Muutosturvan vaikutuksia tutkitaan
Muutosturva on vähentämistilanteiden yhteistoimintaa ja palvelu, jolla pyritään helpottamaan työnsä menettävien henkilöiden työllistymistä. Muutosturvan vaikutuksia, toimivuutta ja vaikuttavuutta, tutkitaan syvällisesti vuosien 2021–2022 aikana. Tutkimuksen tuloksena saadaan tietoa muutosturvan vaikutuksesta työnsä menettäneiden työllistymiseen sekä uusia näkökulmia toiminnan kehittämiseksi.
Muutosturva on toimintamalli, jonka tarkoituksena on minimoida erilaiset työttömyydestä johtuvat sopeuttamistoimet sekä nopeuttaa ja helpottaa irtisanotun pääsyä uuteen työhön. Muutosturvan toimintamallia toteutetaan yhteistyössä TE-toimiston, työnantajan ja henkilöstön välillä, ja se koskee tietyin ehdoin tuotannollisista tai taloudellisista syistä irtisanottuja työntekijöitä.
Vuonna 2005 käyttöönotettua mallia on laajennettu vuonna 2009 koskemaan myös määräaikaisia työsuhteita sekä pidempään lomautettuna olleita. Viimeisin toimintamalliin uudistus toteutettiin vuonna 2017, kun muutosturvaa laajennettiin siten, että tietyin kriteerein työnantaja on velvoitettu järjestämään irtisanotulle työllistymistä edistävää valmennusta tai koulutusta. Samalla uudistettiin irtisanotun oikeus työterveyshuollon palveluihin. Viimeisimmän uudistuksen jälkeen toimintamallia ei ole arvioitu systemaattisesti. Vuonna 2020 hallitus on linjannut uudistuksista toimintamalliin, joilla tähdätään yli 55-vuotiaiden työllisyysasteen nostamiseen sekä ikääntyneiden jaksamisen, työkyvyn ja osaamisen tukemiseen.
Yhteistyöllä muutosturvaa -hanke (ESR) kehittää muutosturvaa valtakunnallisesti. Osana kehitystyötä on käynnistetty tutkimus toimintamallin toteutuksesta ja vaikuttavuudesta. Tutkimuksen tavoitteena on vastata kysymyksiin muutosturvan toimivuudesta ja kehittämistarpeista eri kohderyhmissä. Tuloksia hyödynnetään toimintamallin jatkokehittämisessä. Hanke saa rahoituksensa Euroopan sosiaalirahastosta (ESR).
Tutkimus toteutetaan monimenetelmäisesti. Kerättävä tietopohja muodostuu dokumenttianalyysista, tilastotarkasteluja, TE-toimistojen, yritysten ja sidosryhmien haastatteluista sekä kyselytutkimuksista työntekijöille ja työnantajille. Toimintamallin vaikuttavuutta kartoitetaan TE-toimistojen asiakastietojärjestelmän ja Tilastokeskuksen rekisteriaineistoihin perustuen.
Tutkimuksen toteuttaa Owal Group Oy, ja se valmistuu keväällä 2022.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Lisätietoja:
Eleni Mizaras
Projektipäällikkö, Yhteistyöllä muutosturvaa -hanke ESR, puh. 0295 038 025, etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi
Jeremias Kortelainen
Tutkimuksen projektipäällikkö, Owal Group Oy, puh. 040 758 5893, jeremias@owalgroup.com
Tiedotus:
Miira Jaakonaho, Hämeen ELY-keskus, puh. 0295 025 176
Tietoja julkaisijasta
ELY-keskukset ovat valtion viranomaisia, jotka edistävät alueellista kehittämistä hoitamalla valtionhallinnon toimeenpano- ja kehittämistehtäviä alueilla. ELY-keskukset hoitavat elinkeinoihin, työvoimaan, osaamiseen sekä liikenteeseen ja infrastruktuuriin että ympäristöön ja luonnonvaroihin liittyviä tehtäviä. ELY-keskukset kehittävät ja tukevat taloudellista, sosiaalista ja ekologisesti kestävää hyvinvointia.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta ELY-keskukset
Man har tagit itu med utmaningarna med vattenskyddet inom jordbruket (Egentliga Finland, Satakunta)20.1.2022 10:14:07 EET | Tiedote
NTM-centralen i Egentliga Finland har utrett utmaningarna med vattenskyddet inom jordbruket som en del av Skärgårdshavets hot spot-vägkartprojekt. Utmaningarna har sammanställts i rapporten Maatalouden vesiensuojelun pullonkaulat som publicerades i slutet av 2021. I utredningen av utmaningarna med anknytning till vattenskyddet inom jordbruket deltog områdets jordbrukare och myndigheter.
Tiekartta avuksi maatalouden vesiensuojelun haasteiden ratkontaan (Varsinais-Suomi, Satakunta)20.1.2022 10:13:35 EET | Tiedote
Varsinais-Suomen ELY-keskus on selvittänyt maatalouden vesiensuojelun haasteita osana Saaristomeren hot spot -tiekarttatyötä. Haasteet on koottu vuoden 2021 lopulla julkaistuun Maatalouden vesiensuojelun pullonkaulat -raporttiin. Maatalouden vesiensuojeluun liittyvien haasteiden selvittämiseen osallistui alueen maanviljelijöitä ja viranomaisia.
Raskaan liikenteen taukopaikat ääriään myöten täynnä18.1.2022 11:54:54 EET | Tiedote
Raskaan liikenteen levähdyspaikkojen käyttäjämäärät kasvoivat koronasta huolimatta. Täydet rekkaparkit ajavat tavaraliikenteen yhä ahtaammalle. Käyttäjämääriä tutkitaan kahden vuoden välein Uudellamaalla sekä Kanta- ja Päijät-Hämeessä.
Den tunga trafikens rastplatser är fulla till bredden18.1.2022 11:54:07 EET | Tiedote
Antalet användare av rastplatser för tung trafik ökade trots corona. Fulla parkeringar för lastbilar gör godstrafiken allt trångare. I Nyland, Egentliga Tavastland och Päijänne-Tavastland granskas antalet användare vartannat år.
Läntisen Suomen vesihuoltostrategialla laajaa kiinnostusta (Varsinais-Suomi, Satakunta, Pirkanmaa, Kanta-Häme, Etelä-Pohjanmaa, Keski-Pohjanmaa, Pohjanmaa)10.1.2022 10:48:02 EET | Tiedote
Läntisen Suomen vesihuoltostrategialuonnoksesta pyydettiin alan eri toimijoilta loka-marraskuussa lausuntoja ja kannanottoja.
Haettavana rahoitusta porotalouden ja luontaiselinkeinojen sekä koltta-alueen kehittämistoimintaa koskevien tutkimusten ja selvitysten tekemiseen (Lappi, Pohjois-Pohjanmaa, Kainuu)10.1.2022 07:00:00 EET | Tiedote
Lapin ELY-keskus ottaa vastaan tutkimushankehakemuksia, jotka edistävät porotaloutta ja luontaiselinkeinoja sekä koltta-alueen kehittämistoimintaa tai tuottavat tietoa päätöksenteon tueksi. Tutkimusmäärärahat myönnetään maatilatalouden kehittämisrahastosta (Makera).
Saimaannieriää suojellaan Kuolimolla uusilla kalastusrajoituksilla (Etelä-Karjala, Etelä-Savo)5.1.2022 10:30:20 EET | Tiedote
Pohjois-Savon ja Varsinais-Suomen ELY-keskukset ovat asettanneet kalastusrajoituksia Isoselän ja Morruuvuorenselän alueelle. Rajoitukset ovat voimassa 1.1.2022–31.12.2026. Uusilla kalastusrajoituksilla pyritään palauttamaan Kuolimon nieriäkanta vuoteen 2030 mennessä Saimaannieriän seurantaryhmän tavoitteiden mukaisesti.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme