Helsingin yliopisto

Naisten aseman vahvistaminen tehostaa afrikkalaista maataloutta

Jaa

Afrikkalaisten pienviljelijöiden sopeutuminen maailmanlaajuisiin haasteisiin edellyttää uusia valmiuksia ja naisten voimaannuttamista, osoittaa Helsingin yliopistossa valmistunut väitöskirja. Ilmastonmuutos, luonnon monimuotoisuuden väheneminen ja väestönkasvu uhkaavat Afrikan ruokaturvaa.

Nainen ja lapsi Ugandassa sekä ”matoke”, eli keittobanaani, joka on perusruokatarvike Ugandassa. Kuva: Mila Sell
Nainen ja lapsi Ugandassa sekä ”matoke”, eli keittobanaani, joka on perusruokatarvike Ugandassa. Kuva: Mila Sell

Suuri osa Afrikassa syödystä ruoasta on pienviljelijöiden tuottamaa. Tuotanto voisi kuitenkin olla huomattavasti nykyistä tehokkaampaa.

– Tämä on ongelma paitsi paikallisten myös maailmanlaajuisten luonnonvarojen kannalta. Väestönkasvu ja ilmastonmuutos aiheuttavat tulevina vuosina ongelmia, joiden vuoksi meillä ei yksinkertaisesti ole varaa käyttää resurssejamme tehottomasti, sanoo Luonnonvarakeskuksen erityisasiantuntija Mila Sell, joka väittelee Helsingin yliopistossa.

Asia on tärkeä myös ihmisoikeus- ja tasa-arvonäkökulmasta. Kaikilla tulisi olla samat perustavanlaatuiset oikeudet, joihin kuuluu myös ruokaturva. Sellin tutkimus keskittyy afrikkalaiseen pienviljelyyn, erityisesti naisten rooliin ja siihen, miten tehokkuutta ja tuottavuutta voidaan parantaa tukemalla pienviljelijöiden valmiuksia.

Koulutus ja tasa-arvo voimaannuttavat

Etiopiassa ja Ugandassa tehdyn kolmiosaisen tutkimuksen merkittävin tulos liittyy pienviljelijöiden koulutuksen tärkeyteen. Myös naisten voimaannuttaminen (empowerment) vaikuttaa ratkaisevasti maatalouden tehokkuuteen.

Tulokset osoittavat, että naisten viljelypalstojen tuotantoteho on vähäisempi kuin palstojen, joita viljelevät miehet tai sekä miehet että naiset. Naisten suurempi osuus kotityöstä selittää ainakin osan erosta.

– Tutkimus osoitti selvästi, että naisen asema perhekunnassa vaikuttaa ratkaisevasti hänen lähtökohtiinsa ja mahdollisuuksiinsa harjoittaa maataloutta tehokkaasti. Koska naiset käyttävät huomattavasti miehiä enemmän aikaa kodin askareisiin, kuten ruoanlaittoon ja siivoamiseen, perhekunnan koko vaikuttaa heihin enemmän: mitä suurempi perhekunta, sitä heikommin naisen vastuulla oleva viljelymaa tuottaa, Sell toteaa.

Naisten viljelypalstojen teho kuitenkin paranee, jos naiset käyvät ansiotyössä viljelyn ja kodinhoidon ohella. Tämä tukee aiempia tuloksia, joiden mukaan työssäkäynti kodin ulkopuolella vaikuttaa myönteisesti kotitalouden hyvinvointiin.

Kodin ulkopuolella tehtävän ansiotyön lisäksi on havaittu yhteys naisten voimaantumisen ja iän sekä miesten kanssa tasavertaisen koulutustason välillä. Toisaalta on todettu negatiivinen yhteys voimaantumisen ja perhekunnan suuren koon ja alle viisivuotiaiden lasten määrän välillä. Molemmat tekijät lisäävät kotityön määrää.

Paikallisiin olosuhteisiin sopivia ratkaisuja

Toinen ja kolmas osatutkimus olivat osa FoodAfrica-hanketta, jossa kerättiin tietoja 1 400 ugandalaisperhekunnasta, muun muassa perheen jäsenistä, omaisuudesta ja maanviljelykäytännöistä. Lisäksi osatutkimuksissa keskityttiin naisten vaikutusvaltaan ja heidän asemaansa päätöksenteossa.

Kolmas osatutkimus liittyi Suomen Akatemian rahoittamaan Soilman-hankkeeseen, jossa perustettiin ns. Innovation Platform -alusta, joka tarjoaa paikallisille etiopialaismaanviljelijöille mahdollisuuden järjestäytyä tietyn teeman ympärille ottamalla käyttöön uutta maanviljelytekniikkaa.

Lue lisää: Näkemiin nälälle: Etiopian maanviljelijät parantavat satoaan typensitojabakteereilla

Alustaa käytetään myös muiden asioiden käsittelyyn sekä keskusteluun ratkaisuista, jotka soveltuvat paikallisiin haasteisiin.

– Innovation Platform -alustamme osallistujista erityisesti naiset muuttuivat huomattavasti kahden toimintavuoden aikana. He oppivat puolustamaan oikeuksiaan ja ilmaisemaan mielipiteitään eri yhteyksissä, Sell kertoo.

Noin 70 % Afrikan väestöstä on pienviljelijöitä. He ovat köyhin ja ruokaturvanäkökulmasta katsottuna haavoittuvin väestöryhmä. Heidän tukemiseensa tarvitaan paikallisiin olosuhteisiin sopivia ratkaisuja, joita pienviljelijät ja heidän sidosryhmänsä voivat käyttää innovaatiotoiminnassa. Tähän innovaatiotoimintaan osallistuminen edellyttää voimaannuttamista.

– Tarkoituksena on, että tutkimustuloksien perusteella voidaan muotoilla suosituksia esimerkiksi päätöksentekijöille ja siten kehittää havainnollisia suuntaviivoja maatalousalan sidosryhmille. Tämän oletetaan johtavan konkreettisiin muutoksiin esimerkiksi paikallispolitiikan koulutuslinjauksissa ja maatalousneuvonnassa, Sell toteaa.

*

FM Mila Sell väittelee 14.12.2018 klo 12 Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellisessä tiedekunnassa aiheesta ”Innovation Capacity and Women Empowerment – Identifying constraints and pathways towards sustainability, improved productivity and livelihood of small-scale farmers in Africa”. Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa luentosali B2, Latokartanonkaari 7.

Väitöskirja julkaistaan sarjassa Agricultural Economics. Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa E-thesis-palvelussa.

Väittelijän yhteystiedot:

Mila Sell:

mila.sell@luke.fi

+358295326737

Yhteyshenkilöt

Christa Liukas
Viestinnän asiantuntija
christa.liukas@helsinki.fi
050 317 5791
@christaliukas

Kuvat

Nainen ja lapsi Ugandassa sekä ”matoke”, eli keittobanaani, joka on perusruokatarvike Ugandassa. Kuva: Mila Sell
Nainen ja lapsi Ugandassa sekä ”matoke”, eli keittobanaani, joka on perusruokatarvike Ugandassa. Kuva: Mila Sell
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Helsingin yliopisto
Helsingin yliopisto
PL 3
00014 Helsingin yliopisto

02941 911 (vaihde)http://www.helsinki.fi/yliopisto

Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Se on toistuvasti maailman sadan parhaan yliopiston joukossa. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto

Nubbenin levyt – Taiteilija Lars-Gunnar Nordström jazzkeräilijänä -teoksen julkistustilaisuus 28.3.20.3.2019 14:35:23 EETKutsu

Lars-Gunnar ”Nubben” Nordström (1924–2014) oli ei-esittävän taiteen edelläkävijöitä Suomessa ja intohimoinen jazzmusiikin ystävä. Jazzharrastus syttyi vuonna 1941, kun hän kuuli radiosta Duke Ellingtonin kappaleen Mood Indigo. 1950-luvun lopulla Nordström ryhtyi keräämään vinyylialbumeja, joita lopulta karttui yli 11 000 kappaletta. Kaikkinensa Nordström hankki 16 000 äänilevyä. Vuonna 2015 L-G Nordströmin Säätiö lahjoitti hänen jazzkokoelmansa Kansalliskirjastolle. Nyt julkaistava teos Nubbenin levyt – Taiteilija Lars-Gunnar Nordström jazzkeräilijänä (Kansalliskirjasto 2019) kertoo keräilijästä, keräilemisestä, levykokoelmasta ja taiteesta – sekä tietenkin jazzista. Teoksen on kirjoittanut kulttuurihistorian tutkija Janne Mäkelä. Oheisartikkelien kirjoittajina ovat jazzhistorian asiantuntijat Pekka Gronow ja Matti Laipio. Teoksen julkaisutilaisuus järjestetään Kansalliskirjaston auditoriossa (Yliopistonkatu 1, Helsinki) torstaina 28.3. klo 14 alkaen. Ilmoittautumiset osoitteessa www.l

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme