Naisten varhaisaikuisuudessa harrastama raskas säännöllinen liikunta voi lisätä virtsan- ja ulosteenkarkailun riskiä keski-iässä
Lantionpohjan toimintahäiriöiden esiintyvyydet kasvavat naisen lähestyessä vaihdevuosi-ikää. Hormonaalisten muutosten lisäksi lantionpohjan toimintahäiriöiden syntyyn vaikuttavat useat seikat, kuten sidekudosten luonnollinen ikääntyminen, raskaudet ja synnytykset, elämäntavat sekä muut painetta vatsaontelossa lisäävät tekijät.
– Fyysisellä aktiivisuudella on tutkitusti lukuisia terveyshyötyjä, mutta sen positiivinen vaikutus lantionpohjan toimintakyvylle on kyseenalaistettu. Raskas liikunta voi aiheuttaa haitallista kuormitusta lantion kudoksille, toisaalta liikunta auttaa ylläpitämään lantionpohjalihasten kuntoa, kertoo väitöskirjatutkija Mari Kuutti Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisestä tiedekunnasta.
Juuri julkaistun tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää keski-ikäisten naisten varhais- ja keskiaikuisuuden fyysisen aktiivisuuden sekä lantionpohjan toimintahäiriöoireiden välistä yhteyttä. Tutkittuja toimintahäiriöitä olivat ponnistusvirtsankarkailu, pakkovirtsankarkailu, ulosteenkarkailu, ummetus ja ulostamisvaikeudet sekä gynekologisen laskeuman tunne. Laskeumat syntyvät, kun lantionpohjan tukirakenteet, sidekudokset ja lihaskudokset, pettävät.
Lantionpohjan toimintahäiriöt ovat yleisiä
Yli puolella tutkimukseen osallistuneista naisista oli jokin lantionpohjan toimintahäiriö. Yleisin häiriöistä oli ponnistusvirtsankarkailu. Tutkimus osoitti, että nykyinen fyysinen aktiivisuus ei ollut yhteydessä lantionpohjan toimintahäiriöiden oireiden esiintymiseen.
– Varhaisaikuisuudessa kilpaurheilleilla keski-ikäisillä naisilla todettiin olevan suurentunut riski kokea pakkovirtsankarkailua, muttei ponnistusvirtsankarkailua, ulosteenkarkailua, ummetusta tai ulostamisvaikeutta eikä gynekologisen laskeuman tunnetta. Lisäksi säännöllisesti liikkuneiden naisten havaittiin kokevan todennäköisemmin ulosteenkarkailun, muttei muiden lantionpohjan toimintahäiriöiden oireita, Kuutti summaa tuloksia.
Tietoisuutta fyysisen aktiivisuuden ja muiden muutettavissa olevien elintapojen vaikutuksista lantionpohjan toimintakykyyn täytyy lisätä, jotta kyetään vähentämään yksilön kokemaa kuormitusta sekä edistämään naisen kokonaisvaltaista terveyttä.
– Lantionpohjan toimintahäiriöitä voidaan ennaltaehkäistä ja kuntouttaa, joten ammattiavun hakemista ei kannata arastella. Fysioterapeutin laatiman yksilöllisen harjoitteluohjelman avulla harjoittelu on tehokasta ja turvallista, kertoo ylilääkäri, urogynekologi Pauliina Aukee Keski-Suomen Sairaala Novasta.
Tutkimus on osa laajempaa ERMA-tutkimusta, johon osallistui yli 1000 jyväskyläläistä 47–55-vuotiasta perustervettä naista. Aiempi ja nykyinen fyysinen aktiivisuus sekä demografiset tekijät (ikä, kehon painoindeksi, koulutus ja työn fyysinen kuormittavuus) ja gynekologiset tekijät (raskaudet, synnytykset, vaihdevuosistatus ja mahdollinen kohdunpoisto) selvitettiin kyselylomakkeiden avulla itse raportoiden.
Alkuperäinen julkaisu:
Kuutti MA, Hyvärinen M, Kauppinen M, Sipilä S, Aukee P, Laakkonen EK. Early adulthood and current physical activity and their association with symptoms of pelvic floor disorders in middle-aged women: an observational study with retrospective physical activity assessment. BJOG. 2023 Jan 19. doi: 10.1111/1471-0528.17397
Linkki julkaisuun: https://obgyn.onlinelibrary.wiley.com/doi/10.1111/1471-0528.17397
Lisätietoja:
Väitöskirjatutkija Mari Kuutti, mari.a.kuutti@jyu.fi, p. 044 9724473
Ylilääkäri, urogynekologi Pauliina Aukee, pauliina.aukee@hyvaks.fi, p. 014 2693554
Apulaisprofessori Eija Laakkonen, eija.k.laakkonen@jyu.fi, p. 040 8053588
Lisätietoja ERMA-tutkimuksesta: jyu.fi/erma
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Laura-Maija Suur-Askolaviestinnän asiantuntija
Puh:+358505628202laura-maija.m.a.suur-askola@jyu.fiKuvat
Tietoja julkaisijasta
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Mediakutsu: Tervetuloa seuraamaan Suomen kyberosaamiskeskuksen julkistamistilaisuutta 30.3.27.3.2023 08:00:00 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopisto ja Jyväskylän ammattikorkeakoulu järjestävät Digiturvallisuus 2023 -messuilla Jyväskylän Paviljongissa Suomen kyberosaamiskeskuksen julkistustilaisuuden. Julkistustilaisuudessa ovat mukana molempien oppilaitosten rehtorit, Jyväskylän kaupunginjohtaja sekä maakuntajohtaja. Median edustajat ovat tervetulleita seuraamaan tilaisuutta ja esittämään kysymyksiä paikan päällä Jyväskylän Paviljongissa torstaina 30.3. klo 14.00 alkaen.
Väitös: Teknologia mahdollistaa yksilöllisen sydänkuntoutuksen27.3.2023 08:00:00 EEST | Tiedote
Sydänkuntoutuksessa älylaitteet ja muut teknologiasovellukset tuovat uudenlaisia mahdollisuuksia kuntoutujan elämänmuutokseen. Yksilöllisesti kohdatuksi tuleminen on elämänmuutoksen keskiössä, havaittiin Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisessä tiedekunnassa tehdyssä väitöskirjassa.
Hiljaiset äänet kuuluviin: koronapandemia kiihdytti nuorten hyvinvoinnin polarisoitumista24.3.2023 07:00:00 EET | Tiedote
Koronapandemia heikensi merkittävästi nuorten kokemaa hyvinvointia, lisäsi yksinäisyyttä ja vaikeutti oppimista, kertoo tuore raportti. Strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittamassa tutkimuksessa huomio kiinnitettiin erityisesti niin sanottujen ”hiljaisten äänten” kuulemiseen.
Työaika on muuttunut hitaasti – voiko lyhennetty työviikko olla uusi kilpailuvaltti?23.3.2023 14:03:50 EET | Artikkeli
Viime aikoina lyhennetyn työajan kokeilut ovat saaneet tavallista enemmän huomiota. Toimisiko meilläkin, moni kysyy. Kokenut työajan tutkija Timo Anttila ja terveystaloustieteen professori Petri Böckerman Jyväskylän yliopistosta pohtivat sitkeästi pintansa pitäneen normaalin työajan haastajia.
Hyvä fyysinen kunto ei suojaa lasta ylipainon aiheuttamalta matala-asteiselta tulehdukselta23.3.2023 08:00:00 EET | Tiedote
Noin joka neljäs suomalainen lapsi on ylipainoinen, ja yleistynyt lapsuuden ylipaino on johtanut kasvaneeseen pitkittyneen matala-asteisen tulehduksen esiintyvyyteen lapsuudesta alkaen. Ylipaino on keskeisin matala-asteista tulehdusta lisäävä tekijä, mutta hyvän fyysisen kunnon on ajateltu suojaavan ylipainon haitallisilta terveysvaikutuksilta. Jyväskylän yliopiston ja Itä-Suomen yliopiston tutkimuksessa havaittiin, ettei hyväkään fyysinen kunto itsessään vähennä matala-asteista tulehdusta.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme