Helsingin yliopisto

Nenään sumutettava ”biologinen maski” voi suojata koronatartunnalta tuntien ajan

Jaa

Helsingin yliopiston tutkijoiden kehittämä molekyyli voi estää koronaviruksen piikkiproteiinin toiminnan ja näyttää tarjoavan tehokkaan lyhytaikaisen suojan koronavirustartuntaa vastaan.

Suomalaistutkijat ovat kehittäneet koronavirukselta suojaavan ”biologisen maskin”. (Kuva: Mostphotos)
Suomalaistutkijat ovat kehittäneet koronavirukselta suojaavan ”biologisen maskin”. (Kuva: Mostphotos)

Tutkijoiden kehittämä, uusi TriSb92-niminen molekyyli suojaa soluviljely- ja eläintutkimusten mukaan koronavirustartunnalta ainakin kahdeksan tunnin ajan jopa suuren altistumisriskin tilanteissa. Toisin kuin rokotteiden tuottama suoja TriSb92:n vaikutus alkaa välittömästi sen annostelun jälkeen.

– Eläinkokeissa nenään annosteltu TriSb92 suojasi tartunnalta sellaisessa altistustilanteessa, jossa kaikki suojaamattomat hiiret saivat tartunnan, tutkimuksen ensimmäinen kirjoittaja, tutkijatohtori Anna Mäkelä kertoo.

Tutkimustulokset on julkaistu vielä vertaisarvioimattomassa raportissa.

Tähtäimessä koronaviruksen akilleen kantapää

TriSb92-molekyyli perustuu Suomessa kehitettyyn aivan uuteen, biologisten lääkkeiden kohdentamisen mahdollistavaan teknologiaan. Helsingin yliopiston tutkimuksessa tätä teknologiaa on hyödynnetty SARS-CoV-2 viruksen pinnan piikkiproteiinin toiminnan estämiseksi.

– Kun tämä TriSb92-molekyylin estovaikutus kohdennetaan koronaviruksen piikkiproteiinissa sellaiseen kohtaan, joka on eri virusmuunnoksille yhteinen, voidaan tehokkaasti ehkäistä kaikkien tunnettujen virusmuunnosten, myös omikronin, kyky aiheuttaa infektio, Mäkelä selittää.

TriSb92:lla on mallivirustutkimuksissa voitu ehkäistä jopa 2000-luvun alussa ihmiskuntaa uhanneen SARS-viruksen leviäminen.

– Voimme siis varsin luottavaisin mielin olettaa, että myös tulevat SARS-CoV-2-muunnokset ja kenties kokonaan uudetkin pandemiauhkia aiheuttavat koronavirukset ovat sille herkkiä, Mäkelä vahvistaa.

Nenään annosteltava valmiste voisi siis tulevaisuudessa toimia eräänlaisena biologisena, limakalvoille suihkutettavana suojana koronavirustartuntaa vastaan.

Rokotteita tarvitaan edelleen

Mäkelä työskentelee Helsingin yliopistossa professori Kalle Sakselan laboratoriossa. Saksela puolestaan on mukana kehittämässä kotimaista, nenään annosteltavaa koronavirusrokotetta, jonka odotetaan etenevän ihmisillä tehtävään testaukseen keväällä. Mäkelä ja Saksela korostavat, että TriSb92 ei ole rokotteiden kanssa kilpaileva vaan niitä täydentävä teknologia.

– Tämän tyyppisillä tartuntaa ehkäisevillä molekyyleillä, sen paremmin kuin viruslääkkeilläkään, ei ole mahdollista korvata rokotuksia väestön suojaamiseksi koronataudilta, Saksela tähdentää. 

Uusille keinoille, joilla rokotteilla saatavaa suojaa voitaisiin tehostaa, on kuitenkin suuri tarve.

– Erityisesti tulee mieleen henkilöt, joiden immuunijärjestelmä ei riittävästi reagoi rokotteisiin. Toisaalta tiedämme, että uudet virusmuunnokset, varsinkin omikron, voivat huolestuttavan hyvin väistää tehokastakin rokotevastetta. TriSb92 voisi olla hyödyllinen syystä tai toisesta puutteellisen rokotesuojan omaaville ennen kaikenlaista sosiaalista kanssakäymistä. Siitä voisi olla epidemiatilanteesta riippuen hyötyä myös täysin rokotetuille henkilöille ennen mahdollisia korkeamman altistumisriskin tilanteita, Saksela arvioi.

Lisätietoja

Anna Mäkelä, tutkijatohtori, Helsingin yliopisto

anna.makela@helsinki.fi

p. 050 547 7224

Alkuperäinen artikkeli (toistaiseksi vertaisarvioimaton): Anna R. Mäkelä, Hasan Uğurlu, Liina Hannula, Petja Salminen, Ravi Kant, Riku Fagerlund, Anu Haveri, Tomas Strandin, Lauri Kareinen, Jussi Hepojoki, Lev Levanov, Arja Pasternack, Rauno A. Naves, Olli Ritvos, Pamela Österlund, Tarja Sironen, Olli Vapalahti, Anja Kipar, Juha T. Huiskonen, Ilona Rissanen, Kalle Saksela: Intranasal inhibitor blocks omicron and other variants of SARS-CoV-2. Biological Sciences, DOI: 10.21203/rs.3.rs-1196079/v1

Anna Mäkelä kertoo TriSb92-molekyyliä käsittelevästä tutkimuksesta Helsingin yliopiston COVID-19-seminaarissa 25.1.2022 kello 12. Lisätietoja ja zoom-linkki verkkolähetykseen verkkosivuillamme.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Suomalaistutkijat ovat kehittäneet koronavirukselta suojaavan ”biologisen maskin”. (Kuva: Mostphotos)
Suomalaistutkijat ovat kehittäneet koronavirukselta suojaavan ”biologisen maskin”. (Kuva: Mostphotos)
Lataa

Tietoja julkaisijasta

Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Se on toistuvasti maailman sadan parhaan yliopiston joukossa. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto

Nyheter om krig och fred – nu är de finlandssvenska tidningarna från 1940-talet tillgängliga på webben17.1.2022 09:00:00 EET | Tiedote

Nationalbiblioteket har digitaliserat och tillgängliggjort Finlands svenskspråkiga tidningar fram till slutet av 1940-talet. Satsningen är ett led i ett treårigt projekt där Nationalbiblioteket digitaliserar alla svenskspråkiga tidningar som publicerats i Finland. Projektet möjliggörs genom ett stöd på totalt 1,85 miljoner euro från åtta finlandssvenska fonder och stiftelser. Användarrättigheterna till materialet är överenskomna med Kopiosto.

Sodan ja rauhan uutisia - Suomessa julkaistut 1940-luvun ruotsinkieliset sanomalehdet avoimeen verkkokäyttöön17.1.2022 09:00:00 EET | Tiedote

Kansalliskirjasto on digitoinut ruotsinkieliset sanomalehdet 1940-luvun loppuun asti ja lehdet on avattu avoimeen verkkokäyttöön digi.kansalliskirjasto.fi -palvelussa. Kolmivuotisen projektin aikana Kansalliskirjasto digitoi kaikki Suomessa julkaistut ruotsinkieliset sanomalehdet. Kun projekti saadaan päätökseen vuonna 2023, on liki kuusi miljoonaa ruotsinkielistä sanomalehtisivua saatavilla digitaalisesti. Projektin mahdollistaa kahdeksan suomenruotsalaisen rahaston ja säätiön tuki. Käyttöoikeuksista on sovittu tekijänoikeusjärjestö Kopioston kanssa.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme