Naisten varhaisaikuisuudessa harrastama raskas säännöllinen liikunta voi lisätä virtsan- ja ulosteenkarkailun riskiä keski-iässä
1.2.2023 08:00:00 EET | Jyväskylän yliopisto | Tiedote
Lantionpohjan toimintahäiriöiden esiintyvyydet kasvavat naisen lähestyessä vaihdevuosi-ikää. Hormonaalisten muutosten lisäksi lantionpohjan toimintahäiriöiden syntyyn vaikuttavat useat seikat, kuten sidekudosten luonnollinen ikääntyminen, raskaudet ja synnytykset, elämäntavat sekä muut painetta vatsaontelossa lisäävät tekijät.
– Fyysisellä aktiivisuudella on tutkitusti lukuisia terveyshyötyjä, mutta sen positiivinen vaikutus lantionpohjan toimintakyvylle on kyseenalaistettu. Raskas liikunta voi aiheuttaa haitallista kuormitusta lantion kudoksille, toisaalta liikunta auttaa ylläpitämään lantionpohjalihasten kuntoa, kertoo väitöskirjatutkija Mari Kuutti Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisestä tiedekunnasta.
Juuri julkaistun tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää keski-ikäisten naisten varhais- ja keskiaikuisuuden fyysisen aktiivisuuden sekä lantionpohjan toimintahäiriöoireiden välistä yhteyttä. Tutkittuja toimintahäiriöitä olivat ponnistusvirtsankarkailu, pakkovirtsankarkailu, ulosteenkarkailu, ummetus ja ulostamisvaikeudet sekä gynekologisen laskeuman tunne. Laskeumat syntyvät, kun lantionpohjan tukirakenteet, sidekudokset ja lihaskudokset, pettävät.
Lantionpohjan toimintahäiriöt ovat yleisiä
Yli puolella tutkimukseen osallistuneista naisista oli jokin lantionpohjan toimintahäiriö. Yleisin häiriöistä oli ponnistusvirtsankarkailu. Tutkimus osoitti, että nykyinen fyysinen aktiivisuus ei ollut yhteydessä lantionpohjan toimintahäiriöiden oireiden esiintymiseen.
– Varhaisaikuisuudessa kilpaurheilleilla keski-ikäisillä naisilla todettiin olevan suurentunut riski kokea pakkovirtsankarkailua, muttei ponnistusvirtsankarkailua, ulosteenkarkailua, ummetusta tai ulostamisvaikeutta eikä gynekologisen laskeuman tunnetta. Lisäksi säännöllisesti liikkuneiden naisten havaittiin kokevan todennäköisemmin ulosteenkarkailun, muttei muiden lantionpohjan toimintahäiriöiden oireita, Kuutti summaa tuloksia.
Tietoisuutta fyysisen aktiivisuuden ja muiden muutettavissa olevien elintapojen vaikutuksista lantionpohjan toimintakykyyn täytyy lisätä, jotta kyetään vähentämään yksilön kokemaa kuormitusta sekä edistämään naisen kokonaisvaltaista terveyttä.
– Lantionpohjan toimintahäiriöitä voidaan ennaltaehkäistä ja kuntouttaa, joten ammattiavun hakemista ei kannata arastella. Fysioterapeutin laatiman yksilöllisen harjoitteluohjelman avulla harjoittelu on tehokasta ja turvallista, kertoo ylilääkäri, urogynekologi Pauliina Aukee Keski-Suomen Sairaala Novasta.
Tutkimus on osa laajempaa ERMA-tutkimusta, johon osallistui yli 1000 jyväskyläläistä 47–55-vuotiasta perustervettä naista. Aiempi ja nykyinen fyysinen aktiivisuus sekä demografiset tekijät (ikä, kehon painoindeksi, koulutus ja työn fyysinen kuormittavuus) ja gynekologiset tekijät (raskaudet, synnytykset, vaihdevuosistatus ja mahdollinen kohdunpoisto) selvitettiin kyselylomakkeiden avulla itse raportoiden.
Alkuperäinen julkaisu:
Kuutti MA, Hyvärinen M, Kauppinen M, Sipilä S, Aukee P, Laakkonen EK. Early adulthood and current physical activity and their association with symptoms of pelvic floor disorders in middle-aged women: an observational study with retrospective physical activity assessment. BJOG. 2023 Jan 19. doi: 10.1111/1471-0528.17397
Linkki julkaisuun: https://obgyn.onlinelibrary.wiley.com/doi/10.1111/1471-0528.17397
Lisätietoja:
Väitöskirjatutkija Mari Kuutti, mari.a.kuutti@jyu.fi, p. 044 9724473
Ylilääkäri, urogynekologi Pauliina Aukee, pauliina.aukee@hyvaks.fi, p. 014 2693554
Apulaisprofessori Eija Laakkonen, eija.k.laakkonen@jyu.fi, p. 040 8053588
Lisätietoja ERMA-tutkimuksesta: jyu.fi/erma
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Laura-Maija Suur-Askolaviestinnän asiantuntija
Puh:+358505628202laura-maija.m.a.suur-askola@jyu.fiKuvat
Tietoja julkaisijasta
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Lohikalat paljastavat kylmän totuuden ihmisen vaikutuksista Pohjois-Euroopan järvissä4.3.2026 07:05:00 EET | Tiedote
Jyväskylän yliopiston johtama suurtutkimus paljasti ihmistoiminnan muuttavan Pohjois-Euroopan järvien ekosysteemejä johdonmukaisesti. Tutkimus osoittaa, että vesivoima ja valuma‑alueiden ihmistoiminta muokkaavat subarktisten ja alpiinisten järvien ravintoverkkoja Tutkimus haastaakin käsityksen siitä, että kaukaiset ja karut pohjoiset vesistöt olisivat turvassa ihmisen vaikutuksilta.
Kuinka luemme koiran ilmeitä? Tutkimus valottaa, kuinka lajit tulkitsevat toistensa tunteita4.3.2026 06:55:00 EET | Tiedote
Ihmiset ja koirat tarkkailevat oman lajinsa tunteita silmistä, mutta suun alue tarjoaa tärkeimmät vihjeet lajienvälisessä tunteiden tunnistamisessa. Näin osoittaa Jyväskylän yliopiston ja Plymouthin yliopiston tutkimus, jossa verrattiin ihmisten ja koirien tapaa katsoa kasvoja.
Uusi raportti: Elämäntavat ratkaisevia luontokadon pysäyttämisessä – Suomi mukana vertailussa3.3.2026 09:15:00 EET | Tiedote
Maailmanlaajuinen tutkimus osoittaa, että ruoka aiheuttaa jopa 84 % elämäntapojemme luontojalanjäljestä. Raportti kehottaa hallituksia toimimaan ennen lokakuussa Armeniassa järjestettäviä tärkeitä biodiversiteettineuvotteluja.
Cefmof-säätiön rahoitus vauhdittaa Jyväskylän yliopiston vetytutkimusta2.3.2026 09:00:00 EET | Tiedote
Jyväskylän yliopiston kemian laitoksella aloitti tammikuussa uusi apulaisprofessori, Ali Davoodi, jonka tutkimus keskittyy vetytutkimukseen ja kestävien energiajärjestelmien kehittämiseen. Tehtävä rahoitetaan Central Finland Mobility Foundation (Cefmof) ‑säätiön myöntämällä vetytutkimusrahoituksella. Lisäksi apulaisprofessori Manu Lahtisen ja dosentti, yliopistonlehtori Marko Melanderin tekemää vetytutkimusta tuetaan osittain Cefmofin rahoituksella.
Digitalisaatio muokkaa sote‑ammattilaisen toimijuutta odotettua syvemmin24.2.2026 07:45:00 EET | Tiedote
Uusi tutkimus osoittaa, että digitalisaatio vaikuttaa sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten työhön syvemmin kuin on aiemmin tunnistettu. Muutos ulottuu arjen työn järjestelyistä työn arvoihin, päätöksentekoon ja työhyvinvointiin. Tutkimuksessa kehitetty digitoimijuus‑käsite tekee muutoksen näkyväksi uudella tavalla.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme