Naisten palkkakehitys hidastuu selkeästi perheen perustamisiässä
Palkansaajien työeläkevakuutettu ansio oli keskimäärin reilut 3 000 euroa kuukaudessa vuonna 2019. Mediaani oli vajaat 2 800 euroa, käy ilmi Suomen työeläkevakuutetut -tilastosta. Työeläkevakuutetut ansiot sisältävät myös epäsäännölliset ja osa-aikaiset työt.
Miesten työeläkevakuutettu keskiansio (3 400 €/kk) oli 800 euroa eli lähes kolmanneksen suurempi kuin naisten (2 700 €/kk). Ero on selvä kaikissa tulokymmenyksissä ja kasvaa mitä suuremmat ansiot ovat.
Naisten korkeimpaan tulokymmenykseen pääsee 4 400 euron kuukausiansioilla. Miehillä vastaava raja on 5 800 euroa.
Suomalaisten palkkahuippu 40–50-vuotiaana
Vähiten ansaitsevat työuraansa aloittelevat nuoret naiset (17–30-v.), keskimäärin 1 700 euroa kuukaudessa. Eniten ansaitsevat 40–50-vuotiaat miehet, keskimäärin 4 300 euroa kuukaudessa.
Miesten keskiansiot nousevat tasaisesti 17–40 ikävuoden välillä. Korkeimmillaan miesten palkat ovat 44 vuoden iässä, keskimäärin 4 300 euroa kuukaudessa. Sen jälkeen tulotaso vakiintuu ja alkaa hiljalleen laskea 50 ikävuoden jälkeen.
Naisten ansiokehitys on nousujohteista aina 30 vuoden ikään asti. Tuolloin, perheen perustamisiässä, sukupuolten välinen palkkaero repeää. Naiset jäävät kotiin hoitamaan lapsia ja miehet jatkavat töissä.
Naisten palkkakehitys jatkuu 35 ikävuoden jälkeen, mutta sukupuolten palkkaero jää pysyväksi. Naisten palkat ovat korkeimmillaan 48-vuotiaana, keskimäärin 3 300 euroa kuukaudessa.
– Perheellistyminen näyttää vaikuttavan enemmän naisten työuriin. Lasten syntymän jälkeiset vuodet lyhentävät erityisesti naisten työpäivää ja leikkaavat ansiotuloja. Kun lapset kasvavat, äidit voivat taas panostaa työuraansa ja palkkataso nousee, arvioi kehityspäällikkö Jari Kannisto Eläketurvakeskuksesta.
Naisvaltaisella kuntasektorilla on kapea leipä
Sukupuolten välistä tuloeroa selittää vahvasti sukupuolittuneet työmarkkinat. Naiset työskentelevät miehiä useammin terveys- ja sosiaalialoilla, kuntasektorilla, jossa keskiansiot ovat yksityistä sektoria ja valtion työpaikkoja matalampia.
Kunnan työntekijät tienasivat keskimäärin 2 600 euroa kuukaudessa, 300 euroa vähemmän kuin yksityisen sektorin työntekijät. Parhaat ansiotulot sai valtion leivissä, keskimäärin 3 400 euroa.
Ansiotuloihin vaikuttaa myös työsuhteiden määräaikaisuus ja osa-aikainen työskentely, joka on yleisempää naisilla kuin miehillä.
– Tuloeroihin vaikuttavat muun muassa koulutus, työtuntien määrä ja ammatti. Myös palkansaajien ikärakenne vaihtelee aloittain. Esimerkiksi valtion virkamiehet ovat korkeasti koulutettuja, ja heillä on pitkä työhistoria, kertoo Kannisto.
Vuoden 2019 lopussa työeläkejärjestelmän piiriin kuului 3,8 miljoonaa alle 69-vuotiasta, joista 2,4 miljoonaa oli työssä viime vuoden lopussa.
Työeläkevakuutetut-tilasto kattaa myös epäsäännölliset työt
Eläketurvakeskuksen tilastot perustuvat palkansaajien työeläkevakuutettuihin ansioihin. Niihin lasketaan kaikki työeläkevakuutettu työ, myös epäsäännöllinen, joka voi olla kestoltaan lyhyt tai osa-aikainen.
Tilastokeskuksen Palkkarakennetilaston mukaan kokoaikatyötä tekevien kokonaisansiot olivat viime vuonna keskimäärin 3 500 euroa kuukaudessa. Mediaani oli 3 100 euroa.
Tiedotteen ansiotulot ovat palkansaajia koskevia bruttosummia, ja niihin sisältyy työntekijän eläkemaksu. Tiedot eivät sisällä yrittäjien ansiotuloja.
[Linkki]
Suomen työeläkevakuutetut 2019 -julkaisu
Suomen työeläkevakuutetut -tilastosivu
Lisätietoja:
Kehityspäällikkö Jari Kannisto, puh. 029 411 2232, jari.kannisto(at)etk.fi
Tilastopäällikkö Tiina Palotie-Heino puh. 029 411 2147, tiina.palotie-heino(at)etk.fi
Avainsanat
Kuvat
Tietoja julkaisijasta
Eläketurvakeskus (ETK) on lakisääteinen työeläketurvan kehittäjä, asiantuntija ja yhteisten palvelujen tuottaja.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Eläketurvakeskus (ETK)
Podcasten Eläkekomitea: Unga vill ha kortare arbetsdagar och en välfärdsstat – realism?10.4.2024 08:25:00 EEST | Tiedote
Hur förhåller sig den mytiska ungdomen och de sportiga pensionärerna till arbetslivet? Vem borde arbeta längre? Är den hotande arbetskraftsbristen ett hot eller en möjlighet för ungdomarna? Det diskuteras av direktör Mika Maliranta från forskningsinstitutet Labore, ungdomsforskaren Susanna Ågren från Tammerfors universitet och specialforskare Ilari Ilmakunnas från Pensionsskyddscentralen.
Eläkekomitea: Nuoret haluavat lyhyemmät työpäivät ja hyvinvointivaltion – realismia?10.4.2024 08:25:00 EEST | Tiedote
Miten myyttinen nuoriso ja sporttiset eläkeläiset suhtautuvat työelämään? Kenen työuria pitäisi pidentää? Onko Suomea uhkaava työvoimapula uhka vai mahdollisuus nuorille? Aiheesta keskustelemassa tutkimuslaitos Laboren johtaja Mika Maliranta, Tampereen yliopiston nuorisotutkija Susanna Ågren ja Eläketurvakeskuksen erikoistutkija Ilari Ilmakunnas.
Medelpensionen steg till nästan 2 000 euro27.3.2024 09:00:00 EET | Tiedote
Finländarnas medelpension utvecklades positivt år 2023. Samtidigt ökade de totala pensionsutgifterna – pensioner betalades för nära 38 miljarder euro. I fjol fanns det 1,6 miljoner pensionstagare i Finland.
Keskieläke nousi lähes 2 000 euroon27.3.2024 09:00:00 EET | Tiedote
Suomalaisten keskieläke kehittyi vuonna 2023 myönteisesti. Samalla kokonaiseläkemenot kasvoivat – eläkkeitä maksettiin lähes 38 miljardia euroa. Maassa oli viime vuonna 1,6 miljoonaa eläkkeensaajaa.
Podcasten Eläkekomitea: Hur ska miljardanpassningen av pensionerna göras?20.3.2024 08:25:00 EET | Tiedote
Förhandlingarna om pensionsreformen är i gång. Vad beslutar man om och vem bär riskerna? Det diskuteras av direktör Mikko Kuusela från Finanssiala ry, forskningsdirektör Tuulia Hakola-Uusitalo från Statens ekonomiska forskningscentral och vd Mikko Kautto från Pensionsskyddscentralen. Konferencier är ekonomijournalisten Alma Onali.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme