Naisten työllisyys toipui koronakriisistä miesten työllisyyttä paremmin – naiset ohittivat miehet työllisyysasteessa alkuvuonna 2022

”Naisilla työllisyyden kasvu oli vuonna 2021 erityisen voimakasta. Vuoden 2022 ensimmäisellä neljänneksellä oltiin historiallisessa tilanteessa, kun 15–64-vuotiaiden naisten työllisyysaste ohitti ensimmäistä kertaa miesten työllisyysasteen lähes prosenttiyksiköllä”, kertoo Tilastokeskuksen erikoistutkija Hanna Sutela.

Koronakriisi vaikutti eri toimialojen työllisyyteen eri tavoin. Alojen erilaisista rakenteista johtuen työllisyysmuutokset ovat olleet hyvin sukupuolittuneita: koronakriisin ensimmäisenä vuonna 2020 työllisyyden lasku koski naisilla vain suhteellisen nuoria, miehillä myös keski-ikäisiä; naisilla vain osa-aikatyötä, miehillä myös kokoaikatyötä; miehillä vain palkansaajatyötä, naisilla myös yrittäjätyötä; naispalkansaajilla pääasiassa määräaikaisia, miehillä myös vakinaisia työsuhteita.

”Opintojen ohella määräaikaisia ja osa-aikaisia töitä palvelualoilla tehneet nuoret naiset olivat koronakriisissä merkittävä työvoimapuskuri, jonka toimeentulo heikkeni, mutta joka pystyi joustamaan päätoimisen opiskelun pariin”, Sutela toteaa.

Vaikka työllisyyskasvu oli yleisesti ottaen vahva koronakriisin toisena vuonna, tietyt toimialat ja ikäryhmät eivät olleet vuonna 2021 vielä toipuneet entiselleen edellisvuoden romahduksesta. Näitä toimialoja olivat majoitus- ja ravitsemistoiminta, kuljetus ja varastointi sekä taiteet, viihde ja virkistys. Myös rakennusalan ja teollisuuden työllisyys heikkeni vuonna 2021. Miehillä keskimmäisten ikäryhmien eli 25–54-vuotiaiden työllisyys ei palautunut koronakriisiä edeltävälle tasolle vuonna 2021. Syytä on myös huomata, että vuoden 2021 työllisyyskasvu kanavoitui osa-aikatyöhön ja määräaikaiseen työhön, miehillä myös yrittäjyyteen.

”Palveluammatteihin voimakkaimmin osunut koronakriisi on vienyt matalasti koulutettujen ja työntekijäammateissa toimivien työpaikkoja. Samalla kriisi näyttää myös luoneen ainakin tilapäisiä työpaikkoja korkea-asteen koulutuksen suorittaneille ja ylemmille toimihenkilöille, erityisesti naisille, esimerkiksi viestintä-, suunnittelu- ja hallintotehtäviin”, Sutela huomauttaa. Lisäksi yli 55-vuotiaiden miesten ja ulkomaalaistaustaisten naisten työllisyysaste jopa kasvoi vuonna 2020.

Koronakriisin vaikutukset sukupuolten tasa-arvoon jäivät Suomessa yleisesti ottaen pelättyä pienemmiksi, todetaan tänään päättyvän Koronakriisin vaikutukset sukupuolten tasa-arvoon Suomessa -hankkeen loppuraportissa. Syvälle juurtuneet tasa-arvokäytännöt sekä hyvinvointiyhteiskunta onnistuivat vaimentamaan kriisin vaikutuksia Suomessa. Toisin oli useissa muissa OECD-maissa, joissa sukupuolten tasa-arvokehityksen on arvioitu ottaneen koronapandemian vuoksi takapakkia jopa vuosilla.

Koronakriisi ei lisännyt naisiin kohdistuvaa väkivaltaa tai lähisuhdeväkivaltaa merkittävästi – palvelujen tarve kasvoi

Koronakriisin vaikutuksista lähisuhdeväkivaltaan ja sukupuolistuneeseen väkivaltaan ei voi tehdä yksisuuntaisia päätelmiä. Vaikka koronakriisi ei koko väestön tasolla lisännytkään naisiin kohdistuvaa väkivaltaa tai lähisuhdeväkivaltaa merkittävästi, osalla väestöä kokemukset ovat lisääntyneet, muuttaneet muotoaan ja vakavoituneet.

“Rajoitusten myötä väkivalta on painottunut aiempaa enemmän koteihin ja yksityistiloihin ja voinut näin sukupuolistua ja vakavoitua. Korona-aikana esimerkiksi lapsiin kohdistuvaa lähisuhdeväkivaltaa on voinut jäädä tavallista enemmän piiloon”, erikoistutkija Marjut Pietiläinen toteaa.

Naiset ovat kertoneet toistuvista väkivaltakokemuksistaan miehiä useammin edellisen 12 kuukauden aikana. Naiset ovat myös kuulleet eri tukipalveluista useammin kuin miehet.

Palvelujen tarve on kriisin aikana kasvanut, vaikkakin kysynnässä on ollut vaihtelua koronatilanteen ja rajoitusten mukaan. Uusia tukipalveluita on tullut saataville myös etäyhteyksin, minkä avulla on tavoitettu uusia ryhmiä. Vaikka tukipalvelut tunnetaankin melko hyvin, parannettavaa riittää edelleen. Toisaalta korona-ajan rajoitukset ja väkivallan tekijän taholta tapahtunut kontrolli ovat voineet estää väkivallasta ilmoittamista sekä palveluihin hakeutumista.

Osa koronakriisin vaikutuksista tullee näkymään vasta pidemmällä aikavälillä, minkä takia pitkän aikavälin tilastoseuranta ja tutkimus väkivallan seurauksista on tärkeää.

Tilastokeskus osallistui Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen vetämään ja Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan (VN TEAS) rahoittamaan hankkeeseen ja vastasi työmarkkinoita ja työoloja koskevasta osuudesta. Lisäksi Tilastokeskus vastasi naisiin kohdistuvaan väkivaltaan ja perheväkivaltaan sekä palveluihin hakeutumiseen liittyvästä osiosta perheitä, lapsia ja nuoria koskevassa osahankkeessa. Muita yhteistyökumppaneita hankkeessa olivat Tampereen yliopisto ja Kela.