Jyväskylän yliopisto

Myötätunto-mentorointi tarjosi ryhmään kuulumisen kokemuksen koulutusalasta riippumatta

Jaa

Myötätunto-mentoroinnin avulla voidaan vahvistaa opiskelijan kognitiivisia ja emotionaalisia valmiuksia sekä tukea kokonaisvaltaista kasvua ja kehitystä.

Kuva: JYU / Tommi Sassi
Kuva: JYU / Tommi Sassi

Jyväskylän yliopisto ja Nyyti ry:n Myötätuntoa korkeakouluihin -hanke (2019–2021) ovat kehittäneet vertaispedagogisen ryhmätoiminnan mallin, myötätunto-mentoroinnin, jota pilotoitiin keväällä 2021 Jyväskylän yliopistossa. Myötätunto-mentorointi tähtää myötätuntovalmiuksien vahvistamiseen ja samalla tietoisen, myönteisen ryhmäkokemuksen tarjoamiseen toisille opiskelijoille. Mentorointiin perehdytetyt opiskelijat fasilitoivat kuuden tapaamiskerran ryhmäprosessin, joka oli avoin kaikille perustutkinto-opiskelijoille.

Pilotti toteutettiin kasvatustieteiden laitoksella osana aikuiskouluttajan pedagogisia opintoja. Mentorointia fasilitoineet opiskelijat toteuttivat mentoroinnin osana pedagogista harjoitteluaan. Opetusharjoittelun ja mentoroinnin päätavoitteet ja -periaatteet olivat sovitettavissa hyvin yhteen ja tukivat toisiaan. Opiskelijat lähtivät innolla mukaan pilottiin.

Mentorointiryhmiin osallistuneet opiskelijat katsoivat ryhmäprosessin vaikuttaneen erityisesti yhteenkuuluvuuden kokemukseen. Kyselyn perusteella ryhmä tarjosi hyvin monelle ryhmään kuulumisen kokemuksen. Lisäksi ryhmätoiminta lisäsi ymmärrystä myötätunnon ja itsemyötätunnon merkityksestä yksilöille ja ryhmien toiminnalle.

Mentorointia fasilitoineet opiskelijat kokivat mentoroinnin vahvistaneen itsemyötätuntoa ja antaneen kokemuksen, että he voivat itse edistää muiden opiskelijoiden hyvinvointia.

”Myötätunto-mentoroinnista sain monipuolisesti erilaisia ohjaustaitoja ja tärkeitä oppeja myös opetustyöhön”, eräs mentoreista kuvailee.

Toinen mentori puolestaan kiteyttää kokemustaan seuraavasti: ”Tuntuu, että perehdytysten jälkeen sekä mentoroinnin aikana opittuja asioita on alkanut omassa elämässään tiedostaa paremmin. Lisäksi minusta on ollut ihanaa olla tukemassa ja ohjaamassa muita opiskelijoita näiden teemojen parissa.”

”Aikuiskouluttajan pedagogisten opintojen eli APO-opintojen keskeisiksi toimintaperiaatteiksi ovat muodostuneet omakohtaistuminen, tutkiva asenne ja dialogisuus. Myötätuntomentorointi sekä koulutuksena että oman ohjaajakokemuksen kautta tuki moniulotteisesti APO-opiskelijoilla näiden kaikkien periaatteiden konkretisoitumista”, kertoo yliopistonopettaja Eija Hanhimäki.

Etätoteutus mahdollisti ja rajoitti

Koronatilanteesta johtuen ryhmäprosessi perehdytyksineen toteutettiin keväällä kokonaan etänä. Palautteen perusteella etäyhteyksille siirtyminen näytti madaltavan monen osallistujan osallistumiskynnystä. Fyysinen sijainti omassa kotiympäristössä tuntui opiskelijoiden mukaan vapauttavalta ja helpotti osallistumista tapaamiskerroille. Toisaalta etänä tapahtuvan vuorovaikutuksen koettiin myös rajoittaneen vielä tiiviimmän keskinäisen yhteyden muodostumista.

”Myötätuntotaitojen vahvistamisessa keskeistä on vuorovaikutus. Tässä sanallista viestintää merkityksellisemmäksi nousee non-verbaalinen viestintä, jolla välitämme kohdatuksi ja hyväksytyksi tulemista. Lähtökohtaisesti kasvokkaiseksi suunnitellun ryhmän muuttaminen etäryhmäksi ei siten ole yksioikoista ja tähän nähden hankkeen tulokset ovatkin erinomaiset”, Nyytin toiminnanjohtaja Minna Savolainen korostaa.

Pilotin tavoitteena on ollut kokeilla ja arvioida, millä tavalla mentorimalli olisi juurrutettavissa pysyväksi osaksi pedagogisten opintojen harjoittelua. Onnistunut pilotti tarjoaa hyvän alustan tutkimusperustaiselle jatkokehittelylle. Myötätuntoa korkeakouluihin -hanke tukee mallin leviämistä koko korkeakoulukentälle käsikirjakiertueen ja ohjaajakoulutusten muodossa tulevana syksynä.

Myötätuntoa korkeakouluihin -yhteishanke edistää ja tukee myötätuntoista toimintakulttuuria korkeakouluissa. Keinoina ovat henkilöstökoulutukset sekä opiskelijoille suunnattu palveluoppimis-projektitoiminta ja myötätunto-mentorointi.

Lisätietoja:

Laura Heimonen
Hankepäällikkö, Nyyti ry
laura.heimonen@nyyti.fi

Anita Malinen
Lehtori, kasvatustieteiden laitos, Jyväskylän yliopisto
anita.malinen@jyu.fi

Eija Hanhimäki
Yliopistonopettaja, kasvatustieteiden laitos, Jyväskylän yliopisto
eija.h.hanhimaki@jyu.fi

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kirke Hassinen
Viestinnän asiantuntija

kirke.m.hassinen@jyu.fi, puh. 050 462 6920

Kuvat

Kuva: JYU / Tommi Sassi
Kuva: JYU / Tommi Sassi
Lataa
Nyyti ry:n logo
Nyyti ry:n logo
Lataa
Myötätuntoa korkeakouluihin -hanke
Myötätuntoa korkeakouluihin -hanke
Lataa

Tietoja julkaisijasta

Jyväskylän yliopisto
PL 35
40014 Jyväskylä

http://www.jyu.fi

Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto

Hyvä juoksukyky edistää tehokasta aineenvaihduntaa myös ikääntyessä12.6.2021 08:30:00 EEST | Tiedote

Juoksukyky kertoo terveydestä ja ennustaa odotettavissa olevia elinvuosia. Toistaiseksi ei tiedetä, missä määrin perinnöllinen juoksukyky vaikuttaa kehon aineenvaihduntaan ikääntymisen yhteydessä. Jyväskylän ja Shanghain yliopistojen yhteistyönä tehty tutkimus selvitti perimän ja ikääntymisen vaikutuksia eri kudosten aineenvaihduntaan ja havaitsi, että rasvakudoksella voi olla aiempaa suurempi merkitys terveelle vanhenemiselle.

Väitös 18.6.2021: Taitavia tenavia ympäri Suomen: lapset tietävät olevansa hyviä liikkujia, mutta motorisissa taidoissa löytyi alueellisia eroja Suomen sisällä (Niemistö)10.6.2021 07:30:00 EEST | Tiedote

Lasten motoriset taidot paranevat iän myötä. Liikuntaharrastaminen ja ulkona vietetty aika sekä temperamenttipiirteet, kuten lapsen aktiivisuus ja kyky ylläpitää tarkkaavaisuutta, tukevat motoristen taitojen oppimista. Maaseudulla asuvilla lapsilla oli parhaimmat motoriset taidot Suomessa, selviää tuoreesta Jyväskylän yliopiston väitöstutkimuksesta. Yleisesti alle kouluikäiset lapset kokevat olevansa hyviä liikkujia.

Väitös 19.6.2021: ”Pystynkö minä?” – Lasten uskomukset omista kyvyistään merkityksellisiä lukutaidon kehittymiselle (Peura)9.6.2021 10:00:00 EEST | Tiedote

Lasten myönteiset uskomukset omista kyvyistään lukemisessa vahvistavat lukutaidon kehitystä, selviää tuoreesta väitöskirjatutkimuksesta. Myönteiset kokemukset oppimistilanteista auttavat kehittämään uskoa omiin kykyihin, mutta huolestuttavaa on, että osa lapsista kokee saavansa vähemmän kannustavaa palautetta ja vertaiskokemuksia lukemisessa ajan myötä.

Tekoäly tunnistaa nuoret, joiden kestävyyskunto on tulevaisuudessa heikko9.6.2021 07:30:00 EEST | Tiedote

Hyvällä kestävyyskunnolla on yhteys nuorten terveyteen ja fyysiseen aktiivisuuteen. Heikkoa kestävyyskuntoa voidaan kehittää elintapainterventioilla, mutta toimenpiteiden kohdentaminen murrosikäisillä on haastavaa, sillä aiemmin käytetyissä menetelmissä on epätarkkuutta yksilötasolla. Tuore tutkimus osoitti, että nuoria joille elintapainterventioita voidaan suositella, pystytään tunnistamaan tekoälyn avulla kokonaisvaltaisen elämäntilanteen perusteella.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme