Helsingin yliopiston tutkijoiden kehittämä TriSb92-niminen molekyyli on koe-eläintutkimuksissa vahvistunut toimivaksi suojaksi koronavirustartuntaa vastaan. Molekyyli tunnistaa koronaviruksen piikkiproteiinin kohdan, joka on yhteinen viruksen kaikille nykyisille muunnoksille, ja estää sen toiminnan.

– Nenään annosteltuna TriSb92-molekyyli estää erittäin tehokkaasti infektion, ja soluviljelmissä tehdyt kokeet osoittavat sen kattavan myös aivan viimeisimmät virusmuunnokset kuten XBB, BF.7 ja BQ.1.1, professori Kalle Sakselan laboratoriossa työskentelevä tutkijatohtori Anna R. Mäkelä kertoo tutkimuksen tuloksista.

Eläinkokeet ovat myös osoittaneet, että toisin kuin kasvosuojat, molekyyli voi nenään sumutettuna estää tartunnan jopa muutaman tunnin altistumisen jälkeen.

Molekyyli säilyy tutkijoiden mukaan täysin toimintakykyisenä huoneenlämmössä vähintään puolitoista vuotta, joten se soveltuu hyvin käytettäväksi nenäsumutteena

Tutkimuksen tulokset on julkaistu Nature Communications -tiedejulkaisussa.

Varautumista tuleviin virusmuunnoksiin

Vaikka koronapandemian pahin vaihe on ainakin toistaiseksi ohitettu, nenään annosteltava suoja voi olla tulevaisuudessa ratkaiseva apu estämään koronaviruksen leviämistä.

– Uusimmat virusmuunnokset väistävät tehokkaasti sekä rokotteiden että sairastetun taudin aikaansaamaa vastustuskykyä, ja tällä hetkellä rokotteet eivät enää juurikaan estä tartuntoja, Mäkelä perustelee.

Lisäksi nenäsumute voi suojata vakavalta taudilta ihmisiä, jotka eivät saa rokotteista riittävää immuniteettia, kuten immuunipuutteista kärsivät henkilöt ja ikääntyneet.

Molekyyli voi tutkijoiden mukaan toimia myös tulevia koronaviruksen lähisukuisia, eläinvälitteisiä viruksia vastaan, joista seuraavien kokonaan uusien koronaviruspandemioiden uskotaan syntyvän. 

– Koska koronaviruksen piikkiproteiinin kohta, johon TriSb92-molekyyli vaikuttaa, on säilynyt lähes muuttumattomana kaikissa tähän mennessä ilmaantuneissa virusmuunnoksissa, voidaan olettaa sen olevan tehokas myös tulevaisuuden SARS-CoV-2-muunnoksia vastaan, Mäkelä vahvistaa.

–  Helposti ja edullisesti tuotettava TriSb92-molekyyli voisi olla hyvinkin tärkeä ensiapuratkaisu tällaisen uuden pandemian hillitsemiseksi rokotteiden kehitystä, tuotantoa ja jakelua odotettaessa, hän jatkaa.

Kopioitava menetelmä

Tutkimuksessa käytetty sherpabody-teknologia on tutkijoiden mukaan sovellettavissa myös monien muiden virustautien, erityisesti hengitystievirusten kuten influenssa torjuntaan.

– Koko lähestymistapa perustuu Suomessa kehitettyyn sitojaproteiiniteknologiaan, jota ei alun perin suunniteltu viruslääkkeeksi. Se tarjoaa mahdollisuuden moniin muihinkin uusiin avauksiin, jotka perustuvat potilaissa olevien sairaiden solujen tai taudinaiheuttajien tarkkaan tunnistamiseen, Mäkelä kertoo.

Seuraavassa vaiheessa molekyyliä tulee testata kliinisissä kokeissa ihmisillä, jonka jälkeen sen voisi saada kaupallisesti saataville.

– Jos nenäsumute saadaan kaupallistettua, se voisi tarkoittaa menestyvän suomalaisyrityksen syntyä, Mäkelä huomauttaa.

Alkuperäinen artikkeli: Mäkelä, A.R., Uğurlu, H., Hannula, L. et al. Intranasal trimeric sherpabody inhibits SARS-CoV-2 including recent immunoevasive Omicron subvariants. Nat Commun 14, 1637 (2023). https://doi.org/10.1038/s41467-023-37290-6.

Lisätietoja

Anna R. Mäkelä, tutkijatohtori, Helsingin yliopisto
anna.makela@helsinki.fi