkieltä, tai sitä vastaavaa ensimmäistä kieltä, ja 12 eri työskentelykieltä. Suurimmista uusista vähemmistökieliryhmistä somalinkieliset kirjailijat puuttuvat aineistosta. Yleisimmin kyselyssä mainittu työskentelykieli oli englanti.

Muunkielisten kirjailijoiden asemasta on keskusteltu viime vuosina julkisuudessa ennen kaikkea tapauksissa, joissa mahdollisuus kirjallisuuspalkintoehdokkuuksiin tai kirjailijaliittojäsenyyksiin on evätty kirjailijan kansallisuuden tai kirjoituskielen perusteella.

Muualta Suomeen muuttaneet kirjailijat kokevat, että suomalaisiin ammatillisiin verkostoihin pääsy on haastavaa, eivätkä he tarkoita pelkästään kirjailijaliittoja.
– Kyse on tasavertaisen, työn laatuun perustuvan ammattilaisuuden tunnustamisesta sen sijaan, että kirjailija määriteltäisiin ensisijaisesti maahanmuuttajakirjailijana, ja että hänen odotettaisiin vaikkapa esiintymisissään käsittelevän tuon valmiina tarjotun roolin mukaisia teemoja, Talaskivi toteaa.

Pääosin Koneen Säätiön rahoituksella valmistunut tutkimus on toistaiseksi laajin Suomen muunkielisiä kirjailijoita koskeva kirjallisuussosiologinen kartoitus. Siihen osallistui 31 kirjailijaa.

– Väitöstutkimukseen osallistuneet kirjailijat kantavat mukanaan erilaisiin, usein suomen kirjakieltä vanhempiin kirjallisiin kulttuureihin perustuvia kirjallisuuskäsityksiä, monikielisten asuinympäristöjen sävyttämiä tapoja käyttää kieltä, mitä erilaisimpia yksilöllisiä elämänhistorioita ja niiden kautta ainutlaatuisia maailmankatsomuksia. Tällainen tausta on yhä yleisempi myös suomalaisilla lukijoilla, Talaskivi muistuttaa.

Avoin kirjallisuuskäsitys olisi omiaan tukemaan lukijankin suomalaiseen kulttuuriin kuulumisen kokemusta, vaikka Saarijärven Paavon tai Juoksuhaudantien suomalaisuuden kokisi vaikeasti samaistuttavaksi, Talaskivi muistuttaa.

FM, YTM Katri Talaskiven kirjallisuuden väitöskirjakäsikirjoituksen "Kieli-ideologia ja kirjailijakäsitys 2010-luvun Suomessa. Muunkielisten kirjailijoiden kokemuksia suomalaisessa kirjallisuusinstituutiossa" tarkastustilaisuus pidetään 20.11.2021 klo 12 salissa S212. Vastaväittäjänä toimii erikoistutkija, YTT Sari Karttunen (Cupore) ja kustoksena yliopistonlehtori, dosentti, FT Tuija Saresma (Jyväskylän yliopisto).

Väitöstilaisuuden kieli on suomi.

Yleisö voi seurata tilaisuutta verkosta, osoite on https://r.jyu.fi/dissertation-talaskivi-201121

Kustoksen puhelinnumero, johon yleisö voi tilaisuuden lopussa esittää mahdolliset kysymyksensä, on 040 805 3841.

Julkaisutiedot

Teos on julkaistu sarjassa JYU Dissertations numerona 449,  87 s., Jyväskylä 2021, ISSN 2489-9003; ISBN 978-951-39-8912-5 (PDF).
Linkki väitöskirjaan: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-8912-5

Taustatietoja:

Katri Talaskivi kirjoitti ylioppilaaksi Saarijärven lukiosta vuonna 1994. Hän on valmistunut Jyväskylän yliopistosta filosofian maisteriksi vuonna 2003 ja yhteiskuntatieteiden maisteriksi vuonna 2013. Hän on työskennellyt aiemmin kirjoittavana toimittajana sekä vuodesta 2010 alkaen kustannusalan freelancerina. Väitöskirjatutkimuksen rahoitti Koneen Säätiö.

Lisätietoja:

Katri Talaskivi, puh. 0400549373, katri.a.talaskivi@jyu.fi