Naiset hyötyvät eläkkeen lykkäämisestä miehiä enemmän
Eläketurvakeskus tarkasteli eläkkeelle siirtymisen taloudellisia kannustimia mikrosimulointimallilla. Laskelmat kuvaavat kuinka paljon loppuelinkaaren tulot muuttuvat, jos eläkkeelle siirtymistä myöhentää 1–5 vuotta vanhuuseläkkeen alaikärajasta. Oletuksena on, että työskentely jatkuu ennallaan eläkkeen lykkäämisen aikana.
Suurin suhteellinen hyöty työssä jatkamisesta saavutetaan ensimmäisenä vuonna. Kahden prosentin reaalikorolla laskettuna lisävuosi työelämässä nostaa loppuelinkaaren nettotuloja 9 prosenttia vuonna 1964 syntyneellä henkilöllä. Tämä tarkoittaa keskimäärin noin 40 000 euroa lisäystä loppuelämän nettotuloihin.
Työuran pidentämisen suhteellinen hyöty vähenee hiukan seuraavina lykkäysvuosina, koska lykkäyskorotus ei kasva korkoa korolle.
– Useimmille myöhempi eläkkeelle siirtyminen tarkoittaa merkittävästi korkeampia tuloja loppuelämäksi. Jos työtä ja työkykyä riittää, voi itse punnita, kuinka paljon arvostaa eläkkeen tuomaa vapaa-aikaa, pohtii kehityspäällikkö Heikki Tikanmäki Eläketurvakeskuksesta.
Eri vuosikymmeninä syntyneiden ikäluokkien välillä on vain vähän eroja. Yksittäisinä tarkasteluvuosina satunnaiset tekijät, kuten hitaan ansiotason kasvun vaikutus eläkkeiden indeksointiin, voivat vaikuttaa lykkäyksen kannattavuuteen. Vuonna 1954 syntyneille lykkääminen oli muita ikäluokkia vähemmän kannattavaa, koska he saavuttivat alimman vanhuuseläkeikänsä kiky-sopimuksen jälkeisenä vuonna.
Kaikki eivät hyödy lykkäämisestä yhtä paljon
Naiset hyötyvät eläkkeen lykkäämisestä keskimäärin miehiä enemmän. Tämä johtuu siitä, että naiset elävät keskimäärin miehiä pidempään.
Yksilötasolla tarkasteltuna 10 prosenttia miehistä menettää useita prosenttiyksikköjä eläkepääomastaan lykkäämällä eläkkeelle siirtymistä. Naisilla vastaava osuus on selvästi pienempi.
– Hyöty vaihtelee yksilöiden välillä merkittävästi. Jos henkilö kuolee pian eläkkeelle siirtymisen jälkeen, ei suuremmasta kuukausieläkkeestä ole juurikaan iloa. Toisaalta, pitkään elävä hyötyy eläkkeen lykkäämisestä muita enemmän, kertoo Tikanmäki.
Eroja löytyy myös koulutusasteittain. Esimerkiksi korkeakoulutetut hyötyvät tyypillisesti lykkäämisestä enemmän kuin ammattitutkinnon suorittaneet.
Lisätietoja:
Kehityspäällikkö Heikki Tikanmäki, puh. 029 411 2374, etunimi.sukunimi@etk.fi
Avainsanat
Kuvat
Tietoja julkaisijasta
Eläketurvakeskus (ETK) on lakisääteinen työeläketurvan kehittäjä, asiantuntija ja yhteisten palvelujen tuottaja.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Eläketurvakeskus (ETK)
Podcasten Eläkekomitea: Unga vill ha kortare arbetsdagar och en välfärdsstat – realism?10.4.2024 08:25:00 EEST | Tiedote
Hur förhåller sig den mytiska ungdomen och de sportiga pensionärerna till arbetslivet? Vem borde arbeta längre? Är den hotande arbetskraftsbristen ett hot eller en möjlighet för ungdomarna? Det diskuteras av direktör Mika Maliranta från forskningsinstitutet Labore, ungdomsforskaren Susanna Ågren från Tammerfors universitet och specialforskare Ilari Ilmakunnas från Pensionsskyddscentralen.
Eläkekomitea: Nuoret haluavat lyhyemmät työpäivät ja hyvinvointivaltion – realismia?10.4.2024 08:25:00 EEST | Tiedote
Miten myyttinen nuoriso ja sporttiset eläkeläiset suhtautuvat työelämään? Kenen työuria pitäisi pidentää? Onko Suomea uhkaava työvoimapula uhka vai mahdollisuus nuorille? Aiheesta keskustelemassa tutkimuslaitos Laboren johtaja Mika Maliranta, Tampereen yliopiston nuorisotutkija Susanna Ågren ja Eläketurvakeskuksen erikoistutkija Ilari Ilmakunnas.
Medelpensionen steg till nästan 2 000 euro27.3.2024 09:00:00 EET | Tiedote
Finländarnas medelpension utvecklades positivt år 2023. Samtidigt ökade de totala pensionsutgifterna – pensioner betalades för nära 38 miljarder euro. I fjol fanns det 1,6 miljoner pensionstagare i Finland.
Keskieläke nousi lähes 2 000 euroon27.3.2024 09:00:00 EET | Tiedote
Suomalaisten keskieläke kehittyi vuonna 2023 myönteisesti. Samalla kokonaiseläkemenot kasvoivat – eläkkeitä maksettiin lähes 38 miljardia euroa. Maassa oli viime vuonna 1,6 miljoonaa eläkkeensaajaa.
Podcasten Eläkekomitea: Hur ska miljardanpassningen av pensionerna göras?20.3.2024 08:25:00 EET | Tiedote
Förhandlingarna om pensionsreformen är i gång. Vad beslutar man om och vem bär riskerna? Det diskuteras av direktör Mikko Kuusela från Finanssiala ry, forskningsdirektör Tuulia Hakola-Uusitalo från Statens ekonomiska forskningscentral och vd Mikko Kautto från Pensionsskyddscentralen. Konferencier är ekonomijournalisten Alma Onali.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme