Naisnelikon tutkimus pohjoisella napajäällä jatkuu viruksesta huolimatta
24.4.2020 16:34:22 EEST | Helsingin yliopisto | Tiedote
Tutkimuskoordinaattori Tuija Jokinen odottaa jo jännittyneenä lähtöä. Hän lentää Bremenhaveniin Saksaan 1.5.2020 kahden viikon karanteeniin ja jatkaa sen jälkeen Huippuvuorille, jonne M/S Polarstern tulee häntä vastaan. Henkilöstön vaihdon jälkeen Polarstern palaa Pohjoiselle jäämerelle ajelehtimaan jään vietävänä.
Matkaa on valmisteltu vuosia ja sen onnistuminen merkitsee ilmakehätutkimukselle paljon. Mittauksilla kartoitetaan koko arktisen alueen nykytila ja parannetaan sää- ja ilmastoennusteiden tarkkuutta tulevaisuudessa.
Ennen lähtöä osallistujille tehdään kahdesti koronatestit. Jos testi on positiivinen, kotimatka odottaa. Jos kaikki käy hyvin, Jokinen palaa vasta elokuun lopussa.
Aerosolien elo riippuu valosta
Kevään herääminen on lähellä pohjoisnapaa jännittävää aikaa, sillä auringosta saatava energia herättää käyntiin jään sulamisen, levän kukinnot ja niihin liittyvät kemialliset ilmiöt, eräänlaiset ilmakehän omat puhdistusmenetelmät. Pitkän pimeän jakson aikana saatiin jo yllättäviä tuloksia, kun ilmassa havaittiin jodia sisältäviä kaasuja.
— Yhdisteiden muodostuminen vaatii valoa, joten olimme todella yllättyneitä havaitessamme yhdisteitä kaamoksessa. Tutkimme juuri, voisivatko laivan valot selittää ilmiön, Tuija Jokinen kertoo.
Ensimmäistä julkaisua aiheesta valmistellaan ja siitä ollaan kirjoittamassa myös pro-gradu-työtä.
Pakka sekoittui pahasti
Korona sekoitti täysin Polarstern-retkikunnan järjestelyt. Kansainvälisessä MOSAiC-nimisessä hankkeessa on mukana kuutisensataa tutkijaa yli viidestätoista maasta. Koska Norja sulki rajansa ja suurin osa lennoista peruutettiin, kolmannen osion osallistujien piti venyttää matkaansa kuutisen viikkoa.
Loppuvuonna yksi jakso jää kokonaan pois ja matkalla vietetään kolmen kuukauden sijaan neljä kuukautta.
— Koti-ikävä iskee varmasti, mutta siihen olen jo tottunut aikaisemmilla tutkimusmatkoillani. Tästä on tulossa toistaiseksi pisin matkani ja tietysti se jännittää. Olen myös äärimmäisen merisairas, joten toivon palavasti tottuvani nopeasti laivalla asumiseen, Jokinen kertoo tunnelmistaan.
Alun perin Jokisen piti osallistua vasta keskikesän jaksoon. Helsingin yliopiston nuorten naistutkijoiden ryhmässä hän vaihtoi kuitenkin kokeneempana paikkaa tohtorikoulutettava Tiia Laurilan kanssa, jonka piti puolestaan alun perin lähteä matkaan jo kuukausi sitten.
Kuudennelle jaksolle lähtemässä ollut tohtorikoulutettava Zoé Brasseur puolestaan sai paikan yhdysvaltalaisen ARM (Atmospheric Radiation Measurement) -tutkimuslaitoksen tiimistä, jonka oma edustaja joutui perumaan osallistumisensa.
Helsingin yliopiston tutkijoiden työskentelyjaksot laivalla:
- tohtorikoulutettava Lauriane Quéléver 14.9.2019-2.1.2020 (1. jakso)
- tutkimuskoordinaattori Tuija Jokinen 1.5.- ~21.8.2020 (4. jakso)
- tohtorikoulutettava Zoé Brasseur 1.5.- ~21.8.2020 (4. jakso)
- tohtorikoulutettava Tiia Laurila ~27.7.-12.10.2020 (5. jakso)
Lisätietoja
Tutkija palasi Pohjoisen jäämeren kaamoksesta – napajään ilma ennätyspuhdasta (uutinen 14.2.2020)
Ilmakehätieteiden tutkijat etsivät napaseudun hiukkasista syytä pohjoisen ilmaston muutokseen (uutinen 7.10.2019)
tutkimuskoordinaattori Tuija Jokinen
tuija.jokinen@helsinki.fi
@DrFinland
044 508 9909
tohtorikoulutettava Lauriane Quéléver (englanti ja ranska)
lauriane.quelever@helsinki.fi
@Lauriane_Q
050 4489 375
tohtorikoulutettava Tiia Laurila
tiia.laurila@helsinki.fi
040 5786 762
tohtorikoulutettava Zoé Brasseur
zoe.brasseur@helsinki.fi
@ZoeBrasseur
050 5560 139
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Johanna PellinenViestintäpäällikkö
Puh:+358 43 8245 394johanna.p.pellinen@helsinki.fiTietoja julkaisijasta
Helsingin yliopistoPL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Vihdat ja vastat heilumaan – Kansalliskirjasto tallentaa nyt suomalaista saunakulttuuria kansalliskokoelmaan14.7.2026 09:38:55 EEST | Tiedote
Kansalliskirjaston kesän teemakeräyksessä tallennetaan sauna-aiheista sisältöä Suomalaiseen verkkoarkistoon, joka on osa kansalliskokoelmaa. Keräys keskittyy tällä kertaa suomalaiseen saunakulttuuriin, saunatapahtumiin ja -yhteisöihin vuonna 2026. Ehdotuksia tallennettavista sauna-aineistoista voi tehdä avoimen verkkolomakkeen kautta 31.8.2026 saakka.
Syömishäiriötä sairastavilla ja heidän sisaruksillaan todetaan tavallista useammin autismi, ADHD, nykimishäiriö ja pakko-oireinen häiriö14.7.2026 08:15:29 EEST | Tiedote
Yhteisesiintyvyyden taustalla on jaettua perinnöllistä alttiutta sekä todennäköisesti myös yhteisiä ympäristötekijöitä.
Suurrahoitus biodiversiteetin ja maaperän terveyden yhteyksien selvittämiseen10.7.2026 15:09:26 EEST | Tiedote
Novo Nordisk -säätiö on myöntänyt 10 miljoonan euron rahoituksen Helsingin yliopiston johtamalle tutkimushankkeelle, jossa selvitetään, kuinka maaperän biodiversiteetti vaikuttaa sen terveyteen, tuottavuuteen ja vakauteen.
Yliopistojen C-valintakokeen pisteytyksessä virheitä8.7.2026 17:08:01 EEST | Tiedote
Kokeeseen osallistuneet hakijat voivat tehdä oikaisuvaatimuksen kokeen arvioinnista 16.7.2026 mennessä. Tieto asiasta on lähetetty kokeeseen osallistuneille sähköpostitse.
Aurinkoa vanhempi: tähtitieteilijät ovat löytäneet uusia vihjeitä 3I/ATLAS-komeetan alkuperästä6.7.2026 12:33:00 EEST | Tiedote
Tähtienvälisen 3I/ATLAS-komeetan koostumuksesta on tehty tarkkoja havaintoja Euroopan eteläisen observatorion Very Large Telescope -teleskoopilla (ESO:n VLT). Tulokset valottavat komeetan muodostumishistoriaa uudella tavalla ja viittaavat siihen, että se saattaa olla paljon Aurinkoa vanhempi.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme