Naiset hyötyvät eläkkeen lykkäämisestä miehiä enemmän
Vuoden lisätyöskentely yli vanhuuseläkeiän alarajan kasvattaa loppuelämän nettotuloja keskimäärin lähes 10 prosenttia. Naiset hyötyvät miehiä enemmän eläkkeelle siirtymisen lykkäämisestä, koska elävät keskimäärin miehiä pidempään.

Eläketurvakeskus tarkasteli eläkkeelle siirtymisen taloudellisia kannustimia mikrosimulointimallilla. Laskelmat kuvaavat kuinka paljon loppuelinkaaren tulot muuttuvat, jos eläkkeelle siirtymistä myöhentää 1–5 vuotta vanhuuseläkkeen alaikärajasta. Oletuksena on, että työskentely jatkuu ennallaan eläkkeen lykkäämisen aikana.
Suurin suhteellinen hyöty työssä jatkamisesta saavutetaan ensimmäisenä vuonna. Kahden prosentin reaalikorolla laskettuna lisävuosi työelämässä nostaa loppuelinkaaren nettotuloja 9 prosenttia vuonna 1964 syntyneellä henkilöllä. Tämä tarkoittaa keskimäärin noin 40 000 euroa lisäystä loppuelämän nettotuloihin.
Työuran pidentämisen suhteellinen hyöty vähenee hiukan seuraavina lykkäysvuosina, koska lykkäyskorotus ei kasva korkoa korolle.
– Useimmille myöhempi eläkkeelle siirtyminen tarkoittaa merkittävästi korkeampia tuloja loppuelämäksi. Jos työtä ja työkykyä riittää, voi itse punnita, kuinka paljon arvostaa eläkkeen tuomaa vapaa-aikaa, pohtii kehityspäällikkö Heikki Tikanmäki Eläketurvakeskuksesta.
Eri vuosikymmeninä syntyneiden ikäluokkien välillä on vain vähän eroja. Yksittäisinä tarkasteluvuosina satunnaiset tekijät, kuten hitaan ansiotason kasvun vaikutus eläkkeiden indeksointiin, voivat vaikuttaa lykkäyksen kannattavuuteen. Vuonna 1954 syntyneille lykkääminen oli muita ikäluokkia vähemmän kannattavaa, koska he saavuttivat alimman vanhuuseläkeikänsä kiky-sopimuksen jälkeisenä vuonna.
Kaikki eivät hyödy lykkäämisestä yhtä paljon
Naiset hyötyvät eläkkeen lykkäämisestä keskimäärin miehiä enemmän. Tämä johtuu siitä, että naiset elävät keskimäärin miehiä pidempään.
Yksilötasolla tarkasteltuna 10 prosenttia miehistä menettää useita prosenttiyksikköjä eläkepääomastaan lykkäämällä eläkkeelle siirtymistä. Naisilla vastaava osuus on selvästi pienempi.
– Hyöty vaihtelee yksilöiden välillä merkittävästi. Jos henkilö kuolee pian eläkkeelle siirtymisen jälkeen, ei suuremmasta kuukausieläkkeestä ole juurikaan iloa. Toisaalta, pitkään elävä hyötyy eläkkeen lykkäämisestä muita enemmän, kertoo Tikanmäki.
Eroja löytyy myös koulutusasteittain. Esimerkiksi korkeakoulutetut hyötyvät tyypillisesti lykkäämisestä enemmän kuin ammattitutkinnon suorittaneet.
Lisätietoja:
Kehityspäällikkö Heikki Tikanmäki, puh. 029 411 2374, etunimi.sukunimi@etk.fi
Avainsanat
Kuvat
Tietoja julkaisijasta
Eläketurvakeskus (ETK) on lakisääteinen työeläketurvan kehittäjä, asiantuntija ja yhteisten palvelujen tuottaja.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Eläketurvakeskus (ETK)
Podcasten Eläkekomitea reder ut: Vad ger bättre trygghet, egna placeringar eller arbetspensionsförsäkringen?12.1.2021 08:28:00 EET | Tiedote
Får man ett bättre pensionsskydd genom att placera själv än genom arbetspensionsförsäkringen? Frågan diskuteras av ekonomiexperten Martin Paasi från Nordnet, placeraren Merja Mähkä och avdelningschef Ismo Risku från Pensionsskyddscentralen. Mötet leds av Ylioppilaslehtis chefredaktör Tuija Siltamäki.
Eläkekomitea-podcast selvittää: Kumpi on parempi turva, sijoittaminen vai työeläkevakuutus?12.1.2021 08:28:00 EET | Tiedote
Saako itse sijoittamalla työeläkevakuutusta paremman eläketurvan? Aiheesta keskustelevat Nordnetin talousasiantuntija Martin Paasi, sijoittaja Merja Mähkä ja Eläketurvakeskuksen osastopäällikkö Ismo Risku. Kokousta johtaa Ylioppilaslehden päätoimittaja Tuija Siltamäki.
Forskning: Kvinnor oroar sig för ekonomin under pensionstiden7.1.2021 07:00:00 EET | Tiedote
Finländare är oroliga för hur i synnerhet pensionärer med låga inkomster klarar sig. Många bekymrar sig också över tillgången till vårdtjänster till rimliga priser och inkomstskillnaderna mellan pensionärer. Kvinnor oroar sig oftare över pensionen än män, visar en ny undersökning från Pensionsskyddscentralen (PSC).
Tutkimus: Eläkeajan toimeentulo huolestuttaa naisia7.1.2021 07:00:00 EET | Tiedote
Suomalaiset kokevat huolta erityisesti pienituloisten eläkeläisten toimeentulosta. Huolta herättävät myös kohtuuhintaisten sote-palvelujen saatavuus ja eläkeläisten tuloerot. Naiset kokevat eläkehuolia miehiä useammin, kertoo Eläketurvakeskuksen (ETK) tuore tutkimus.
Podcasten Eläkekomitea reder ut: Varför har psykiska problem blivit vanligare bland unga kvinnor?16.12.2020 08:28:00 EET | Tiedote
Varför är det just unga kvinnor som blir deprimerade i dessa tider och vad borde man göra åt saken? Frågan diskuteras av Sami Pirkola, professor i socialpsykiatri vid Tammerfors universitet, Sanni Lehtinen, ordförande för Nyyti ry, och Noora Järnefelt, specialforskare vid Pensionsskyddscentralen. Mötet leds av Ylioppilaslehtis chefredaktör Tuija Siltamäki.
Eläkekomitea-podcast selvittää: Miksi nuorten naisten mielenterveysongelmat ovat yleistyneet?16.12.2020 08:28:00 EET | Tiedote
Miksi juuri nuoret naiset masentuvat tässä ajassa, ja mitä asialle pitäisi tehdä? Aiheesta keskustelemassa Tampereen yliopiston sosiaalipsykiatrian professori Sami Pirkola, Nyyti Ry:n puheenjohtaja Sanni Lehtinen ja Eläketurvakeskuksen erikoistutkija Noora Järnefelt. Kokousta johtaa Ylioppilaslehden päätoimittaja Tuija Siltamäki.
Kvinnors löneutveckling saktar tydligt in i familjebildningsåldern11.12.2020 08:58:00 EET | Tiedote
Finländarnas arbetspensionsförsäkrade inkomst varierar tydligt efter ålder och kön. De lägsta lönerna har kvinnor i början av arbetslivet och de högsta har män i 40 års ålder. Familjebildning ser ut att inverka i synnerhet på kvinnors löneutveckling.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme