Naiset viettävät tipatonta useammin kuin miehet – terveys paras motivaattori

Eri-ikäisistä varsinkin alle 25-vuotiaat ja 35–49-vuotiaat pitivät alkoholin käytöstä taukoa kuukauden verran, kun vielä muutama vuosi sitten Tipattoman vietto oli suosituinta eläkeläisten ja yli 65-vuotiaiden keskuudessa. Tuolloin naiset ja miehet olivat tasaväkisiä tipattoman vietossa.
Tipatonta viettävien määrä on hiukan vähentynyt aiemmista vuosista. Toisaalta yhä useampi vastaaja ilmoitti olevansa kokonaan raitis, eikä tipattomuus ollut tarpeen. Jopa 29 % vastaajista totesi, ettei juo lainkaan alkoholia. Raittius on ollut jatkuvasti kasvussa.
Tipaton oli varsinkin kohtuukäyttäjien suosiossa. Heistä, jotka kertoivat yleensä juovansa alkoholia kerran kuussa tai harvemmin 18 prosenttia oli viettänyt Tipatonta. Tätä useammin alkoholia käyttävistä Tipattoman tammikuun oli viettänyt pienempi osa, 6–8 prosenttia.
Yli puolet jatkaa Tipatonta vielä tammikuun jälkeen
Valtaosa Tipatonta viettäneistä koki muuttaneensa alkoholin käyttöä tammikuun jälkeen. Kaikkiaan 66 prosenttia tipatonta tammikuuta viettäneistä oli jatkanut sitä vielä helmikuun puolelle tai vähentänyt alkoholin käyttöä. Tänä vuonna Tipatonta jatkaneita oli jonkin verran enemmän kuin viime vuonna.
Tipattoman keskeyttäminen on harvinaista, sillä vuosittain tipattoman keskeyttää vain 0–1 %. Luku on pysynyt samana vuodesta 2013. Vaikuttaa siltä, että Tipattomaan tammikuuhun on helppo sitoutua.
Terveys paras motivaattori Tipattomalle
Terveyteen liittyvät syyt ovat edelleen tärkein yksittäinen peruste ryhtyä viettämään Tipatonta tammikuuta, kuten aikaisempinakin vuosina. Tämä oli ollut syy yhteensä 37 prosentille tipatonta viettäneistä.
Joka neljäs vastaaja (27 %) viittasi perinteeseen: Tipattomasta tammikuusta on tullut traditio.
On joukossa niitäkin, jotka haluavat haastaa itsensä viettämällä tipatonta tammikuuta. Heitä on tällä hetkellä neljännes (24 %) tipattomalla olleista. Joka kymmenes on pitänyt alkoholista vapaan kuukauden säästösyistä (11 %), ja 10 % siksi, että on halunnut laihduttaa.
Alkoholittomuuden erot eri ikäryhmissä
Tammikuussa tehdyn tutkimuksen mukaan joka kolmas (32 %) 65 vuotta täyttäneistä ei käytä alkoholia lainkaan. Vähiten tällaisia henkilöitä on 25–34-vuotiaissa (12 %). Tästä ikäryhmästä joka viides (20 %) nauttii alkoholia 2–3 kertaa viikossa tai useammin, käytännössä joka toinen (48 %) 2–4 kertaa kuussa ja joka viides (21 %) enintään kerran kuussa.
Alueellisia eroja on havaittavissa, sillä kaupungeissa ja varsinkin pääkaupunkiseudulla keskimääräistä suurempi osa vastaajista käyttää alkoholia suhteellisen usein.
Tipaton on taas pian täällä
Tammikuussa 2023 alkava Tipaton tammikuu kannustaa pohtimaan voisiko alkoholin tilalle löytyä uusia tottumuksia. Ehkäisevän päihdetyön järjestöverkosto ja EHYT ry koordinoivat Tipaton tammikuu -kampanjaa ja sen viestintätoimia.
Tipaton tekee yhteistyötä Taitolaji-chatin kanssa ja Tipaton-chat on auki tammikuussa kolme arkiviikkoa. Chatissä voi kysyä anonyymisti asiantuntijoilta omaan alkoholin käyttöön liittyvistä kysymyksistä.
Kysyä voi myös läheisen tilanteeseen liittyen. EHYTin ammattilaiset keskustelevat ja ohjaavat luotettavien itseapumateriaalien pariin. Tärkeintä on ennen kaikkea ihmisten kohtaaminen. Parhaimmassa tapauksessa chatista voi saada tukea tipattomuuteen ja positiiviseen elämänmuutokseen.
Tipaton on suunnattu kaikille, jotka haluavat kiinnittää huomiota alkoholinkäyttöön, vähentää haittoja, kokeilla raittiutta tai edistää omaa hyvinvointiaan.
Tutkimusaineisto kerättiin puhelinhaastatteluina 7.- 18.2.2022 välisenä aikana. Haastateltu joukko edustaa maamme 18–79-vuotiasta väestöä pl. Ahvenanmaan maakunnassa asuvat. Haastatteluja tehtiin yhteensä 1003 kpl. Tutkimuksen näyte on muodostettu monivaiheisella ositetulla otannalla.
Tutkimustulosten virhemarginaali on noin 3,1 prosenttiyksikköä suuntaansa. Kantar TNS Oy on toteuttanut tutkimuksen Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:n toimeksiannosta.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Lisätiedot:
Muusa Kostilainen, viestinnän asiantuntija
EHYT ry/Ehkäisevän päihdetyön järjestöverkosto
puh. 044 763 1329
muusa.kostilainen@ehyt.fi
Annika Eloranta, koordinaatioyksikön päällikkö
EHYT ry/Ehkäisevän päihdetyön järjestöverkosto
puh. 050 411 0357
annika.eloranta@ehyt.fi
Päivi Tiittanen, viestintäpäällikkö
EHYT ry
puh. 050 362 0882
paivi.tiittanen@ehyt.fi
Kuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Ehkäisevän päihdetyön järjestöverkosto edistää yksilöiden ja yhteisöjen hyvinvointia ja ehkäisevän päihdetyön edellytyksiä. Ehkäisevän päihdetyön verkosto yhdistää lähes 60 järjestöä, jotka haluavat ehkäistä ja vähentää päihdehaittoja.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta EPT-verkosto
Emme halua viinejä ruokakauppoihin, eikä niitä sinne tarvita6.6.2023 10:18:47 EEST | Blogi
Keskustelu viinien saamisesta ruokakauppoihin on edennyt nyt hallitusneuvotteluihin. Julkisuudessa asiaa on tähän saakka pyöritelty milloin kenenkin näkökulmasta – ja luonnollisesti sekä puolesta että vastaan. Päivittäistavarakaupan kanta on selvä, ja sitä ohjaa taloudellinen mielenkiinto sekä halu saada lisää voittoa. Moni kuluttaja puolestaan saattaa ajatella, että oma elämänlaatu paranee, kun viinin saa näppärästi ruokaostosten kanssa samasta paikasta. Mutta unohtuuko tällöin ajatella asiaa itseä laajemmin?
Läheisten päihteiden käyttö ja mielenterveyden haasteet huolettavat suomalaisia9.5.2023 08:00:00 EEST | Tiedote
Päihteiden käyttö horjuttaa koko perheen hyvinvointia. Tuore kysely osoittaa, että kolmasosa suomalaisista on huolissaan läheisen päihteiden käytöstä tai mielenterveyden haasteista. Huoli kuormittaa erityisesti alle 35-vuotiaita heikossa sosioekonomisessa asemassa olevia naisia. Palveluissa tulee huomioida myös läheisten jaksaminen ja kehittää yhteistyötä ammattilaisten kanssa.
Organisationerna vädjar: Nu är inte läge att öka alkoholtillgänglighet!27.4.2023 08:00:00 EEST | Tiedote
Välfärdsstatens centrala element är dess första ord: välfärd. Politiskt beslutsfattande ska styras av sådana åtgärder som förstärker och stödjer befolkningens trygghet, hälsa och välfärd. Därför vädjar vi organisationer att det inte är dags att öka på tillgängligheten av alkoholen. Alkohol är ett berusningsmedel som på många sätt påverkar finländarnas väl- och illamående. Därför anser man i välfärdssamhällen att alkohol inte är en vanlig livsmedel och därför ska dess pris och tillgänglighet kontrolleras. Alkohol orsakar direkta skador både för individer, samfund och samhället.
Järjestöt vetoavat: Nyt ei ole oikea aika lisätä alkoholin saatavuutta27.4.2023 08:00:00 EEST | Tiedote
Hyvinvointivaltion keskeinen elementti on sen ensimmäisessä sanassa: hyvinvointi. Poliittista päätöksentekoa tulee ohjata sellaiset toimet, jotka vahvistavat ja tukevat kansalaisten turvallisuutta, terveyttä ja hyvinvointia. Siksi me järjestöt vetoamme, että nyt ei ole oikea aika lisätä alkoholin saatavuutta.
Alkoholipoliittisissa päätöksissä katse lapsiin ja perheisiin16.3.2023 08:10:00 EET | Tiedote
Alkoholipolitiikan tarkoitus on vähentää alkoholin käyttäjille, heidän läheisilleen, muille ja yhteiskunnalle aiheutuvia ongelmia ja haittoja. On olemassa vahvaa tutkimusnäyttöä siitä, että alkoholin saatavuuden rajoittaminen on tehokkain keino kulutuksen ja haittojen vähentämisessä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme