Naisten palkkakehitys hidastuu selkeästi perheen perustamisiässä
11.12.2020 08:58:00 EET | Eläketurvakeskus (ETK) | Tiedote

Palkansaajien työeläkevakuutettu ansio oli keskimäärin reilut 3 000 euroa kuukaudessa vuonna 2019. Mediaani oli vajaat 2 800 euroa, käy ilmi Suomen työeläkevakuutetut -tilastosta. Työeläkevakuutetut ansiot sisältävät myös epäsäännölliset ja osa-aikaiset työt.
Miesten työeläkevakuutettu keskiansio (3 400 €/kk) oli 800 euroa eli lähes kolmanneksen suurempi kuin naisten (2 700 €/kk). Ero on selvä kaikissa tulokymmenyksissä ja kasvaa mitä suuremmat ansiot ovat.
Naisten korkeimpaan tulokymmenykseen pääsee 4 400 euron kuukausiansioilla. Miehillä vastaava raja on 5 800 euroa.
Suomalaisten palkkahuippu 40–50-vuotiaana
Vähiten ansaitsevat työuraansa aloittelevat nuoret naiset (17–30-v.), keskimäärin 1 700 euroa kuukaudessa. Eniten ansaitsevat 40–50-vuotiaat miehet, keskimäärin 4 300 euroa kuukaudessa.
Miesten keskiansiot nousevat tasaisesti 17–40 ikävuoden välillä. Korkeimmillaan miesten palkat ovat 44 vuoden iässä, keskimäärin 4 300 euroa kuukaudessa. Sen jälkeen tulotaso vakiintuu ja alkaa hiljalleen laskea 50 ikävuoden jälkeen.
Naisten ansiokehitys on nousujohteista aina 30 vuoden ikään asti. Tuolloin, perheen perustamisiässä, sukupuolten välinen palkkaero repeää. Naiset jäävät kotiin hoitamaan lapsia ja miehet jatkavat töissä.
Naisten palkkakehitys jatkuu 35 ikävuoden jälkeen, mutta sukupuolten palkkaero jää pysyväksi. Naisten palkat ovat korkeimmillaan 48-vuotiaana, keskimäärin 3 300 euroa kuukaudessa.
– Perheellistyminen näyttää vaikuttavan enemmän naisten työuriin. Lasten syntymän jälkeiset vuodet lyhentävät erityisesti naisten työpäivää ja leikkaavat ansiotuloja. Kun lapset kasvavat, äidit voivat taas panostaa työuraansa ja palkkataso nousee, arvioi kehityspäällikkö Jari Kannisto Eläketurvakeskuksesta.
Naisvaltaisella kuntasektorilla on kapea leipä
Sukupuolten välistä tuloeroa selittää vahvasti sukupuolittuneet työmarkkinat. Naiset työskentelevät miehiä useammin terveys- ja sosiaalialoilla, kuntasektorilla, jossa keskiansiot ovat yksityistä sektoria ja valtion työpaikkoja matalampia.
Kunnan työntekijät tienasivat keskimäärin 2 600 euroa kuukaudessa, 300 euroa vähemmän kuin yksityisen sektorin työntekijät. Parhaat ansiotulot sai valtion leivissä, keskimäärin 3 400 euroa.
Ansiotuloihin vaikuttaa myös työsuhteiden määräaikaisuus ja osa-aikainen työskentely, joka on yleisempää naisilla kuin miehillä.
– Tuloeroihin vaikuttavat muun muassa koulutus, työtuntien määrä ja ammatti. Myös palkansaajien ikärakenne vaihtelee aloittain. Esimerkiksi valtion virkamiehet ovat korkeasti koulutettuja, ja heillä on pitkä työhistoria, kertoo Kannisto.
Vuoden 2019 lopussa työeläkejärjestelmän piiriin kuului 3,8 miljoonaa alle 69-vuotiasta, joista 2,4 miljoonaa oli työssä viime vuoden lopussa.
Työeläkevakuutetut-tilasto kattaa myös epäsäännölliset työt
Eläketurvakeskuksen tilastot perustuvat palkansaajien työeläkevakuutettuihin ansioihin. Niihin lasketaan kaikki työeläkevakuutettu työ, myös epäsäännöllinen, joka voi olla kestoltaan lyhyt tai osa-aikainen.
Tilastokeskuksen Palkkarakennetilaston mukaan kokoaikatyötä tekevien kokonaisansiot olivat viime vuonna keskimäärin 3 500 euroa kuukaudessa. Mediaani oli 3 100 euroa.
Tiedotteen ansiotulot ovat palkansaajia koskevia bruttosummia, ja niihin sisältyy työntekijän eläkemaksu. Tiedot eivät sisällä yrittäjien ansiotuloja.
[Linkki]
Suomen työeläkevakuutetut 2019 -julkaisu
Suomen työeläkevakuutetut -tilastosivu
Lisätietoja:
Kehityspäällikkö Jari Kannisto, puh. 029 411 2232, jari.kannisto(at)etk.fi
Tilastopäällikkö Tiina Palotie-Heino puh. 029 411 2147, tiina.palotie-heino(at)etk.fi
Avainsanat
Kuvat
Tietoja julkaisijasta
Eläketurvakeskus (ETK) on lakisääteinen työeläketurvan kehittäjä, asiantuntija ja yhteisten palvelujen tuottaja.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Eläketurvakeskus (ETK)
Nästan hälften av unga vuxna sparar med tanke på pensionstiden11.3.2026 07:00:00 EET | Pressmeddelande
Privat sparande med tanke på tiden som pensionär har blivit vanligare i alla åldersgrupper, men i synnerhet bland unga vuxna. Enligt en ny undersökning av Pensionsskyddscentralen uppgav nästan hälften av 25–34-åringarna att de hade sparat för pensionstiden.
Lähes puolet nuorista aikuisista säästää eläkeaikaa varten11.3.2026 07:00:00 EET | Tiedote
Yksityinen säästäminen eläkeaikaa varten on yleistynyt kaikenikäisillä, mutta erityisesti nuorilla aikuisilla. Eläketurvakeskuksen uuden tutkimuksen mukaan vuonna 2024 lähes puolet 25–34-vuotiaista kertoi säästäneensä eläkeaikaa varten.
Pensionsövergångarna senarelagts snabbt - PSC:s Kautto: ”Förändringen stärkt de offentliga finanserna”13.2.2026 09:00:00 EET | Pressmeddelande
Pensioneringsåldern i Finland har stigit snabbare än målsättningen. I fjol pensionerades finländare med arbetspension i genomsnitt vid 63,2 års ålder. Samtidigt fortsatte sysselsättningsgraden bland äldre att stiga.
Eläkkeelle siirtyminen myöhentynyt nopeasti – ETK:n Kautto: "Muutos vahvistanut julkista taloutta"13.2.2026 09:00:00 EET | Tiedote
Eläkkeellesiirtymisikä on noussut Suomessa tavoiteltua ripeämmin. Viime vuonna suomalaiset jäivät työeläkkeelle keskimäärin 63,2-vuotiaana. Samalla ikääntyneiden työllisyysaste jatkoi nousuaan.
De som pensionerats före 30 års ålder har en kort arbetshistoria – depression vanligaste orsaken till unga vuxnas sjukpension15.1.2026 07:45:00 EET | Pressmeddelande
Största delen av sjukpensionerna för personer under 30 år beror på psykiska sjukdomar. Enligt Pensionsskyddscentralens (PSC) undersökning är de som blivit sjukpensionerade som unga ändå olika på många sätt. Ungefär hälften av dem som blivit pensionerade i 18–29 års ålder inte arbetat alls.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme



