Naiset hyötyvät eläkkeen lykkäämisestä miehiä enemmän
Vuoden lisätyöskentely yli vanhuuseläkeiän alarajan kasvattaa loppuelämän nettotuloja keskimäärin lähes 10 prosenttia. Naiset hyötyvät miehiä enemmän eläkkeelle siirtymisen lykkäämisestä, koska elävät keskimäärin miehiä pidempään.
Eläketurvakeskus tarkasteli eläkkeelle siirtymisen taloudellisia kannustimia mikrosimulointimallilla. Laskelmat kuvaavat kuinka paljon loppuelinkaaren tulot muuttuvat, jos eläkkeelle siirtymistä myöhentää 1–5 vuotta vanhuuseläkkeen alaikärajasta. Oletuksena on, että työskentely jatkuu ennallaan eläkkeen lykkäämisen aikana.
Suurin suhteellinen hyöty työssä jatkamisesta saavutetaan ensimmäisenä vuonna. Kahden prosentin reaalikorolla laskettuna lisävuosi työelämässä nostaa loppuelinkaaren nettotuloja 9 prosenttia vuonna 1964 syntyneellä henkilöllä. Tämä tarkoittaa keskimäärin noin 40 000 euroa lisäystä loppuelämän nettotuloihin.
Työuran pidentämisen suhteellinen hyöty vähenee hiukan seuraavina lykkäysvuosina, koska lykkäyskorotus ei kasva korkoa korolle.
– Useimmille myöhempi eläkkeelle siirtyminen tarkoittaa merkittävästi korkeampia tuloja loppuelämäksi. Jos työtä ja työkykyä riittää, voi itse punnita, kuinka paljon arvostaa eläkkeen tuomaa vapaa-aikaa, pohtii kehityspäällikkö Heikki Tikanmäki Eläketurvakeskuksesta.
Eri vuosikymmeninä syntyneiden ikäluokkien välillä on vain vähän eroja. Yksittäisinä tarkasteluvuosina satunnaiset tekijät, kuten hitaan ansiotason kasvun vaikutus eläkkeiden indeksointiin, voivat vaikuttaa lykkäyksen kannattavuuteen. Vuonna 1954 syntyneille lykkääminen oli muita ikäluokkia vähemmän kannattavaa, koska he saavuttivat alimman vanhuuseläkeikänsä kiky-sopimuksen jälkeisenä vuonna.
Kaikki eivät hyödy lykkäämisestä yhtä paljon
Naiset hyötyvät eläkkeen lykkäämisestä keskimäärin miehiä enemmän. Tämä johtuu siitä, että naiset elävät keskimäärin miehiä pidempään.
Yksilötasolla tarkasteltuna 10 prosenttia miehistä menettää useita prosenttiyksikköjä eläkepääomastaan lykkäämällä eläkkeelle siirtymistä. Naisilla vastaava osuus on selvästi pienempi.
– Hyöty vaihtelee yksilöiden välillä merkittävästi. Jos henkilö kuolee pian eläkkeelle siirtymisen jälkeen, ei suuremmasta kuukausieläkkeestä ole juurikaan iloa. Toisaalta, pitkään elävä hyötyy eläkkeen lykkäämisestä muita enemmän, kertoo Tikanmäki.
Eroja löytyy myös koulutusasteittain. Esimerkiksi korkeakoulutetut hyötyvät tyypillisesti lykkäämisestä enemmän kuin ammattitutkinnon suorittaneet.
Lisätietoja:
Kehityspäällikkö Heikki Tikanmäki, puh. 029 411 2374, etunimi.sukunimi@etk.fi
Avainsanat
Kuvat
Tietoja julkaisijasta
Eläketurvakeskus (ETK) on lakisääteinen työeläketurvan kehittäjä, asiantuntija ja yhteisten palvelujen tuottaja.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Eläketurvakeskus (ETK)
Antalet nya sjukpensionerade vände nedåt under coronaåret22.4.2021 07:28:00 EEST | Tiedote
Psykisk ohälsa är fortfarande den allmännaste orsaken till sjukpensionering. Den största enskilda orsaken är depression, och den är orsaken till att tio personer varje dag går i sjukpension. Två av tre som sjukpensioneras på grund av depression är kvinnor.
Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden määrä kääntyi laskuun koronavuonna22.4.2021 07:28:00 EEST | Tiedote
Mielenterveyden sairaudet ovat edelleen yleisin syy siirtyä työkyvyttömyyseläkkeelle. Suurin yksittäinen syy on masennus, ja se vie joka päivä kymmenen ihmistä työkyvyttömyyseläkkeelle. Kaksi kolmesta masennusperusteisesta työkyvyttömyyseläkkeestä myönnetään naiselle.
Medelpensionen 1 762 euro i månaden31.3.2021 07:27:00 EEST | Tiedote
Finländarnas genomsnittliga månadspension steg med nästan 50 euro år 2020. Reellt har pensionen ökat med drygt 200 euro på ett årtionde. Var tredje har ändå mindre än 1 250 euro i månaden i pension. I mer än hälften av kommunerna är redan mer än 40 procent av befolkningen över 16 år pensionstagare.
Keskieläke 1 762 euroa kuukaudessa31.3.2021 07:27:00 EEST | Tiedote
Suomalaisten keskimääräinen kuukausieläke nousi lähes 50 euroa vuonna 2020. Reaalisesti eläke on noussut reilut 200 euroa vuosikymmenessä. Joka kolmannen eläke jäi silti alle 1 250 euron kuukaudessa. Yli puolessa kunnista eläkkeensaajia on jo yli 40 prosenttia 16 vuotta täyttäneistä asukkaista.
Corona påverkade inte benägenheten att ta ut partiell ålderspension i någon större utsträckning25.3.2021 07:27:00 EET | Tiedote
De nya partiella ålderspensionernas antal ökade endast litet under undantagsåret. I slutet av året fick 29 000 personer partiell ålderspension. Av dem har en dryg tredjedel minskat på arbete, framgår det av Pensionsskyddscentralens statistik.
Korona ei ajanut ihmisiä osittaiselle vanhuuseläkkeelle25.3.2021 07:27:00 EET | Tiedote
Alkavien osittaisten vanhuuseläkkeiden määrä kasvoi vain hieman poikkeusvuonna. Vuoden lopussa osittaisella vanhuuseläkkeellä oli 29 000 henkilöä. Heistä reilu kolmannes on vähentänyt työskentelyä, käy ilmi Eläketurvakeskuksen tilastoista.
Under coronaåret steg pensioneringsåldern rejält25.2.2021 07:28:00 EET | Tiedote
Under år 2020 gick finländarna i arbetspension fem månader senare än året innan. I snitt går man i pension som 61,9-åring. I ålderspension gick 42 000 personer, vilket är något färre än året innan. Den fortsatta tiden i arbetslivet ökade de äldres sysselsättningsgrad till rekordhöjder.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme