Näin Pentik palaa keramiikassa juurilleen käsityöläisvaikutteiseksi valmistajaksi

Mitä tehdä, kun suomalaiset olivat ostaneet astiakaappeihinsa jo runsaasti isoja astiastoja? Niiden myynti alkoi hiipua. Tämä oli kysymys, joka keramiikastaan tunnetulla Pentikillä tehtiin 2010-luvun taitteessa.

Yhtiö oli huomannut, että kuluttajien käyttäytyminen oli muuttunut. Ihmiset olivat alkaneet arvostaa astioissa persoonallisuutta, monikäyttöisyyttä ja ja eri sarjojen ja osien yhdisteltävyyttä. Pentik päätti muuttua kuluttajien mukana.

Yhtiö palasi keramiikassa kohti Anu Pentikin istuttamia juuria, ketteräksi kotimaiseksi keramiikkaosaajaksi, jonka tuotteissa näkyy suunnittelijan kädenjälki.

Pentik aloitti muutoshankkeen

Kansainväliseksi kodin sisustuksen taloksi kasvanut Pentik käynnisti muutosprosessiin, jossa se on uusinut niin markkinointiaan kuin tuotantoaankin.

Pentik on panostanut lisää Posiolla tehtävien kotimaisten keramiikkatuotteiden markkinointiin. Yhtiön tavoitteena on nostaa niiden osuutta myynnistä.

Tärkeä askel muutoksessa oli myös varmistaa tuotannon kannattavuus. Se ei ollut pieni tehtävä, sillä Posion tuotanto oli optimoitu vähille artikkeleille ja suurille sarjoille.

“Reilu kymmenen vuotta sitten yhdessä tuotantoerässä saattoi olla jopa 10.000 astiaa, nyt monta kertaa vähemmän. Pienimmillään sarjat ovat vain satoja kappaleita”, tehtaanjohtaja Lassi Kaivosoja kertoo. 

”Tämä johtuu tuotteiden monimutkaistumisesta ja artikkelimäärien kasvusta. Tavoitteena on kasvattaa tuotantoeräkokoja tehostamalla tuotantoa.”

Suosituimmat viimeaikaiset artikkelit ovat leimallisesti käsityöläistä muotokieltä olevat Kivi-, Kallio- ja Metsänväki-sarjojen tuotteet.

“Cobotit ovat aputyökaluja”

Merkittävimmät osat tuotannon kehittämisessä ovat olleet sen robotisoiminen ja tuotannonohjausjärjestelmän uusiminen.

Yhtiö on neljän vuoden aikana investoinut mm. kahteen Universal Robotsin UR10 -yhteistyörobottiin (cobottiin), jotka tekevät ihmisten puolesta raskaat ja manuaaliset työvaiheet. Cobotteja käytetään muotoilemaan Kallio-sarjan lautaset. Cobotit myös upottavat astiat lasitteeseen.

“Meille cobotit ovat aputyökaluja ihmisille. Ne ovat vähentäneet sairauspoissaoloja merkittävästi”, Kaivosoja sanoo.

Cobotit eivät ole lisänneet eivätkä vähentäneet työntekijöiden tarvetta tehtaalla. Suurin muutos on ollut ihmisten työnkuvassa.

“Aiemmin työntekijöillä oli kiire pysyä koneiden tahdissa. Nyt työntekijä voi keskittyä laadunvalvontaan”, hän sanoo.

Cobotit soveltuvat hyvin pienten sarjojen tuotannon automatisointiin yhteistyössä ihmisen kanssa. Massiivisemmat ja kalliimmat teollisuusrobotit on suunniteltu tekemään suuria sarjoja ihmisen puolesta.

Universal Robotsin maajohtaja Miikka Jokinen kertoo, että Pentik on hyvä esimerkki, kuinka yhteistyörobotiikkaa voi hyödyntää: askel kerrallaan ja ihmisten työtä tukien.

Lisää vastuuta työstä työntekijälle

Ensi vuoden alusta Pentik ottaa käyttöön myös digitaalisen tuotannonohjauksen järjestelmän. Sen avulla tuotannosta vastaavat ihmiset kykenevät itse optimoimaan sarjojen työjärjestystä ja omaa työtään.

“Nyt tuotannon ohjaaja sanoo, mitä ja missä järjestyksessä valmistus tapahtuu. Tulevaisuudessa työntekijät voivat optimoida työjärjestystä tuotantotilausten deadlinen sisällä”, Kaivosoja sanoo.

Hedelmiä tuotannon uudistamisesta yhtiö näkee selvemmin vuonna 2024. Silloin voidaan arvioida miten tehokkuus on kasvanut tuotannonohjauksen ja cobotiikan avulla. 

Pentikille on tärkeää, että “Made in Posio” -leima on jatkossakin kaikkien yrityksen keramiikkatuotteiden pohjassa.