Suomen kansallismuseo

Näyteikkuna kokoelmaesineiden kautta historiaan

Jaa

Suomen kansallismuseo avaa verkkosivuillaan temaattisia kokonaisuuksia laajoihin kansalliskokoelmiin. Yleisöltä toivotaan nyt palautetta.

Aksei Gallen-Kallelan suunnittelema Valkoisen Ruusun suurristi ketjuineen on Suomen korkein kunniamerkki ja sen saa vain tasavallan presidentti, joka toimii ritarikunnan suurmestarina. Tämä suuristi on kuulunut presidentti Urho Kaleva Kekkoselle. Suurristi myönnetään aina rintatähden kanssa. Kuva: Ilari Järvinen/Museovirasto
Aksei Gallen-Kallelan suunnittelema Valkoisen Ruusun suurristi ketjuineen on Suomen korkein kunniamerkki ja sen saa vain tasavallan presidentti, joka toimii ritarikunnan suurmestarina. Tämä suuristi on kuulunut presidentti Urho Kaleva Kekkoselle. Suurristi myönnetään aina rintatähden kanssa. Kuva: Ilari Järvinen/Museovirasto

Suomen kansallismuseon verkkosivulle, Kokoelmat-alasivulle, on avattu osio Digitaalinen kokoelma, joka esittelee museon kokoelmien esineitä saavutettavasti ja yleisöystävällisesti – digitaalisesti, kuvallisesti ja tarinallisesti sekä temaattisesti jaoteltuina. Teemat koostuvat tarinoista, tutkimustiedosta, laadukkaista kuvista ja videoista.

”Palvelussa esitellään kuratoituja teemoiteltuja aineistoja ja niihin liittyvää tietoa ja tarinoita jo digitoiduista kokoelmista yleisölle. Kokoelmaesineistämme vain murto-osa on esillä Suomen kansallismuseon museoissa ja linnoissa tai lainoina maailmalla eri museoissa ja näyttelyissä. Tällä palvelulla vastaamme suuren yleisön, opettajien ja tutkijoiden toiveisiin tutustua sekä nähtävillä oleviin mutta myös lukuisiin muihin esineisiin”, Kokoelmat ja tutkimus -yksikön yli-intendentti Sanna Teittinen sanoo.

Suomen kansallismuseo tekee näin kokoelmatyöstään yhä asiakasystävällisempää ja vuorovaikutuksellisempaa: kokoelmia ei avata vain katsottaviksi, vaan myös käyttöön.

Nyt avautuvalla sivustolla on ensimmäisessä vaiheessa noin 200 esinettä. Aineistot on avattu CC-lisensseillä mahdollisimman avoimeen käyttöön. Sivulle on koottu kokonaisuudet viidestä teemasta: kasvot, siirtymäriitit, vaatteet, eläimet ja meri. Jatkossa teemasisältöjä tuotetaan sekä tutkijoiden kuratoimina että yleisöjen toiveiden mukaan. Tekstien, kuvien ja videoiden lisäksi sivulla voi leikitellä ja viihtyä kokoelmien parissa. Esineistä voi rakentaa palapelejä, niitä voi värittää ja kokeilla aikajärjestystehtäviä. Hakutoiminnon avulla sivustolla voi etsiä esineitä kokoelmista tietyn esinetyypin tai aihepiirin mukaan. Verkkosivuston käytettävyyttä kehitetään ja sinne lisätään aineistoa kokoa ajan.

Teemojen lisäksi sivustolla on oma osio Kansallismuseon näyttelyissä esillä oleville esineille. Tällä hetkellä sivuille on koottu esineitä Kansallismuseon uudistetuista perusnäyttelyistä: Esihistoria, Toista maata ja Suomen tarina. Ensimmäiset esittelyvideot on tehty Toista maata -näyttelyssä olevasta Kalannin alttarikaapista ja Suomen tarinassa olevasta Edvard Iston Hyökkäys-maalauksesta.

“Sivustolla on mahdollista kertoa esineistä enemmän ja tuottaa niihin leikkisiä ja vaikuttaviakin lisäsisältöjä. Jatkossa tuotamme lisää sisältöjä myös muiden Suomen kansallismuseon museoperheen kohteiden näyttelyistä”, Sanna Teittinen lisää.

Sivustolla vierailevilta kerätään nyt toiveita teemoista ja esille tuotavista esineistä. Kävijäkysely löytyy verkkosivulta, ja on auki 30.4.2021 asti.

Suomen kansallismuseon Digitaalinen kokoelma: https://www.kansallismuseo.fi/fi/digitaalinen-kokoelma

Lisätiedot
yli-intendentti Sanna Teittinen, sanna.teittinen@kansallismuseo.fi, p. 0295 33 6394

Avainsanat

Kuvat

Aksei Gallen-Kallelan suunnittelema Valkoisen Ruusun suurristi ketjuineen on Suomen korkein kunniamerkki ja sen saa vain tasavallan presidentti, joka toimii ritarikunnan suurmestarina. Tämä suuristi on kuulunut presidentti Urho Kaleva Kekkoselle. Suurristi myönnetään aina rintatähden kanssa. Kuva: Ilari Järvinen/Museovirasto
Aksei Gallen-Kallelan suunnittelema Valkoisen Ruusun suurristi ketjuineen on Suomen korkein kunniamerkki ja sen saa vain tasavallan presidentti, joka toimii ritarikunnan suurmestarina. Tämä suuristi on kuulunut presidentti Urho Kaleva Kekkoselle. Suurristi myönnetään aina rintatähden kanssa. Kuva: Ilari Järvinen/Museovirasto
Lataa

Tietoja julkaisijasta

Suomen kansallismuseo

Suomen kansallismuseo on valtakunnallinen kulttuurihistorian museo, joka ylläpitää ja kehittää kulttuurihistorian kokoelmiaan, edistää kulttuuriperinnön tutkimusta ja käyttöä, sekä tarjoaa näyttely- ja yleisöpalveluja museokohteissaan ympäri maan: Kansallismuseo, Seurasaaren ulkomuseo, Tamminiemi, Suomen merimuseo, Langinkoski, Hvitträsk, Louhisaari, Vankila, Hämeen linna ja Olavinlinna. Yhteiskunnallisena keskustelijana ja alan kansainvälisenä vaikuttajana toimiva Suomen kansallismuseo on osa opetus- ja kulttuuriministeriön alaista Museovirastoa.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Suomen kansallismuseo

Kansallismuseon Toista maata -näyttely tuo ihmiset esiin osana valtion historiaa   23.3.2021 08:42:13 EET | Tiedote

Kansallismuseon näyttely Toista maata esittelee ideoiden ja vaikutteiden virtauksia Suomen alueella vuosien 1100–1917 välisenä aikana. Näyttelyssä menneisyyttä ei esitetä vain yhtenä aikajanana, vaan tuntemiamme tarinoita jopa kyseenalaistetaan, ja historiallisia käänteitä ja valtaa tulkitaan tavallisen ihmisen näkökulmasta. Toista maata viimeistelee Kansallismuseon kolmiosaisen, uudistuneen perusnäyttelyiden kokonaisuuden. Näyttely avautuu Kansallismuseossa, kun museo päästään pandemiasta johtuvan sulun jälkeen avaamaan.

Riikkamusea Kotiinpaluu – čájáhus gudnejahttá sámedávviriid máhcaheami Sápmái25.2.2021 08:58:00 EET | Tiedote

Kålggmannust ävvneei Mäccmõš, maccâm, máhccan – kotiinpaluu – čuäjtõõzz raajât õõutveäkka sääʹmõutstõõzz toiʹmmjeeʹjivuiʹm. Mäccmõš, maccâm, máhccan – kotiinpaluu -čáitáldâh, mii lekkâs porgemáánust, ráhtoo oovtâstpargoost sämisiärváduv tuáimeiguin. Mäccmõš, maccâm, máhccan – kotiinpaluu čájáhus, mii rahpasa golggotmánus, ollašuhtto oktasašbarggus sámeservoša doaibmiiguin.

Kansallismuseon lisärakentaminen etenee valtion ensi vuoden talousarvion myötä23.12.2020 15:08:46 EET | Tiedote

Suomen eduskunnan 21.12.2020 hyväksymä valtion talousarvio vuodelle 2021 tekee mahdolliseksi Kansallismuseon lisärakennushankkeen etenemisen. Suunnitelman mukaan Kansallismuseon historiallisen päärakennuksen, lisäosan ja pihapuiston muodostama kokonaisuus valmistuu alkuvuodesta 2026. Vuonna 2019 käydyn arkkitehtuurikilpailun voitti JKMM Arkkitehtien ehdotus, jonka hankesuunnittelu ja kaavoitus ovat jo pitkällä. Senaatti-kiinteistöt pyrkii nyt tekemään hankkeen n. 55 miljoonan euron investointipäätöksen loppukeväästä 2021. Pääosin maan alle sijoittuvan uudisosan rakennustyömaa käynnistyy arviolta syksyllä 2022.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme