Naisten palkkakehitys hidastuu selkeästi perheen perustamisiässä
Suomalaisten työeläkevakuutettu ansio vaihtelee merkittävästi iän ja sukupuolen mukaan. Pienimmät palkat ovat uraansa aloittelevilla naisilla ja suurimmat 40-vuotiailla miehillä. Perheen perustaminen näyttää vaikuttavan erityisesti naisten palkkakehitykseen.

Palkansaajien työeläkevakuutettu ansio oli keskimäärin reilut 3 000 euroa kuukaudessa vuonna 2019. Mediaani oli vajaat 2 800 euroa, käy ilmi Suomen työeläkevakuutetut -tilastosta. Työeläkevakuutetut ansiot sisältävät myös epäsäännölliset ja osa-aikaiset työt.
Miesten työeläkevakuutettu keskiansio (3 400 €/kk) oli 800 euroa eli lähes kolmanneksen suurempi kuin naisten (2 700 €/kk). Ero on selvä kaikissa tulokymmenyksissä ja kasvaa mitä suuremmat ansiot ovat.
Naisten korkeimpaan tulokymmenykseen pääsee 4 400 euron kuukausiansioilla. Miehillä vastaava raja on 5 800 euroa.
Suomalaisten palkkahuippu 40–50-vuotiaana
Vähiten ansaitsevat työuraansa aloittelevat nuoret naiset (17–30-v.), keskimäärin 1 700 euroa kuukaudessa. Eniten ansaitsevat 40–50-vuotiaat miehet, keskimäärin 4 300 euroa kuukaudessa.
Miesten keskiansiot nousevat tasaisesti 17–40 ikävuoden välillä. Korkeimmillaan miesten palkat ovat 44 vuoden iässä, keskimäärin 4 300 euroa kuukaudessa. Sen jälkeen tulotaso vakiintuu ja alkaa hiljalleen laskea 50 ikävuoden jälkeen.
Naisten ansiokehitys on nousujohteista aina 30 vuoden ikään asti. Tuolloin, perheen perustamisiässä, sukupuolten välinen palkkaero repeää. Naiset jäävät kotiin hoitamaan lapsia ja miehet jatkavat töissä.
Naisten palkkakehitys jatkuu 35 ikävuoden jälkeen, mutta sukupuolten palkkaero jää pysyväksi. Naisten palkat ovat korkeimmillaan 48-vuotiaana, keskimäärin 3 300 euroa kuukaudessa.
– Perheellistyminen näyttää vaikuttavan enemmän naisten työuriin. Lasten syntymän jälkeiset vuodet lyhentävät erityisesti naisten työpäivää ja leikkaavat ansiotuloja. Kun lapset kasvavat, äidit voivat taas panostaa työuraansa ja palkkataso nousee, arvioi kehityspäällikkö Jari Kannisto Eläketurvakeskuksesta.
Naisvaltaisella kuntasektorilla on kapea leipä
Sukupuolten välistä tuloeroa selittää vahvasti sukupuolittuneet työmarkkinat. Naiset työskentelevät miehiä useammin terveys- ja sosiaalialoilla, kuntasektorilla, jossa keskiansiot ovat yksityistä sektoria ja valtion työpaikkoja matalampia.
Kunnan työntekijät tienasivat keskimäärin 2 600 euroa kuukaudessa, 300 euroa vähemmän kuin yksityisen sektorin työntekijät. Parhaat ansiotulot sai valtion leivissä, keskimäärin 3 400 euroa.
Ansiotuloihin vaikuttaa myös työsuhteiden määräaikaisuus ja osa-aikainen työskentely, joka on yleisempää naisilla kuin miehillä.
– Tuloeroihin vaikuttavat muun muassa koulutus, työtuntien määrä ja ammatti. Myös palkansaajien ikärakenne vaihtelee aloittain. Esimerkiksi valtion virkamiehet ovat korkeasti koulutettuja, ja heillä on pitkä työhistoria, kertoo Kannisto.
Vuoden 2019 lopussa työeläkejärjestelmän piiriin kuului 3,8 miljoonaa alle 69-vuotiasta, joista 2,4 miljoonaa oli työssä viime vuoden lopussa.
Työeläkevakuutetut-tilasto kattaa myös epäsäännölliset työt
Eläketurvakeskuksen tilastot perustuvat palkansaajien työeläkevakuutettuihin ansioihin. Niihin lasketaan kaikki työeläkevakuutettu työ, myös epäsäännöllinen, joka voi olla kestoltaan lyhyt tai osa-aikainen.
Tilastokeskuksen Palkkarakennetilaston mukaan kokoaikatyötä tekevien kokonaisansiot olivat viime vuonna keskimäärin 3 500 euroa kuukaudessa. Mediaani oli 3 100 euroa.
Tiedotteen ansiotulot ovat palkansaajia koskevia bruttosummia, ja niihin sisältyy työntekijän eläkemaksu. Tiedot eivät sisällä yrittäjien ansiotuloja.
[Linkki]
Suomen työeläkevakuutetut 2019 -julkaisu
Suomen työeläkevakuutetut -tilastosivu
Lisätietoja:
Kehityspäällikkö Jari Kannisto, puh. 029 411 2232, jari.kannisto(at)etk.fi
Tilastopäällikkö Tiina Palotie-Heino puh. 029 411 2147, tiina.palotie-heino(at)etk.fi
Avainsanat
Kuvat
Tietoja julkaisijasta
Eläketurvakeskus (ETK) on lakisääteinen työeläketurvan kehittäjä, asiantuntija ja yhteisten palvelujen tuottaja.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Eläketurvakeskus (ETK)
Podcasten Eläkekomitea reder ut: Vad ger bättre trygghet, egna placeringar eller arbetspensionsförsäkringen?12.1.2021 08:28:00 EET | Tiedote
Får man ett bättre pensionsskydd genom att placera själv än genom arbetspensionsförsäkringen? Frågan diskuteras av ekonomiexperten Martin Paasi från Nordnet, placeraren Merja Mähkä och avdelningschef Ismo Risku från Pensionsskyddscentralen. Mötet leds av Ylioppilaslehtis chefredaktör Tuija Siltamäki.
Eläkekomitea-podcast selvittää: Kumpi on parempi turva, sijoittaminen vai työeläkevakuutus?12.1.2021 08:28:00 EET | Tiedote
Saako itse sijoittamalla työeläkevakuutusta paremman eläketurvan? Aiheesta keskustelevat Nordnetin talousasiantuntija Martin Paasi, sijoittaja Merja Mähkä ja Eläketurvakeskuksen osastopäällikkö Ismo Risku. Kokousta johtaa Ylioppilaslehden päätoimittaja Tuija Siltamäki.
Forskning: Kvinnor oroar sig för ekonomin under pensionstiden7.1.2021 07:00:00 EET | Tiedote
Finländare är oroliga för hur i synnerhet pensionärer med låga inkomster klarar sig. Många bekymrar sig också över tillgången till vårdtjänster till rimliga priser och inkomstskillnaderna mellan pensionärer. Kvinnor oroar sig oftare över pensionen än män, visar en ny undersökning från Pensionsskyddscentralen (PSC).
Tutkimus: Eläkeajan toimeentulo huolestuttaa naisia7.1.2021 07:00:00 EET | Tiedote
Suomalaiset kokevat huolta erityisesti pienituloisten eläkeläisten toimeentulosta. Huolta herättävät myös kohtuuhintaisten sote-palvelujen saatavuus ja eläkeläisten tuloerot. Naiset kokevat eläkehuolia miehiä useammin, kertoo Eläketurvakeskuksen (ETK) tuore tutkimus.
Podcasten Eläkekomitea reder ut: Varför har psykiska problem blivit vanligare bland unga kvinnor?16.12.2020 08:28:00 EET | Tiedote
Varför är det just unga kvinnor som blir deprimerade i dessa tider och vad borde man göra åt saken? Frågan diskuteras av Sami Pirkola, professor i socialpsykiatri vid Tammerfors universitet, Sanni Lehtinen, ordförande för Nyyti ry, och Noora Järnefelt, specialforskare vid Pensionsskyddscentralen. Mötet leds av Ylioppilaslehtis chefredaktör Tuija Siltamäki.
Eläkekomitea-podcast selvittää: Miksi nuorten naisten mielenterveysongelmat ovat yleistyneet?16.12.2020 08:28:00 EET | Tiedote
Miksi juuri nuoret naiset masentuvat tässä ajassa, ja mitä asialle pitäisi tehdä? Aiheesta keskustelemassa Tampereen yliopiston sosiaalipsykiatrian professori Sami Pirkola, Nyyti Ry:n puheenjohtaja Sanni Lehtinen ja Eläketurvakeskuksen erikoistutkija Noora Järnefelt. Kokousta johtaa Ylioppilaslehden päätoimittaja Tuija Siltamäki.
Kvinnors löneutveckling saktar tydligt in i familjebildningsåldern11.12.2020 08:58:00 EET | Tiedote
Finländarnas arbetspensionsförsäkrade inkomst varierar tydligt efter ålder och kön. De lägsta lönerna har kvinnor i början av arbetslivet och de högsta har män i 40 års ålder. Familjebildning ser ut att inverka i synnerhet på kvinnors löneutveckling.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme