Silta Oy

Naiset jäävät pois töistä hoitamaan sairasta lastaan kolme kertaa miehiä useammin – tähän saataisiin muutos Ruotsin-mallilla

Jaa

Naiset ovat kolme kertaa miehiä enemmän poissa töistä hoitamassa sairaita lapsia. Tieto paljastuu palkka- ja henkilöstöhallinnon asiantuntija Sillan aineistosta*. Poissaolojen epätasa-arvo ei yllätä Hankenin tutkijatohtori Ingrid Biesea.

Syy naisten kotiinjäämiseen on peräisin teollistumisen aikakaudelta. Ideaali työstä on tullut meille Yhdysvalloista, Ingrid Biese kertoo.

– Meillä on voimakas mielikuva siitä, että nainen on luonnostaan ”lapsiekspertti”. Tähän on Yhdysvalloissa vaikuttanut jo yli 60 vuoden ajan muun muassa Benjamin Spock, joka aikanaan kirjoitti lastenkasvatuksen ”raamatun” Järkevää lastenhoitoa.

Teollistumisen roolimallissa isä hankki toimeentulon, ja naisen aluetta olivat koti ja lastenhoito. Ideaaliksi tuli nainen, joka hoivaa ja kokkaa.

Maatalousvaltaisessa yhteiskunnassa toiset lapset pitivät huolta sisaruksistaan. Aristokratialla lapsilla oli imettäjät, eikä naisen huostaan edes uskottu poikalasta, joka oli liian arvokas naisen hoidettavaksi.

Ydinperheestä tuli länsimaissa ihanne vasta 1950-luvulla. Tällöin lastenkasvatus jäi naisen vastuulle, ja edelleen naisen odotetaan olevan lasten pääasiallinen kasvattaja.

Nykymalli ei edistä tasa-arvoa

Hyvinvointiyhteiskunnassa naisten ja miesten välinen tasa-arvo korostuu. Äitiysloman ja hoitovapaan tarkoitus oli alun perin auttaa naista toipumaan synnytyksestä ja yhdistämään perhe- ja työelämä.

Näin ei tosiasiassa ole käynyt.

Hyvinvointiyhteiskunnan äitiysloma ja hoitovapaa vahvistavat perinteistä asemaa äidistä lasten pääasiallisena kasvattajana.

Kun äiti jää kotiin hoitamaan lapsia, hän luonnollisesti oppii tuntemaan lapsen ja hänen tarpeensa. Äidistä tulee lapsiasiantuntija, joka vaikeuttaa perheen ja työn yhdistämistä.

­Nämä ovat kuitenkin opittuja, hankittuja taitoja. Isä oppisi nämä taidot luonnostaan, jos hän jäisi kotiin hoitamaan lapsiaan, tutkija muistuttaa.

– Systeemille haetaan selitystä biologiasta. Naiset ovat muka luonnostaan lastenhoitajia. Tosiasialliset syyt ovat kuitenkin yhteiskuntarakenteissa. Isästä tulee aivan yhtä hyvä lasten kasvattaja, jos hänelle annetaan vain siihen mahdollisuus.

Miestä ei kannusteta vanhempainvapaalle työpaikoilla.

– Yritysmaailmassa ollaan oltu vähän laiskoja uudistamaan vanhoja rakenteita. Jos työpaikoilla tuettaisiin isiä hoitamaan lastaan, samalla luotaisiin työpaikoista entistä tasa-arvoisempia.

Ratkaisu lainsäädännössä

– Kun vanhemmat saavat vapaavalintaisesti päättää, kumpi heistä käyttää hoitovapaat, se tarkoittaa yleensä automaattisesti, että nainen jää kotiin hoitamaan lasta. Siksi nykyinen lainsäädäntö ei riittävästi edistä tasa-arvoa, eikä se toimi.

Ingrid Biese näkee vain yhden mahdollisuuden ongelmaan – muutoksia lainsäädännössä, esimerkki Ruotsin-mallin mukaan, jossa äiti on lomalla kuusi kuukautta, isä samoin kuusi ja puoli vuotta pariskunta saa jakaa parhaaksi katsomallaan tavalla.

Tutkimustulos*

Palkka- ja henkilöstöhallinnon asiantuntija Sillan aineistosta tuli esille, että naisilla on lasten sairauksiin liittyviä poissaoloja keskimäärin 0,53 päivää vuodessa, miehillä 0,23 päivää. Määrät ovat pieniä, mutta erot miesten ja naisten välillä merkittävä.

Jos rajataan vain 20–40-vuotiaisiin, tämän ikäisillä naisilla on lasten sairauksiin liittyviä poissaoloja 0,93 päivää vuodessa ja miehillä 0,33 päivää. Tässä ikäryhmässä naisilla on kolminkertainen määrä lapsen sairauteen liittyviä poissaoloja.

Aineiston taustalla on 44 566 työsuhdetta ja se on kerätty 1/2015–8/2017 välisenä aikana. Ajanjaksolla oli yhteensä 18 745 lapsen sairaudesta johtuvaa poissaolopäivää.

Lisätietoja tutkimusaineistosta:

Aineisto on tuotettu kertaluontoisesta tilastoaineistosta, johon Silta on kerännyt tiedot asiakasyritysten palkkakannoista. Palkkajärjestelmistä löytyy paljon suomalaista työelämää koskevaa tietoa, eikä vain maksettuja palkkasummia.

Sillalla on satunnaisessa käytössä ns. tilastotietokanta, johon kerätään palkkajärjestelmistä anonymisoidusti tilastotietoa. Käytössä oleva tilastotieto perustuu siis todellisiin palkkatapahtumiin. Käytössämme on myös IBM Watson Analytics, jota on käytetty tiedonlouhinnassa.

Palkanlaskennassa kerätään erilaisia työhön ja työaikaan liittyviä tapahtumia sekä poissaoloja, joita tarkastellessa palkkajärjestelmissä on oma poissaolokoodi myös lapsen sairaudelle. Palkkajärjestelmään ei ole tallennettu tietoa vanhemmuudesta.

Aineisto on koottu keskisuurten tai suurten yritysten henkilöstöä, koska Sillassa on vain vähän pk-sektorin asiakkaita. Aineistossa olevat yritykset ja henkilöt on anonymisoitu. Henkilöt ja yritykset eivät näin ollen ole siitä tunnistettavissa.

Datasta ei voi päätellä yleispätevää trendiä, koska yrityskohtaiset erot olivat hyvin suuria. Tästä syystä tulos on vain suuntaa-antava.

Lisätietoja antavat:
Laura Poikkimäki, johtaja, Business Solutions & Quality
Silta Oy
puh. 040 825 9872
laura.poikkimaki@silta.fi

Ingrid Biese, tutkijatohtori
Hanken Svenska handelshögskolan
puh. 040 352 1505
ingrid.biese@hanken.fi

Avainsanat

Tietoja julkaisijasta

Silta Oy
Silta Oy
Mäkelänkatu 91
00610 HELSINKI

020 759 5500http://www.silta.fi

www.silta.fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Silta Oy

Silta kehitti mobiilisovelluksen, joka tekee palkkapäivästä hauskempaa17.3.2017 09:35Tiedote

Silta on kehittänyt helppokäyttöisen ja tietoturvallisen mobiilisovelluksen, joka tuo palkkatiedot älypuhelimeen. Sovelluksen ensimmäisessä versiossa mukana on mm. palkka-, loma-, ja verotietojen tarkastelu. Simo-sovellus osaa muistutella ennakoivasti, kun verokortin raja on täyttymässä ja tallentaa laskelman helposti PDF-muotoon. Tulevaisuuden lisätoiminnallisuuksilla Silta ja Simo tulevat entistä lähemmäksi palkansaajia.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme