Naisten palkkakehitys hidastuu selkeästi perheen perustamisiässä
Suomalaisten työeläkevakuutettu ansio vaihtelee merkittävästi iän ja sukupuolen mukaan. Pienimmät palkat ovat uraansa aloittelevilla naisilla ja suurimmat 40-vuotiailla miehillä. Perheen perustaminen näyttää vaikuttavan erityisesti naisten palkkakehitykseen.
Palkansaajien työeläkevakuutettu ansio oli keskimäärin reilut 3 000 euroa kuukaudessa vuonna 2019. Mediaani oli vajaat 2 800 euroa, käy ilmi Suomen työeläkevakuutetut -tilastosta. Työeläkevakuutetut ansiot sisältävät myös epäsäännölliset ja osa-aikaiset työt.
Miesten työeläkevakuutettu keskiansio (3 400 €/kk) oli 800 euroa eli lähes kolmanneksen suurempi kuin naisten (2 700 €/kk). Ero on selvä kaikissa tulokymmenyksissä ja kasvaa mitä suuremmat ansiot ovat.
Naisten korkeimpaan tulokymmenykseen pääsee 4 400 euron kuukausiansioilla. Miehillä vastaava raja on 5 800 euroa.
Suomalaisten palkkahuippu 40–50-vuotiaana
Vähiten ansaitsevat työuraansa aloittelevat nuoret naiset (17–30-v.), keskimäärin 1 700 euroa kuukaudessa. Eniten ansaitsevat 40–50-vuotiaat miehet, keskimäärin 4 300 euroa kuukaudessa.
Miesten keskiansiot nousevat tasaisesti 17–40 ikävuoden välillä. Korkeimmillaan miesten palkat ovat 44 vuoden iässä, keskimäärin 4 300 euroa kuukaudessa. Sen jälkeen tulotaso vakiintuu ja alkaa hiljalleen laskea 50 ikävuoden jälkeen.
Naisten ansiokehitys on nousujohteista aina 30 vuoden ikään asti. Tuolloin, perheen perustamisiässä, sukupuolten välinen palkkaero repeää. Naiset jäävät kotiin hoitamaan lapsia ja miehet jatkavat töissä.
Naisten palkkakehitys jatkuu 35 ikävuoden jälkeen, mutta sukupuolten palkkaero jää pysyväksi. Naisten palkat ovat korkeimmillaan 48-vuotiaana, keskimäärin 3 300 euroa kuukaudessa.
– Perheellistyminen näyttää vaikuttavan enemmän naisten työuriin. Lasten syntymän jälkeiset vuodet lyhentävät erityisesti naisten työpäivää ja leikkaavat ansiotuloja. Kun lapset kasvavat, äidit voivat taas panostaa työuraansa ja palkkataso nousee, arvioi kehityspäällikkö Jari Kannisto Eläketurvakeskuksesta.
Naisvaltaisella kuntasektorilla on kapea leipä
Sukupuolten välistä tuloeroa selittää vahvasti sukupuolittuneet työmarkkinat. Naiset työskentelevät miehiä useammin terveys- ja sosiaalialoilla, kuntasektorilla, jossa keskiansiot ovat yksityistä sektoria ja valtion työpaikkoja matalampia.
Kunnan työntekijät tienasivat keskimäärin 2 600 euroa kuukaudessa, 300 euroa vähemmän kuin yksityisen sektorin työntekijät. Parhaat ansiotulot sai valtion leivissä, keskimäärin 3 400 euroa.
Ansiotuloihin vaikuttaa myös työsuhteiden määräaikaisuus ja osa-aikainen työskentely, joka on yleisempää naisilla kuin miehillä.
– Tuloeroihin vaikuttavat muun muassa koulutus, työtuntien määrä ja ammatti. Myös palkansaajien ikärakenne vaihtelee aloittain. Esimerkiksi valtion virkamiehet ovat korkeasti koulutettuja, ja heillä on pitkä työhistoria, kertoo Kannisto.
Vuoden 2019 lopussa työeläkejärjestelmän piiriin kuului 3,8 miljoonaa alle 69-vuotiasta, joista 2,4 miljoonaa oli työssä viime vuoden lopussa.
Työeläkevakuutetut-tilasto kattaa myös epäsäännölliset työt
Eläketurvakeskuksen tilastot perustuvat palkansaajien työeläkevakuutettuihin ansioihin. Niihin lasketaan kaikki työeläkevakuutettu työ, myös epäsäännöllinen, joka voi olla kestoltaan lyhyt tai osa-aikainen.
Tilastokeskuksen Palkkarakennetilaston mukaan kokoaikatyötä tekevien kokonaisansiot olivat viime vuonna keskimäärin 3 500 euroa kuukaudessa. Mediaani oli 3 100 euroa.
Tiedotteen ansiotulot ovat palkansaajia koskevia bruttosummia, ja niihin sisältyy työntekijän eläkemaksu. Tiedot eivät sisällä yrittäjien ansiotuloja.
[Linkki]
Suomen työeläkevakuutetut 2019 -julkaisu
Suomen työeläkevakuutetut -tilastosivu
Lisätietoja:
Kehityspäällikkö Jari Kannisto, puh. 029 411 2232, jari.kannisto(at)etk.fi
Tilastopäällikkö Tiina Palotie-Heino puh. 029 411 2147, tiina.palotie-heino(at)etk.fi
Avainsanat
Kuvat
Tietoja julkaisijasta
Eläketurvakeskus (ETK) on lakisääteinen työeläketurvan kehittäjä, asiantuntija ja yhteisten palvelujen tuottaja.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Eläketurvakeskus (ETK)
Antalet nya sjukpensionerade vände nedåt under coronaåret22.4.2021 07:28:00 EEST | Tiedote
Psykisk ohälsa är fortfarande den allmännaste orsaken till sjukpensionering. Den största enskilda orsaken är depression, och den är orsaken till att tio personer varje dag går i sjukpension. Två av tre som sjukpensioneras på grund av depression är kvinnor.
Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden määrä kääntyi laskuun koronavuonna22.4.2021 07:28:00 EEST | Tiedote
Mielenterveyden sairaudet ovat edelleen yleisin syy siirtyä työkyvyttömyyseläkkeelle. Suurin yksittäinen syy on masennus, ja se vie joka päivä kymmenen ihmistä työkyvyttömyyseläkkeelle. Kaksi kolmesta masennusperusteisesta työkyvyttömyyseläkkeestä myönnetään naiselle.
Medelpensionen 1 762 euro i månaden31.3.2021 07:27:00 EEST | Tiedote
Finländarnas genomsnittliga månadspension steg med nästan 50 euro år 2020. Reellt har pensionen ökat med drygt 200 euro på ett årtionde. Var tredje har ändå mindre än 1 250 euro i månaden i pension. I mer än hälften av kommunerna är redan mer än 40 procent av befolkningen över 16 år pensionstagare.
Keskieläke 1 762 euroa kuukaudessa31.3.2021 07:27:00 EEST | Tiedote
Suomalaisten keskimääräinen kuukausieläke nousi lähes 50 euroa vuonna 2020. Reaalisesti eläke on noussut reilut 200 euroa vuosikymmenessä. Joka kolmannen eläke jäi silti alle 1 250 euron kuukaudessa. Yli puolessa kunnista eläkkeensaajia on jo yli 40 prosenttia 16 vuotta täyttäneistä asukkaista.
Corona påverkade inte benägenheten att ta ut partiell ålderspension i någon större utsträckning25.3.2021 07:27:00 EET | Tiedote
De nya partiella ålderspensionernas antal ökade endast litet under undantagsåret. I slutet av året fick 29 000 personer partiell ålderspension. Av dem har en dryg tredjedel minskat på arbete, framgår det av Pensionsskyddscentralens statistik.
Korona ei ajanut ihmisiä osittaiselle vanhuuseläkkeelle25.3.2021 07:27:00 EET | Tiedote
Alkavien osittaisten vanhuuseläkkeiden määrä kasvoi vain hieman poikkeusvuonna. Vuoden lopussa osittaisella vanhuuseläkkeellä oli 29 000 henkilöä. Heistä reilu kolmannes on vähentänyt työskentelyä, käy ilmi Eläketurvakeskuksen tilastoista.
Under coronaåret steg pensioneringsåldern rejält25.2.2021 07:28:00 EET | Tiedote
Under år 2020 gick finländarna i arbetspension fem månader senare än året innan. I snitt går man i pension som 61,9-åring. I ålderspension gick 42 000 personer, vilket är något färre än året innan. Den fortsatta tiden i arbetslivet ökade de äldres sysselsättningsgrad till rekordhöjder.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme