Naisten työnvaihtoaikeet ovat kasvaneet korona-aikana
22.12.2021 09:00:00 EET | Työterveyslaitos | Tiedote
Työterveyslaitoksen mediatiedote 22.12.2021
Miten Suomi voi? -seurantatutkimus alkoi ennen pandemiaa joulukuussa 2019 ja siinä on kerätty aineistoa työhyvinvoinnista ja työasenteista noin kuuden kuukauden välein. Aineisto osoittaa, että korona-ajan alussa eroaikeet vähenivät. Myöhemmin työpaikan vaihtoaikeet ovat hienoisesti nousseet. Tässä kehityksessä on ryhmien välisiä eroja.
Naisten eroaikeet olivat kesällä 2021 korkeammat kuin ennen koronaa, ja heidän eroaikeensa lisääntyivät erityisesti keväällä 2021. Taustalla näyttää olevan työhyvinvoinnin heikentyminen.
– Työn kuormittavuus ennustaa yleensäkin työpaikan vaihtoaikeita, ja Miten Suomi voi? -seurantatutkimuksessamme olemme havainneet naisten työhyvinvoinnin heikentyneen hieman enemmän kuin miesten, toteaa tutkimusprofessori Jari Hakanen Työterveyslaitoksesta.
Kasvussa kesällä 2021 olivat myös vähiten koulutettujen eroaikeet. Tässä ryhmässä eroaikeet lisääntyivät jo syksyllä 2020 ja jatkoivat kasvuaan keväällä 2021. Kasvua työpaikan vaihtoaikeissa on havaittavissa myös julkisen sektorin töissä ja läsnätyötä tekevillä. Kokonaisuudessaan työpaikan vaihtoaikeet Suomessa ovat kuitenkin vähäisiä.
– Väestötasolla Suomessa emme siis löydä merkkejä sellaisesta irtisanoutumis-buumista, josta viime aikoina on paljon puhuttu, Hakanen summaa.
Sote-alalla työnvaihtoaikeet kasvussa
Sairaalahenkilöstön hyvinvointitutkimuksen mukaan työnantajien vaihtamista harkitsevien määrä on noussut selvästi suuremmaksi verrattuna aikaan ennen koronaa. Vuonna 2019 työnantajan vaihtamista oli harkinnut tutkimukseen vastanneista 47 prosenttia. Vuonna 2021 vastaava luku oli 54 prosenttia. Sote-alan ammattiryhmistä tässä korostuivat sairaanhoitajat. Heistä 69 prosenttia kertoi harkinneensa työantajan vaihtamista, kun vuonna 2019 luku oli 56 prosenttia.
– Pandemiakuormitus toki lisää tällaista harkintaa ja myös yhteiskunnallisella keskustelulla voi olla osansa. On kuitenkin hyvä välttää liian yksioikoisia johtopäätöksiä. Hyvinvointi hoitotyössä on mainettaan parempaa ja terveydenhuollossa on myös monta muuta alaa enemmän vaihtoehtoja, mihin vaihtaa ja mistä valita, tutkimusprofessori Mika Kivimäki arvioi.
Yli 70 prosenttia sote-alan henkilöstä kokeekin tekevänsä mielekästä työtä ja on tyytyväinen henkilökohtaiseen kehittymiseen sekä siihen, että tekee merkityksellistä työtä. Sairaalahenkilöstön hyvinvointitutkimuksen tulokset julkistetaan kokonaisuudessaan 14. tammikuuta 2022.
Tutustu
Lisätiedot
- tutkimusprofessori Jari Hakanen, Työterveyslaitos, puh. 040 562 5433, jari.hakanen[at]ttl.fi
- erikoistutkija Janne Kaltiainen, Työterveyslaitos, puh. 050 476 5980, janne.kaltiainen[at]ttl.fi
- tutkimusprofessori Mika Kivimäki, Työterveyslaitos, puh. 040 730 8879, mika.kivimaki2[at]ttl.fi
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Juha Hietanenmediaviestinnän erityisasiantuntijaTyöterveyslaitos | Finnish Instute of Occupational Health | Arbetshälsoinstitutet
Puh:+358504773267juha.hietanen@ttl.fiPäivi Lehtomurtomediaviestinnän erityisasiantuntijaTyöterveyslaitos | Finnish Instute of Occupational Health | Arbetshälsoinstitutet
Puh:+358504156309paivi.lehtomurto@ttl.fiLinkit
Tietoja julkaisijasta
Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin asiantuntija, joka tutkii, palvelee ja vaikuttaa.
Kehitämme asiakkaidemme kanssa hyviä työyhteisöjä ja turvallisia työympäristöjä sekä tuemme työntekijöiden työkykyä. Asiakkaitamme ovat työpaikat, päättäjät, kansalaiset, työterveysyksiköt sekä muut työhyvinvointia kehittävät organisaatiot.
Visiomme on ”Hyvinvointia työstä”, sillä terveellinen, turvallinen ja mielekäs työ luo hyvinvointia. Toimipisteemme sijaitsevat Helsingissä, Kuopiossa, Oulussa, Tampereella ja Turussa. Henkilöstön määrä on noin 500.
Lisätietoja:
Tietoa meistä
Asiantuntijamme medialle
Aineistopankki (logot, asiantuntijoiden kuvat)
Aiemmat tiedotteemme
Sosiaalinen media: @tyoterveys
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Työterveyslaitos
Työterveyslaitoksen tutkimuskatsaus: toukokuu 202620.5.2026 08:05:36 EEST | Uutinen
Tässä tutkimuskatsauksessa on esitelty tiiviisti viisi tuoreinta tutkimusta Työterveyslaitoksen tutkijoilta. Niissä on tarkasteltu esimerkiksi sairauspoissaoloja, työhön palaamista tekonivelleikkauksen jälkeen ja sitä, miten ympäristöosaamista kehitetään työpaikoilla. Tutkimuskatsauksen avulla pääset nopeasti ajan tasalle tuoreista tutkimusjulkaisuista.
Vid anmälan av fall av yrkessjukdom behövs en uppryckningskampanj för att förbättra arbetslivets säkerhet20.5.2026 02:00:00 EEST | Pressmeddelande
Antalet bekräftade fall av yrkessjukdomar sjönk tydligt år 2023 när coronapandemin avtog. Det fanns drygt tusen bekräftade fall av yrkessjukdomar som inte var relaterade till COVID-19-pandemin, det vill säga ungefär lika många som före pandemin. År 2023 konstaterades 70 dödsfall på grund av yrkessjukdomar, varav nästan alla orsakades av asbest.
Ammattitautitapausten ilmoittamisessa tarvitaan ryhtiliikettä työelämän turvallisuuden parantamiseksi20.5.2026 02:00:00 EEST | Tiedote
Vahvistettujen ammattitautitapausten määrä kääntyi selvään laskuun vuonna 2023 koronapandemian hellittäessä. Muita kuin COVID-19-pandemiaan liittyneitä vahvistettuja ammattitautitapauksia oli runsaat tuhat eli suunnilleen saman verran kuin ennen pandemiaa. Vuonna 2023 todettiin 70 ammattitautikuolemaa, joista lähes jokaisen aiheutti asbesti.
More attention needs to be paid to reporting occupational diseases in order to improve the safety of work life20.5.2026 02:00:00 EEST | Press release
The number of recognized cases of occupational diseases turned to a clear decline in 2023 as the COVID-19 pandemic eased. There was slightly over a thousand recognized cases of occupational diseases not related to COVID-19, which is approximately the same as before the pandemic. In 2023, a total of 70 occupational disease deaths were recorded, almost all of which were caused by asbestos.
Olika känslokoder förklarar spänningar i arbetsgemenskaper, till exempel mellan generationer19.5.2026 06:00:00 EEST | Pressmeddelande
Känslor och hur man hanterar dem är en viktig del av arbetsförmågan i dagens arbetsliv. I Arbetshälsoinstitutets forskningsprojekt identifierades känslokodernas betydelse i arbetslivet. Koderna är normer som definierar acceptabla och önskvärda känslomässiga rutiner i arbetet. Differentierade känslokoder till exempel mellan generationerna eller könen kan orsaka spänningar och missförstånd i arbetsgemenskaperna. Redan att känna igen koderna kan bidra till att förbättra samarbetet och arbetsatmosfären. En kostnadsfri guide har publicerats om ämnet för att hjälpa arbetsgemenskaperna.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme