Tampereen yliopisto

Muutokset yli 80-vuotiaiden sosiaalisissa suhteissa pandemian aikana ovat olleet hyvin moninaisia

Jaa

Sosiaalinen aktiivisuus ja yhteys toisiin ihmisiin tukevat terveyttä ja hyvinvointia. Korkea ikä lisää riskiä vakavalle koronavirusinfektiolle, ja siksi ikääntyneillä on suositeltu fyysisten kontaktien vähentämistä pandemiatilanteessa. Kolmen yliopiston ja THL:n tutkimusryhmä havaitsi tutkimuksessaan viisi toisistaan poikkeavaa muutostyyppiä, jotka kuvaavat yli 80-vuotiaiden sosiaalisissa verkostoissa tapahtuneita muutoksia pandemian aikana.

Toistaiseksi ikääntyneiden omia kokemuksia sosiaalisten suhteiden muutoksista pandemia-aikana on tutkittu vain vähän. Osana laajaa Cardiovascular Risk Factors, Aging and Dementia (CAIDE) -tutkimushanketta Tampereen, Itä-Suomen ja Jyväskylän yliopiston ja THL:n tutkijoista koostunut monitieteinen tutkimusryhmä selvitti haastattelujen avulla 81–93-vuotiaiden kotona asuvien ikääntyneiden kokemuksia sosiaalisten suhteiden muutoksista loppukesän ja syksyn 2020 aikana.

Tutkijat havaitsivat yli 80-vuotiaiden kertomuksissa viisi toisistaan poikkeavaa pandemian aikaista sosiaalisten verkostojen muutostyyppiä. Ensimmäiseen muutostyyppiin liittyi tarkka fyysisten kontaktien välttäminen, mikä johti huomattavaan sosiaalisen verkoston pienenemiseen. Tähän muutostyyppiin liittyi usein myös heikentynyt terveys, virusta kohtaan koettu voimakas pelko sekä haluttomuus tietoteknisten välineiden käyttöönottoon.

– Tähän ryhmään kuuluneet ikääntyneet tietenkin herättivät meissä eniten huolta. Heille raskaat rajoitukset aiheuttivat yksinäisyyttä ja tuen vähenemistä, eikä heillä ollut halua ja mahdollisuuksia siirtyä tietokoneen välityksellä tapahtuvaan sosiaaliseen kanssakäymiseen, Tampereen yliopiston tenure track -professori Jenni Kulmala kertoo.

Suhteiden ylläpidossa teknologian avulla kahtiajakoa

Toisessa muutostyypissä sosiaalinen aktiivisuus säilyi, koska tähän ryhmään kuuluneilla oli valmiuksia muokata tapojaan olla sosiaalisesti aktiivinen. Tähän ryhmään kuuluneet henkilöt esimerkiksi kertoivat ottaneensa laajasti käyttöön puhelin-, video- ja WhatsApp  -kontaktit sekä osallistuneensa verkon välityksellä harrasteryhmiin. Myös tiiviit naapuruussuhteet tukivat sosiaalista aktiivisuutta.

– Tutkimus osoitti selvästi sen, että yli 80-vuotiaat jakaantuvat heihin, joille uusien teknologioiden hyödyntäminen sosiaalisten suhteiden ylläpidossa ei ole ongelma ja heihin, joiden sosiaalinen verkosto kutistuu lähes olemattomiin, mikäli ainoa vaihtoehto suhteiden ylläpitoon on tietokone. Tämä kahtiajako tulisi huomioida paremmin, Kulmala toteaa.

Kolmas muutostyyppi kuvasi sosiaalinen verkoston laajentumista pandemian aikana. Tähän ryhmään kuuluvat ikääntyneet kertoivat etäyhteyksien mahdollistaneen aikaisempaa aktiivisemman yhteydenpidon perheenjäsenten kanssa. Moni koki suhteen puolisoon lähentyneen ja myös yhteydenotot henkilöihin, joiden kanssa aiemmin oli oltu harvoin tekemisissä, lisääntyivät. 

Sosiaalisissa suhteissa havaittiin myös pysyvyyttä

Neljännelle muutostyypille taas sosiaalisten suhteiden muutosta määritti yksittäinen myönteinen tai kielteinen tapahtuma, kuten puolison tai ystävän kuolema tai toisaalta uusien lastenlastenlasten syntymät.

Viimeinen muutostyyppi kuvasi sosiaalisten suhteiden pysyvyyttä pandemiasta huolimatta. Osa yli 80-vuotiaista ei kokenut pandemian vaikuttaneen sosiaalisiin suhteisiin lainkaan, vaan tapaamisia läheisten kanssa pidettiin rajoituksista huolimatta, sosiaalinen verkosto koettiin omia tarpeita vastaavaksi ja esiin nostettiin myös se, miten pandemian aika antoi luvan olla yksin ja vapautti jatkuvista aktiivisuuden vaatimuksista.

Ikääntymisen tutkijoita yli 80-vuotiaiden sosiaalisten suhteiden muutosten moninaisuus ei yllättänyt.

– Sosiaaliset suhteet ja yhdessä oleminen ovat ihmisten perustarpeita. Olemme kuitenkin jo pitkään muistuttaneet siitä, että ikääntyneet eivät ole yksi samankaltaisten ihmisten joukko ja ihmisten moninaisuus näkyy hyvin myös yli 80-vuotiailla.

– Pandemian aikaiset tiukat ikääntyneisiin kohdistuneet rajoitukset heikensivätkin monien hyvinvointia ja pienensivät sosiaalisia verkostoja, mikä on huolestuttavaa. On kuitenkin muistettava, että sosiaalisen aktiivisuuden tarve on yksilöllinen ja nämä yksilölliset toiveet on kuultava. Me emme voi tehdä iän perusteella päätelmiä kenenkään sosiaalisen aktiivisuuden tarpeista tai tavoista, kyllä ne on selvitettävä aina yksilöllisesti, Jenni Kulmala muistuttaa.

Tutkimuksen tulokset on julkaistu Frontiers in Public Health -lehdessä:
https://www.frontiersin.org/articles/10.3389/fpubh.2021.770965/full

Yhteyshenkilöt

Lisätietoja:
Jenni Kulmala
jenni.kulmala@tuni.fi
050 439 5422

Tietoja julkaisijasta

Tampereen yliopisto
Tampereen yliopisto
Kalevantie 4
33014 TAMPEREEN YLIOPISTO

p. 0294 5211https://www.tuni.fi

Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 21 000 opiskelijaa ja henkilöstöä lähes 4 000.
Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa. 

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto

Koronaviruksen estäviä lääkeaineita tunnistettiin uuden tutkimusmenetelmän avulla25.1.2022 10:00:00 EET | Tiedote

Tampereen yliopiston tutkijat ovat tunnistaneet ja kokeellisesti validoineet olemassa olevia lääkkeitä, jotka estävät SARS-CoV-2-viruksen tartunnan niin villin tyypin kuin Delta-muunnoksen osalta. Integroimalla useita bioinformatiikan ja keminformatiikan lähestymistapoja he pystyivät nopeasti seulomaan suuren määrän yhdisteitä ja priorisoimaan lupaavia lääkeaihioita COVID-19:n hoitoon.

Väitös: Analytiikalla voidaan tehostaa toimintaa ja kilpailukykyä sekä luoda digitaalista liiketoimintaa sosiaali- ja terveysalan yrityksissä19.1.2022 10:07:13 EET | Tiedote

Data ja liiketoiminta-analytiikka ovat avainasemassa digitalisaation hyödyntämisessä ja muodostavat kilpailuetua monissa yrityksissä eri toimialoilla, myös yksityisellä sosiaali- ja terveyssektorilla. Toiminnan tehostaminen, digitaalisten tuotteiden ja palvelujen kehitys sekä uudet liiketoiminta-avaukset luovat yrityksille arvoa. Kauppatieteiden maisteri Milla Ratia tutkii väitöskirjassaan analytiikan arvonluontia.

Väitös: Johtajien kognitiot määräävät tahdin yritysten kansainvälistymisprosesseissa18.1.2022 09:32:27 EET | Tiedote

Vaikka johtajien päätökset ovat merkittävässä roolissa yritysten kansainvälistymisessä, käännämme yllättävän harvoin huomiomme siihen, miten kansainvälistymistä ohjaavat päätökset muodostuvat. KTM Aleksi Niittymies pyrkii väitöskirjassaan avaamaan johtajien päätöksentekoprosessien roolia yrityksen kansainvälistymisessä ensiksi tutkimalla, kuinka johtajien kognitiot vaikuttavat yrityksen kansainvälistymiseen ja toiseksi esittämällä keinoja, joiden avulla yrityksen kansainvälistymisen kognitiivisia perusteita voidaan tutkia tulevaisuudessa entistä paremmin.

Väitös: Psykiatrian on palattava juurilleen – ihminen kiinnostuksen kohteeksi oireiden sijaan17.1.2022 10:34:21 EET | Tiedote

Psykiatriset erikoisalat eivät houkuttele tällä hetkellä nuoria lääkäreitä. Toisin oli muutama vuosikymmen sitten. Nykypsykiatria pyrkii arvostetuksi osaksi lääketiedettä korostamalla oirekeskeistä diagnostiikkaa ja näyttöön perustuvia vuokaavioita hoidon kulusta. On epäilty, että kärsivä ihminen yksilöllisine tarpeineen on unohtumassa ja jää näkemättä muuna kuin oirekimppuna. Psykiatria loittonee ihmistieteisiin nojaavasta perustastaan. LL Enikö Éva Savander tutki väitöstyössään, olisiko paluu potilaskeskeiseen ongelmien ja hoidon tarpeen arviointiin julkisen terveydenhuollon psykiatrisessa avohoidossa vielä mahdollista.

Väitös: Uudet anturit tekevät pehmoroboteista älykkäämpiä17.1.2022 10:01:28 EET | Tiedote

Diplomi-insinööri Anastasia Koivikko tutki väitöskirjassaan uusia pehmorobottien antureiden ja tarttujien valmistusmenetelmiä. Robotteja, jotka on valmistettu pehmeistä materiaaleista, kutsutaan pehmoroboteiksi. Niiden pehmeys tekee niiden käytöstä turvallisempaa ihmisten lähellä, sillä ne eivät vahingoita, vaikka törmäisivät ihmiseen. Näihin robotteihin tarvittavien osien, kuten antureiden, tulee olla myös pehmeitä, jotta robotin pehmeys ei kärsisi.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme