Nenäsumute suojaa koronavirustartunnalta – toimii myös virusmuunnoksia vastaan

Helsingin yliopiston tutkijoiden kehittämä TriSb92-niminen molekyyli on koe-eläintutkimuksissa vahvistunut toimivaksi suojaksi koronavirustartuntaa vastaan. Molekyyli tunnistaa koronaviruksen piikkiproteiinin kohdan, joka on yhteinen viruksen kaikille nykyisille muunnoksille, ja estää sen toiminnan.
– Nenään annosteltuna TriSb92-molekyyli estää erittäin tehokkaasti infektion, ja soluviljelmissä tehdyt kokeet osoittavat sen kattavan myös aivan viimeisimmät virusmuunnokset kuten XBB, BF.7 ja BQ.1.1, professori Kalle Sakselan laboratoriossa työskentelevä tutkijatohtori Anna R. Mäkelä kertoo tutkimuksen tuloksista.
Eläinkokeet ovat myös osoittaneet, että toisin kuin kasvosuojat, molekyyli voi nenään sumutettuna estää tartunnan jopa muutaman tunnin altistumisen jälkeen.
Molekyyli säilyy tutkijoiden mukaan täysin toimintakykyisenä huoneenlämmössä vähintään puolitoista vuotta, joten se soveltuu hyvin käytettäväksi nenäsumutteena
Tutkimuksen tulokset on julkaistu Nature Communications -tiedejulkaisussa.
Varautumista tuleviin virusmuunnoksiin
Vaikka koronapandemian pahin vaihe on ainakin toistaiseksi ohitettu, nenään annosteltava suoja voi olla tulevaisuudessa ratkaiseva apu estämään koronaviruksen leviämistä.
– Uusimmat virusmuunnokset väistävät tehokkaasti sekä rokotteiden että sairastetun taudin aikaansaamaa vastustuskykyä, ja tällä hetkellä rokotteet eivät enää juurikaan estä tartuntoja, Mäkelä perustelee.
Lisäksi nenäsumute voi suojata vakavalta taudilta ihmisiä, jotka eivät saa rokotteista riittävää immuniteettia, kuten immuunipuutteista kärsivät henkilöt ja ikääntyneet.
Molekyyli voi tutkijoiden mukaan toimia myös tulevia koronaviruksen lähisukuisia, eläinvälitteisiä viruksia vastaan, joista seuraavien kokonaan uusien koronaviruspandemioiden uskotaan syntyvän.
– Koska koronaviruksen piikkiproteiinin kohta, johon TriSb92-molekyyli vaikuttaa, on säilynyt lähes muuttumattomana kaikissa tähän mennessä ilmaantuneissa virusmuunnoksissa, voidaan olettaa sen olevan tehokas myös tulevaisuuden SARS-CoV-2-muunnoksia vastaan, Mäkelä vahvistaa.
– Helposti ja edullisesti tuotettava TriSb92-molekyyli voisi olla hyvinkin tärkeä ensiapuratkaisu tällaisen uuden pandemian hillitsemiseksi rokotteiden kehitystä, tuotantoa ja jakelua odotettaessa, hän jatkaa.
Kopioitava menetelmä
Tutkimuksessa käytetty sherpabody-teknologia on tutkijoiden mukaan sovellettavissa myös monien muiden virustautien, erityisesti hengitystievirusten kuten influenssa torjuntaan.
– Koko lähestymistapa perustuu Suomessa kehitettyyn sitojaproteiiniteknologiaan, jota ei alun perin suunniteltu viruslääkkeeksi. Se tarjoaa mahdollisuuden moniin muihinkin uusiin avauksiin, jotka perustuvat potilaissa olevien sairaiden solujen tai taudinaiheuttajien tarkkaan tunnistamiseen, Mäkelä kertoo.
Seuraavassa vaiheessa molekyyliä tulee testata kliinisissä kokeissa ihmisillä, jonka jälkeen sen voisi saada kaupallisesti saataville.
– Jos nenäsumute saadaan kaupallistettua, se voisi tarkoittaa menestyvän suomalaisyrityksen syntyä, Mäkelä huomauttaa.
Alkuperäinen artikkeli: Mäkelä, A.R., Uğurlu, H., Hannula, L. et al. Intranasal trimeric sherpabody inhibits SARS-CoV-2 including recent immunoevasive Omicron subvariants. Nat Commun 14, 1637 (2023). https://doi.org/10.1038/s41467-023-37290-6.
Lisätietoja
Anna R. Mäkelä, tutkijatohtori, Helsingin yliopisto
anna.makela@helsinki.fi
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Anu Koivusipiläviestinnän asiantuntijaHelsingin yliopisto | Meilahden kampus
Puh:02941 25491Puh:050 472 5881anu.koivusipila@helsinki.fiKuvat

Tietoja julkaisijasta

PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Se sijoittuu kansainvälisissä yliopistovertailuissa maailman sadan parhaan yliopiston joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Uniongelmat altistavat hengitystieinfektioille8.6.2023 11:15:37 EEST | Tiedote
Yli 600 000 osallistujaa kattava suomalaistutkimus vahvistaa unettomuuden suurentavan alttiutta sairastua influenssaan ja muihin hengitystieinfektioihin. Lisäksi huonounisuuden todettiin suurentavan sairaalahoitoa vaativan koronainfektion riskiä.
Mediatilaisuus 20.6.: Monitaiteinen näyttely periferiaan7.6.2023 11:35:49 EEST | Kutsu
Vaeltavia ja itkeviä puita, sateenkaaren sävyt suolla, vanhan metsän kätköihin kaiverrettu runo, hitaasti kehittyvä kukkaniitty ja maan hengitys jykevässä kuusikossa. Kokoelma pysyviä teoksia taiteen huipputekijöiltä aloittaa uuden aikakauden Helsingin yliopiston Hyytiälän metsäasemalla Juupajoella. Media voi tutustua näyttelyyn tiistaina 20.6. klo 14.30 alkaen.
Tuloerojen kasvu ei johtunut täysin tuloverouudistuksesta7.6.2023 08:30:00 EEST | Tiedote
Suomessa 1990-luvulla voimakkaasti kasvaneita tuloeroja on selitetty usein Esko Ahon hallituksen suurella vuoden 1993 tuloverouudistuksella. Sen on nähty alentaneen varsinkin suurituloisten veroasteita. Väitöstutkimuksen mukaan vallitseva tulkinta ei vaikuta perustellulta.
Tarkka pienmolekyyli helpotti reuman oireita hiirillä – atomitason lääkekehityksessä paljon mahdollisuuksia7.6.2023 07:55:00 EEST | Tiedote
Uusi molekyylilöytö auttoi hillitsemään reuman oireita hiirillä. Pienmolekyylien käyttö tekee lääkekehityksestä entistä tarkempaa. Niiden käyttöä tutkitaan parhaillaan myös syövän hoidossa.
Psykedeeleistä apua masennukseen? Uusi löydös voi auttaa ehkäisemään sivuoireita6.6.2023 07:43:27 EEST | Tiedote
Tutkijat ovat tunnistaneet mekanismin, jolla psykedeeleillä voitaisiin saada aikaan samankaltaisia vaikutuksia kuin masennuslääkkeillä, mutta mahdollisesti ilman hallusinogeenisiä haittavaikutuksia.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme