Helsingin yliopisto

Nenäsumute suojaa koronavirustartunnalta – toimii myös virusmuunnoksia vastaan

Jaa
Tutkijat ovat kehittäneet molekyylin, joka estää nenään annosteltuna erittäin tehokkaasti kaikkien tunnettujen koronavirusmuunnosten aiheuttaman taudin. Molekyyli voi olla ratkaiseva ase varautumisessa tuleviin pandemioihin, sillä sen on tarkoitus estää sekä viruksen tartunta että sen leviäminen.
Helsingin yliopistossa kehitetty koronavirustartunnalta suojaava molekyyli toimii myös uusimpia immuunipuolustusta kiertäviä muunnoksia vastaan. Kuva: Mostphotos
Helsingin yliopistossa kehitetty koronavirustartunnalta suojaava molekyyli toimii myös uusimpia immuunipuolustusta kiertäviä muunnoksia vastaan. Kuva: Mostphotos

Helsingin yliopiston tutkijoiden kehittämä TriSb92-niminen molekyyli on koe-eläintutkimuksissa vahvistunut toimivaksi suojaksi koronavirustartuntaa vastaan. Molekyyli tunnistaa koronaviruksen piikkiproteiinin kohdan, joka on yhteinen viruksen kaikille nykyisille muunnoksille, ja estää sen toiminnan.

– Nenään annosteltuna TriSb92-molekyyli estää erittäin tehokkaasti infektion, ja soluviljelmissä tehdyt kokeet osoittavat sen kattavan myös aivan viimeisimmät virusmuunnokset kuten XBB, BF.7 ja BQ.1.1, professori Kalle Sakselan laboratoriossa työskentelevä tutkijatohtori Anna R. Mäkelä kertoo tutkimuksen tuloksista.

Eläinkokeet ovat myös osoittaneet, että toisin kuin kasvosuojat, molekyyli voi nenään sumutettuna estää tartunnan jopa muutaman tunnin altistumisen jälkeen.

Molekyyli säilyy tutkijoiden mukaan täysin toimintakykyisenä huoneenlämmössä vähintään puolitoista vuotta, joten se soveltuu hyvin käytettäväksi nenäsumutteena

Tutkimuksen tulokset on julkaistu Nature Communications -tiedejulkaisussa.

Varautumista tuleviin virusmuunnoksiin

Vaikka koronapandemian pahin vaihe on ainakin toistaiseksi ohitettu, nenään annosteltava suoja voi olla tulevaisuudessa ratkaiseva apu estämään koronaviruksen leviämistä.

– Uusimmat virusmuunnokset väistävät tehokkaasti sekä rokotteiden että sairastetun taudin aikaansaamaa vastustuskykyä, ja tällä hetkellä rokotteet eivät enää juurikaan estä tartuntoja, Mäkelä perustelee.

Lisäksi nenäsumute voi suojata vakavalta taudilta ihmisiä, jotka eivät saa rokotteista riittävää immuniteettia, kuten immuunipuutteista kärsivät henkilöt ja ikääntyneet.

Molekyyli voi tutkijoiden mukaan toimia myös tulevia koronaviruksen lähisukuisia, eläinvälitteisiä viruksia vastaan, joista seuraavien kokonaan uusien koronaviruspandemioiden uskotaan syntyvän. 

– Koska koronaviruksen piikkiproteiinin kohta, johon TriSb92-molekyyli vaikuttaa, on säilynyt lähes muuttumattomana kaikissa tähän mennessä ilmaantuneissa virusmuunnoksissa, voidaan olettaa sen olevan tehokas myös tulevaisuuden SARS-CoV-2-muunnoksia vastaan, Mäkelä vahvistaa.

–  Helposti ja edullisesti tuotettava TriSb92-molekyyli voisi olla hyvinkin tärkeä ensiapuratkaisu tällaisen uuden pandemian hillitsemiseksi rokotteiden kehitystä, tuotantoa ja jakelua odotettaessa, hän jatkaa.

Kopioitava menetelmä

Tutkimuksessa käytetty sherpabody-teknologia on tutkijoiden mukaan sovellettavissa myös monien muiden virustautien, erityisesti hengitystievirusten kuten influenssa torjuntaan.

– Koko lähestymistapa perustuu Suomessa kehitettyyn sitojaproteiiniteknologiaan, jota ei alun perin suunniteltu viruslääkkeeksi. Se tarjoaa mahdollisuuden moniin muihinkin uusiin avauksiin, jotka perustuvat potilaissa olevien sairaiden solujen tai taudinaiheuttajien tarkkaan tunnistamiseen, Mäkelä kertoo.

Seuraavassa vaiheessa molekyyliä tulee testata kliinisissä kokeissa ihmisillä, jonka jälkeen sen voisi saada kaupallisesti saataville.

– Jos nenäsumute saadaan kaupallistettua, se voisi tarkoittaa menestyvän suomalaisyrityksen syntyä, Mäkelä huomauttaa.

Alkuperäinen artikkeli: Mäkelä, A.R., Uğurlu, H., Hannula, L. et al. Intranasal trimeric sherpabody inhibits SARS-CoV-2 including recent immunoevasive Omicron subvariants. Nat Commun 14, 1637 (2023). https://doi.org/10.1038/s41467-023-37290-6.

Lisätietoja

Anna R. Mäkelä, tutkijatohtori, Helsingin yliopisto
anna.makela@helsinki.fi

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Helsingin yliopistossa kehitetty koronavirustartunnalta suojaava molekyyli toimii myös uusimpia immuunipuolustusta kiertäviä muunnoksia vastaan. Kuva: Mostphotos
Helsingin yliopistossa kehitetty koronavirustartunnalta suojaava molekyyli toimii myös uusimpia immuunipuolustusta kiertäviä muunnoksia vastaan. Kuva: Mostphotos
Lataa

Tietoja julkaisijasta

Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye