Keskuskauppakamari

Naisjohtajakatsaus: Pohjoismaissa eniten naisia pörssiyhtiöiden johdossa - Suomi kärkisijoilla

Jaa

Kansainvälinen vertailu osoittaa, että Suomi ja muut Pohjoismaat ovat kärkisijoilla, kun vertaillaan naisten osuutta pörssiyhtiöiden hallituksissa ja johtoryhmissä. Parhaiten vertailussa on menestynyt Norja. Suomen ja Ruotsin esimerkit kuitenkin osoittavat sen, että naisjohtajuutta voidaan edistää elinkeinoelämän itsesääntelyllä.

Keskuskauppakamarin johtava asiantuntija Ville Kajala. Kuva: Liisa Takala
Keskuskauppakamarin johtava asiantuntija Ville Kajala. Kuva: Liisa Takala

Tiedot käyvät ilmi Minna Canthin ja tasa-arvon päivänä julkaistusta Keskuskauppakamarin naisjohtajakatsauksesta, jossa tarkastellaan naisten osuutta pörssiyhtiöiden hallituksen ja johtoryhmän jäseninä EU- ja ETA-valtioiden välillä. Tiedot on kerätty vuodelta 2020.

Naisten määrä kaikkien suomalaisten pörssiyhtiöiden hallituksissa on noussut vuosi vuodelta nykyiseen 30 prosenttiin. Myös naisten osuus suomalaisten pörssiyhtiöiden johtoryhmissä on kasvanut tasaisesti. Naisten osuuden kasvun taustalla on hallinnointikoodin suositus, jonka mukaan pörssiyhtiön hallituksessa on oltava molempia sukupuolia. 

Keskuskauppakamarin viime vuonna tekemien selvitysten mukaan joka kuudennessa pörssiyhtiössä naisten osuus sekä hallituksen että johtoryhmän jäsenistä oli vähintään 30 prosenttia. Kymmenessä pörssiyhtiössä näistä naisten osuus hallituksen ja johtoryhmän jäsenistä oli vähintään 40 prosenttia. 

Kansainvälisessä vertailussa parhaiten pärjää Norja, jossa on voimassa kiintiölainsäädäntö hallituksen jäsenille. Naisten osuus hallituksen jäsenistä on kuitenkin jämähtänyt lakisääteisen minimin (40 prosenttia) tuntumaan.  

Kun tarkastellaan naisten osuutta hallituksen jäsenistä ja johtoryhmän jäsenistä eri EU- ja ETA-valtioiden pörssiyhtiöissä, voidaan todeta, että osuudet eivät korreloi keskenään. Naisten suuri osuus hallituksessa ei johda naisten suureen osuuteen naisia johtoryhmässä.

”Norjan esimerkki osoittaa sen, että hallituksen jäseniä koskeva kiintiölainsäädäntö ei edistä naisjohtajuutta laaja-alaisesti. Norjassa naisten osuus johtoryhmissä on ylittänyt Suomen ja Ruotsin tason vasta parin viime vuoden aikana”, Keskuskauppakamarin johtava asiantuntija Ville Kajala sanoo. 

Kajalan mukaan Suomen ja Ruotsin esimerkit osoittavat, että naisjohtajuutta voidaan edistää tehokkaasti ilman kiintiöitä. 

“Tämä kuitenkin edellyttää elinkeinoelämältä aktiivista otetta, sillä muutos perinteisiin roolimalleihin ei tapahdu itsestään. Naisten urapolkuihin johtajina tulee kiinnittää huomiota myös yleisemmin. Myös henkisestä jaottelusta naisten ja miesten koulutusaloihin on päästävä eroon”, Kajala sanoo. 

Keskuskauppakamari on edistänyt naisjohtajuutta pitkään ja menestyksekkäästi itsesääntelyn keinoin. Keskuskauppakamari on vuodesta 2012 lähtien järjestänyt Naisjohtajien mentorointiohjelmaa, johon on osallistunut jo noin 240 naisjohtajaa. Seuraava naisjohtajien mentorointiohjelma alkaa syksyllä 2021. 

Liite:

Keskuskauppakamarin naisjohtajakatsaus 

 

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Keskuskauppakamarin johtava asiantuntija Ville Kajala. Kuva: Liisa Takala
Keskuskauppakamarin johtava asiantuntija Ville Kajala. Kuva: Liisa Takala
Lataa

Liitteet

Tietoja julkaisijasta

Keskuskauppakamari
Keskuskauppakamari
PL 1000
00101 Helsinki

http://kauppakamari.fi/

Keskuskauppakamari edustaa yli 20 000 suomalaista yritystä, jotka työllistävät yhteensä noin miljoona työntekijää. Haluamme helpottaa yritysten toimintaedellytyksiä verotuksen, liikenteen ja lainsäädännön saralla sekä kansainvälisessä kaupassa. Edistämme yritysten itsesääntelyä sekä tarjoamme monipuolisia asiantuntijapalveluja elinkeinoelämän tarpeisiin. 

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Keskuskauppakamari

Keskuskauppakamari: Hallituksen arvioitava uudelleen kansallisen koronatodistuksen tarve16.4.2021 15:54:11 EEST | Tiedote

Keskuskauppakamarin mielestä hallituksen pitäisi alkaa välittömästi valmistella kansallisen, digitaalisen koronatodistuksen käyttöönottoa. Koronatodistus olisi tarpeellinen palveluiden ja tapahtumien suunniteltua nopeampaan avaamiseen turvallisesti sekä välttämättömään työmatkailun. Toistaiseksi hallitus on katsonut tarpeelliseksi vain EU:n yhteisen digitaalisen koronatodistuksen käyttöönoton.

Keskuskauppakamari: Rokotusjärjestystä muutettava pikaisesti ja rokotukset painotettava pahimmille epidemia-alueille – hyödyt suuret sekä terveydelle että taloudelle13.4.2021 10:50:00 EEST | Tiedote

Rokotusjärjestystä tulisi muuttaa pikaisesti niin, että rokotukset painotettaisiin pahimmille epidemia-alueille. Rokotusjärjestystä muuttamalla säästyisi ihmishenkiä, mutta rokotusten tehokkaassa painottamisessa on kyse myös työpaikoista, sanoo Keskuskauppakamarin varatoimitusjohtaja Anne Horttanainen.

Keskuskauppakamari puoliväliriihestä: Tarvitaan työllisyyspaketti vahvistamaan koronan kolhimaa julkista taloutta sekä selkeät nuotit kohti uutta kasvua13.4.2021 07:00:00 EEST | Tiedote

Keskuskauppakamari vaatii hallitukselta työllisyyttä lisääviä päätöksiä ensi viikon puoliväliriihessä ja esittää työllisyyspaketissaan toimenpiteitä, jotka toteuttamalla voidaan saavuttaa 100 000 lisätyöllisen vaikutus. Lisäksi hallituksen odotetaan palaavan elvytyksen jälkeen takaisin aiempaan valtiontalouden menokehykseen.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme