Muuttotappio Helsingistä naapurikuntiin kasvoi vuonna 2018 selvästi

Helsingin väkilukua kasvatti viime vuonna luonnollisen väestönkasvun eli syntyvyyden ja kuolleisuuden erotuksen lisäksi muuttoliike. Helsinkiin muutti 3 760 henkeä enemmän kuin Helsingistä pois.

Muuttovoittoa tuli edelleen Helsingin seudun ulkopuolisesta Suomesta lähes yhtä paljon kuin vuonna 2017, jolloin muuttovoitto oli poikkeuksellisen suuri. Helsinki sai edelleen muuttovoittoa myös ulkomailta, mutta tämä muuttovoitto - 1 300 henkeä - oli kuitenkin vähemmän kuin kertaakaan vuoden 2004 jälkeen. Ulkomailta muuttaneista ulkomaan kansalaisista puolet muutti Helsinkiin Euroopasta.

Helsingin saamasta nettomuutosta 68 prosenttia oli vieraskielisiä, kotimaan muuttoliikkeessä vieraskielisten osuus muuttovoitosta on kuitenkin vähentynyt ja oli nyt vain 11 prosenttia. Suomen- ja ruotsinkielisten muuttotappio ulkomaille oli 1 000 asukasta. Koko Helsingin seudun nettomuutosta 79 prosenttia oli muita kuin suomen- ja ruotsinkielisiä ja kotimaan muuttovoitosta lähes puolet.

Helsingin muuttotappio kasvoi etenkin Vantaalle, Keravalle, Järvenpäähän ja Nurmijärvelle sekä myös Espooseen. Muuttotappio pääkaupunkiseudun muihin kuntiin oli 2 700 henkeä ja yhteensä koko Helsingin seudulle 3 100 henkeä. Saman verran tai enemmän näille alueille Helsingistä muuttaneita on ollut viimeksi vuonna 2007.

Hedelmällisyys pieneni edelleen, syntyvyys historiallisen alhaalla

Helsingissä syntyi vuoden 2018 aikana 6 388 lasta, mikä on vähemmän kuin usean edellisen vuoden aikana, vaikka kaupungin väkiluku samaan aikaan on kasvanut. Kokonaishedelmällisyysluku eli naisen keskimäärin saamien lasten lukumäärä pieneni 1,13 lapseen. Edellisen kerran hedelmällisyys on ollut näin alhainen 1970-luvun alkuvuosina ja 1930-luvun loppupuolella.

Hedelmällisyys pieneni vuonna 2018 edelleen kaikissa alle 35-vuotiaiden ikäryhmissä. Pidemmän ajanjakson aikana erityisen paljon on pienentynyt alle 30-vuotaiden kotimaankielisten naisten hedelmällisyys.

Hedelmällisyys oli Helsingissä viidenneksen pienempää kuin muualla. Toisaalta, vaikka kokonaishedelmällisyysluku on Helsingissä alempi, on syntyneiden lukumäärän väheneminen ollut väestönkasvun seurauksena pienempää kuin muussa Suomessa.

Helsinkiläisistä 65 prosenttia asui perheissä

Vuodenvaihteessa 2018/2019 Helsingissä oli noin 159 000 perhettä, joihin kuului 65 prosenttia kaupungin väestöstä. Perheiden lukumäärä on kasvanut väestön kasvun mukana viime vuodet, mutta pitkällä aikavälillä perheväestön osuus helsinkiläisistä on pienentynyt.

Vastaavasti perheiden keskikoko - 2,66 henkilöä - on pysynyt samana viimeiset vuodet, mutta tarkasteltaessa pidempää ajanjaksoa sekin on pienentynyt. Esimerkiksi vuonna 1960 helsinkiläisistä 77 prosenttia kuului perheväestöön ja perheen keskikoko oli 3,16 henkilöä.

Lapsettomia pareja oli yli puolet kaikista perheistä. Aviopari ja lapsia -perheitä oli neljännes ja avopari ja lapsia -perheitä 7,6 prosenttia kaikista perheistä. Yhden vanhemman perheiden osuus oli vajaa 16 prosenttia.

Perheitä, joissa oli ainakin yksi alaikäinen lapsi, oli 39 prosenttia kaikista perheistä ja vajaa viidennes asuntokunnista. Helsinkiläisistä joka neljäs asui yksin ja yksinasuvien osuus asuntokunnista oli sama kuin edellisvuonna, 49 prosenttia.

Toisen polven ulkomaalaistaustaisen väestön osuus kasvaa vähitellen

Ulkomaalaistaustaisia oli Helsingissä viime vuodenvaihteessa 103 412 henkeä. Ulkomaalaistaustaiset jakautuvat ulkomailla syntyneiden ensimmäiseen sukupolveen ja Suomessa syntyneiden toiseen sukupolveen. Suurin osa (81,6 %) Helsingin ulkomaalaistaustaisista kuului ensimmäiseen sukupolven.

Toisen polven maahanmuuttajataustaisia oli noin 19 000 henkeä eli 1 100 henkeä enemmän kuin edellisenä vuonna. Kun vuonna 2000 ulkomaalaistaustaisista 12,5 prosenttia oli toisen polven maahanmuuttajia, niin vuodenvaihteessa 2018/2019 osuus oli 18,3 prosenttia. Toisaalta esimerkiksi Itäisen Afrikan alueelta kotoisin olevista toiseen sukupolveen kuului jopa melkein 40 prosenttia.

Muuta kuin suomea, ruotsia tai saamea äidinkielenään puhuvien määrä kasvoi vuoden 2018 aikana 3 550 hengellä eli selvästi edellisvuotta vähemmän. Vieraskielisen väestön osuus oli 15,7 prosenttia. Kaikista Helsingissä asuvista ulkomaan kansalaisia oli 9,6 prosenttia.

Tiedot perustuvat Tilastokeskuksen aineistoihin. Helsingin seudun muodostavat tarkastelussa Espoo, Helsinki, Hyvinkää, Järvenpää, Kauniainen, Kerava, Kirkkonummi, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Sipoo, Tuusula, Vantaa ja Vihti.

Julkaisu:

Helsingin väestö vuodenvaihteessa 2018/2019 ja väestönmuutokset vuonna 2018. Helsingin kaupunginkanslian tilastoja 2019:9. Pdf-julkaisu. Saatavilla myös painettuna myöhemmin.

Lisätietoja 

Järjestelmäpäällikkö Pekka Vuori puh. 09 310 36300, e-mail: etunimi.sukunimi(at)hel.fi
Yliaktuaari Netta Mäki puh. 09 310 36373, e-mail: etunimi.sukunimi(at)hel.fi

Tiedotteen lähetti:

Johanna Snellman
viestintäasiantuntija
kaupunginkanslia, viestintä
puh. 040 843 0915
johanna.snellman@hel.fi