Naisten työnvaihtoaikeet ovat kasvaneet korona-aikana
22.12.2021 09:00:00 EET | Työterveyslaitos | Tiedote
Työterveyslaitoksen mediatiedote 22.12.2021
Miten Suomi voi? -seurantatutkimus alkoi ennen pandemiaa joulukuussa 2019 ja siinä on kerätty aineistoa työhyvinvoinnista ja työasenteista noin kuuden kuukauden välein. Aineisto osoittaa, että korona-ajan alussa eroaikeet vähenivät. Myöhemmin työpaikan vaihtoaikeet ovat hienoisesti nousseet. Tässä kehityksessä on ryhmien välisiä eroja.
Naisten eroaikeet olivat kesällä 2021 korkeammat kuin ennen koronaa, ja heidän eroaikeensa lisääntyivät erityisesti keväällä 2021. Taustalla näyttää olevan työhyvinvoinnin heikentyminen.
– Työn kuormittavuus ennustaa yleensäkin työpaikan vaihtoaikeita, ja Miten Suomi voi? -seurantatutkimuksessamme olemme havainneet naisten työhyvinvoinnin heikentyneen hieman enemmän kuin miesten, toteaa tutkimusprofessori Jari Hakanen Työterveyslaitoksesta.
Kasvussa kesällä 2021 olivat myös vähiten koulutettujen eroaikeet. Tässä ryhmässä eroaikeet lisääntyivät jo syksyllä 2020 ja jatkoivat kasvuaan keväällä 2021. Kasvua työpaikan vaihtoaikeissa on havaittavissa myös julkisen sektorin töissä ja läsnätyötä tekevillä. Kokonaisuudessaan työpaikan vaihtoaikeet Suomessa ovat kuitenkin vähäisiä.
– Väestötasolla Suomessa emme siis löydä merkkejä sellaisesta irtisanoutumis-buumista, josta viime aikoina on paljon puhuttu, Hakanen summaa.
Sote-alalla työnvaihtoaikeet kasvussa
Sairaalahenkilöstön hyvinvointitutkimuksen mukaan työnantajien vaihtamista harkitsevien määrä on noussut selvästi suuremmaksi verrattuna aikaan ennen koronaa. Vuonna 2019 työnantajan vaihtamista oli harkinnut tutkimukseen vastanneista 47 prosenttia. Vuonna 2021 vastaava luku oli 54 prosenttia. Sote-alan ammattiryhmistä tässä korostuivat sairaanhoitajat. Heistä 69 prosenttia kertoi harkinneensa työantajan vaihtamista, kun vuonna 2019 luku oli 56 prosenttia.
– Pandemiakuormitus toki lisää tällaista harkintaa ja myös yhteiskunnallisella keskustelulla voi olla osansa. On kuitenkin hyvä välttää liian yksioikoisia johtopäätöksiä. Hyvinvointi hoitotyössä on mainettaan parempaa ja terveydenhuollossa on myös monta muuta alaa enemmän vaihtoehtoja, mihin vaihtaa ja mistä valita, tutkimusprofessori Mika Kivimäki arvioi.
Yli 70 prosenttia sote-alan henkilöstä kokeekin tekevänsä mielekästä työtä ja on tyytyväinen henkilökohtaiseen kehittymiseen sekä siihen, että tekee merkityksellistä työtä. Sairaalahenkilöstön hyvinvointitutkimuksen tulokset julkistetaan kokonaisuudessaan 14. tammikuuta 2022.
Tutustu
Lisätiedot
- tutkimusprofessori Jari Hakanen, Työterveyslaitos, puh. 040 562 5433, jari.hakanen[at]ttl.fi
- erikoistutkija Janne Kaltiainen, Työterveyslaitos, puh. 050 476 5980, janne.kaltiainen[at]ttl.fi
- tutkimusprofessori Mika Kivimäki, Työterveyslaitos, puh. 040 730 8879, mika.kivimaki2[at]ttl.fi
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Juha Hietanenmediaviestinnän erityisasiantuntijaTyöterveyslaitos | Finnish Instute of Occupational Health | Arbetshälsoinstitutet
Puh:+358504773267juha.hietanen@ttl.fiPäivi Lehtomurtomediaviestinnän erityisasiantuntijaTyöterveyslaitos | Finnish Instute of Occupational Health | Arbetshälsoinstitutet
Puh:+358504156309paivi.lehtomurto@ttl.fiLinkit
Tietoja julkaisijasta
Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin asiantuntija, joka tutkii, palvelee ja vaikuttaa.
Kehitämme asiakkaidemme kanssa hyviä työyhteisöjä ja turvallisia työympäristöjä sekä tuemme työntekijöiden työkykyä. Asiakkaitamme ovat työpaikat, päättäjät, kansalaiset, työterveysyksiköt sekä muut työhyvinvointia kehittävät organisaatiot.
Visiomme on ”Hyvinvointia työstä”, sillä terveellinen, turvallinen ja mielekäs työ luo hyvinvointia. Toimipisteemme sijaitsevat Helsingissä, Kuopiossa, Oulussa, Tampereella ja Turussa. Henkilöstön määrä on noin 500.
Lisätietoja:
Tietoa meistä
Asiantuntijamme medialle
Aineistopankki (logot, asiantuntijoiden kuvat)
Aiemmat tiedotteemme
Sosiaalinen media: @tyoterveys
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Työterveyslaitos
Undersökning: Arbetsplatserna ser positivt på familjeledigheter men praxis kan förbättras6.10.2026 06:00:00 EEST | Pressmeddelande
Familjeledighetsreformen 2022 syns på arbetsplatserna som längre familjeledigheter för pappor. Attityden till familjeledigheter är i huvudsak positiv, men en del arbetsplatser har ännu lite praxis som stödjer dem. Utöver en positiv stämning behövs dokumenterad familjevänlig praxis, som också beaktar olika familjesituationer.
Tutkimus: Työpaikoilla suhtaudutaan perhevapaisiin myönteisesti, mutta käytännöissä on kehitettävää6.10.2026 06:00:00 EEST | Tiedote
Vuoden 2022 perhevapaauudistus näkyy työpaikoilla isien pidempinä perhevapaina. Suhtautuminen perhevapaisiin on pääosin myönteistä, mutta niitä tukevia käytäntöjä on vielä osassa työpaikkoja vähemmän. Myönteisen ilmapiirin lisäksi tarvitaan kirjattuja perheystävällisiä käytäntöjä, jotka huomioivat myös erilaiset perhetilanteet.
Study: Workplaces view parental leave positively, but there is room for improvement in practices6.10.2026 06:00:00 EEST | Press release
The 2022 parental leave reform is reflected at workplaces through longer parental leave periods taken by fathers. Attitudes towards parental leave are mainly positive, but some workplaces still have few practices supporting it. In addition to a positive atmosphere, documented family-friendly practices that also take into account different family situations are needed.
Finländarnas arbetsförmåga har stärkts, men symtomen på utbrändhet är oförändrade5.10.2026 06:00:00 EEST | Pressmeddelande
Enligt undersökningen Hur mår Finland? upplevs arbetsförmågan vara något bättre än tidigare. På den starkaste nivån låg upplevelsen av fysisk arbetsförmåga, på den svagaste nivån emotionell arbetsförmåga. Unga bedömde sin kognitiva och fysiska arbetsförmåga något högre än andra, men deras välbefinnande i arbetet var sämre. För att minska symtomen på utbrändhet bör man rikta åtgärder mot byråkratiska krav och rollkonflikter.
Suomalaisten työkyky vahvistunut, mutta työuupumusoireilu ennallaan5.10.2026 06:00:00 EEST | Tiedote
Miten Suomi voi? -tutkimuksen mukaan työkyky koetaan hieman aiempaa paremmaksi. Vahvimmalla tasolla oli kokemus fyysisestä työkyvystä, heikoimmalla tasolla emotionaalinen työkyky. Nuoret arvioivat kognitiivisen ja fyysisen työkykynsä hieman muita korkeammalle, mutta heidän työhyvinvointinsa oli heikompaa. Työuupumusoireilun vähentämiseksi toimenpiteitä kannattaisi kohdentaa byrokratiavaatimuksiin ja rooliristiriitoihin.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme