Myanmarin terveydenhoitojärjestelmä romahtanut vallankaappauksen jälkeen

Sen jälkeen kun armeija otti vallan Myanmarissa 1. helmikuuta, maan asukkaiden mahdollisuudet saada terveydenhuoltoa ovat huonontuneet merkittävästi.

Monet julkiset sairaalat ja klinikat ovat suljettuja tai ne ovat armeijan käytössä. Avoinna olevissa sairaaloissa on rajoitetusti palveluja, sillä sairaanhoitohenkilöstö on lakossa.

Potilaat joutuvat yleensä valitsemaan, hakevatko he hoitoa yksityisestä laitoksesta, johon heillä ei ole varaa, vai armeijan valvomasta sairaalasta, jossa heidän turvallisuutensa voi olla vaarassa. Erityisessä vaarassa ovat potilaat, jotka ovat osoittaneet mieltään sotilashallitusta vastaan.

Kansalaisjärjestöjen klinikat eivät kykene vastaamaan kaikkiin tarpeisiin, ja sotilasviranomaiset ovat rajoittaneet niiden toimintaa. Turvallisuusjoukot ovat kieltäneet Lääkärit Ilman Rajoja -järjestön (Médecins Sans Frontières, MSF) tukemaa klinikkaa hoitamasta mielenosoittajia ja vaatineet haavoittuneiden viemistä armeijan valvomaan sairaalaan.

Potilaat joutuvat usein Myanmarissa matkustamaan kauas hoitoon. Armeijan tarkastuspisteissä turvallisuusjoukot tutkivat matkustajia, penkovat heidän tavaransa ja pelottelevat heitä. Esim. hiv- tai tuberkuloosipotilaille tai muille pitkäaikaista hoitoa vaativille potilaille jatkuva epävarmuus ja viivästykset lääkkeiden saannissa voivat olla hengenvaarallisia.

Terveydenhuollon henkilöstö uhattuna

Vallankaappauksen alusta alkaen terveydenhoitohenkilöstöä ja -laitoksia kohtaan on hyökätty 179 kertaa. Maailman terveysjärjestö WHO:n mukaan iskuissa kuoli 13 ihmistä.

Mediatietojen mukaan ensihoitajia ja ensiavun työntekijöitä on ammuttu heidän yrittäessään auttaa rauhanomaisissa mielenosoituksissa haavoittuneita.

Lääkärit Ilman Rajoja -järjestön tukemissa laitoksissa työskentelevät ovat myös kertoneet terveydenhuollon henkilöstön pidätyksistä ja kiinniotoista sekä tarvikkeiden tuhoamisesta.

”Terveydenhuollon henkilöstöä ja humanitaarisia järjestöjä on suojeltava väkivallalta ja niille on annettava esteetön pääsy alueille, joilla taistellaan, jotta vaarassa olevat ihmiset voivat saada henkeä pelastavaa hoitoa”, vaatii Linda Konate, Lääkärit Ilman Rajoja -järjestön Suomen toimiston toiminnanjohtaja.

Talouden romahdus vaikeuttaa humanitaarista apua

Myös Myanmarin talous on romahtamassa. Käteistä on yhä vaikeampaa saada ja maan valuutan arvon lasku nostaa tuontitavaroiden kuten ruokaöljyn, riisin ja polttoaineen hintaa.

Likviditeettikriisi vaikuttaa myös humanitaarisiin järjestöihin. Käteisvaje ja kustannusten nousu voivat estää järjestöjä ostamasta tarvikkeita ja lääkkeitä, maksamasta henkilökunnan palkkoja ja siirtämästä tarvikkeita paikasta toiseen.

Ennen vallankaappausta Lääkärit Ilman Rajoja oli siirtänyt hiv-potilaita vähitellen kansallisen aids-ohjelman piiriin. Nämä klinikat eivät kuitenkaan ole enää toiminnassa, joten lähes 2000 potilasta on palannut laitoksiimme tukea ja lääkkeitä etsien.

Jos Myanmarissa leviää uusi covid-19-infektioiden aalto, se tulee olemaan kansanterveydellinen katastrofi, sillä maan kyky testata, hoitaa ja rokottaa on vain murto-osa siitä, mitä se oli ennen kuin armeija otti vallan.

”Sairaiden ja haavoittuneiden on saatava sairaanhoitoa. Terveydenhuollon henkilöstöön kohdistuva väkivalta, vangitseminen ja pelottelu on lopetettava”, Linda Konate sanoo.

Lääkärit Ilman Rajoja on työskennellyt Myanmarissa vuodesta 1992, ja sairaanhoidon ja humanitaariset ohjelmamme ovat kasvaneet ja kehittyneet tänä aikana merkittävästi. Nykyään yli 1100 työntekijäämme tarjoaa maassa korkealaatuista hoitoa terveyslaitoksilla ja liikkuvilla klinikoilla.