Nasan planetaarisen puolustuksen testi onnistui

DART-avaruusalus törmäsi asteroidikuu Dimorphokseen (kreikan sanasta ”kaksi hahmoa”), joka kiertää suurempaa asteroidia nimeltään Didymos (kreikan sanasta ”kaksonen”). DART-avaruuslento todisti, osana suurempaa kansainvälistä planetaarisen puolustuksen strategiaa, että avaruusalus pystyy navigoimaan itsenäisesti kohdeasteroidin luo ja tarkoituksella törmätä siihen muuttaakseen asteroidin rataa. DART:n mukana on italialainen pienoissatelliitti LICIACube, joka havainnoi törmäystä etäämmältä.
Avaruuslennon kohde oli kaksoisasteroidijärjestelmä Didymos, joka koostuu suuremmasta asteroidista nimeltään Didymos (780 metriä halkaisijaltaan), sekä pienemmästä asteroidikuusta nimeltään Dimorphos (160 metriä). Asteroidipari ei aiheuta mitään uhkaa Maalle, mutta on ihanteellinen luonnollinen laboratorio, jossa voidaan turvallisesti testata asteroidin ratamuutoksen aiheuttamista suurinopeuksisella törmäyksellä.
Kun DART törmäsi Dimorphokseen nopeudella 6,15 kilometriä sekunnissa, aluksen liike-energia muutti kuun kiertorataa suuremman Didymoksen ympäri. Törmäystesti on turvallinen Maan kannalta, sillä systeemin yhteinen kiertorata auringon ympäri ei käytännössä muuttunut. DART:n törmäyksen oletetaan lyhentävän Dimorphoksen kiertoaikaa joillain minuuteilla. Seuraavien viikkojen aikana tehtävät teleskooppihavainnot tulevat mittaamaan kiertoajan muutoksen tarkasti, ja päättelemään kuinka tehokas DART:n törmäys oli. Helsingin yliopiston tutkijat ovat mukana havaintokampanjassa hyödyntäen Yhteispohjoismaista optista teleskooppia La Palman saarella Espanjassa.
Euroopan avaruusjärjestö valmistelee projektia täydentävää avaruuslentoa nimeltään Hera, joka saapuu Didymos-systeemiin vuonna 2027. Törmäyksen sijaan Hera seuraa asteroidiparia ja suorittaa yksityiskohtaisen tieteellisin kartoituksen mitaten tarkasti asteroidien massan, koon, koostumuksen, sekä sisäisen rakenteen. Hera myös tutkii jälkiä DART:n törmäyksestä Dimorphokseen. Hera-avaruusalus sisältää pienoissatelliitin nimeltään Milani, joka on varustettu Teknologian tutkimuskeskus VTT:n valmistamalla pienoiskokoisella hyperspektrikameralla nimeltään ASPECT. Kamera tuottaa ratkaisevan tärkeää tietoa molempien asteroidien mineraalikoostumuksesta.
Suomalaiset tutkijat Helsingin yliopistosta, VTT:ltä, Jyväskylän yliopistosta sekä Jyväskylän ammattikorkeakoulusta osallistuvat aktiivisesti sekä DART- että Hera-lentojen tieteelliseen suunnitteluun sekä tulosten analysointiin.
DART on Nasan avaruusmissio, jota hallinnoi Johns Hopkins Applied Physics Laboratory. Sekä DART että Hera testaavat samanaikaisesti uusia teknologioita, ja tuottavat tärkeää tietoa mallinnuksen sekä ennustuksien parantamiseen. Tämä auttaa ihmiskuntaa valmistautumaan uhkaavan asteroidin radan muuttamiseen, jos tällainen asteroidi havaittaisiin.
Lisätietoja:
Tomas Kohout – yliopistotutkija, +358 294151008, tomas.kohout@helsinki.fi (englanniksi)
Antti Penttilä – yliopistotutkija, +358 294151227,antti.i.penttila@helsinki.fi (suomeksi)
Mikael Granvik – apulaisprofessori +358 29415071, mikael.granvik@helsinki.fi (suomeksi, på svenska)
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Helsingin yliopiston mediapalvelu
Puh:02941 22622mediapalvelu@helsinki.fiRiitta-Leena InkiViestinnän asiantuntija
Puh:+358 50 448 5770riitta-leena.inki@helsinki.fiKuvat




Linkit
Tietoja julkaisijasta

PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Missä ovat pääkaupunkiseudun monimuotoisimmat ja saavutettavimmat viheralueet?9.5.2025 06:50:00 EEST | Tiedote
Tuoreen tutkimuksen tulokset osoittavat, että viheralueet, jotka ovat tärkeitä luonnon monimuotoisuuden kannalta, eivät aina ole samoja kuin ne, jotka ovat tärkeitä saavutettavuuden kannalta. Uudet menetelmät auttavat tunnistamaan viheralueiden merkittävyyden eri näkökulmista.
Preeria laajeni ja kutistui – uusi tutkimus paljastaa muinaisen ilmastonmuutoksen syyt8.5.2025 07:57:06 EEST | Tiedote
Pohjois-Amerikan pitkä kuivuuskausi heti jääkauden jälkeen on ollut tiedossa jo pitkään. Uusi tutkimus osoittaa, että ankaran ilmaston aiheutti maapallon kiertoradan muutos.
Helsingin yliopisto palkitsi neljä ansiokasta väitöskirjaa6.5.2025 20:00:00 EEST | Tiedote
Mattia Cordiolin, Paavo Huotarin, Ita Puuseppin ja Ina Satokankaan väitöskirjat käsittelivät biopankkeja, Vanhaa Testamenttia, koululaisten matematiikan taitojen kehitystä ja luonnon monimuotoisuutta.
KUTSU 7.-9.5.2025: Kansainväliseen vammaistutkimuksen konferenssiin 700 osallistujaa6.5.2025 10:37:32 EEST | Kutsu
Nordic Network on Disability Research (NNDR), Helsingin yliopisto, Suomen vammaistutkimuksen seura sekä Kehitysvammaliitto järjestävät kansainvälisen vammaistutkimuksen konferenssin 7.–9. toukokuuta Helsingin yliopistossa (Fabianinkatu 33 ja yliopistonkatu 3).
Ovatko maataloudessa käytettävät kasvinsuojeluaineet uhka myös ympäröivälle luonnolle?5.5.2025 12:29:02 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston tutkimus osoitti, että kasvinsuojeluaineilla voi olla negatiivisia vaikutuksia maatalousympäristöissä eläviin lajeihin, jotka eivät ole aineiden varsinaisia kohteita. Vaikutukset kuitenkin vaihtelivat suuresti riippuen testatusta kasvinsuojeluaineesta.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme