Nettikysely: ”Ei kulu raha peleihin kunei ne toimi” – korona-aika on muuttanut suomalaisten rahapelaamista monin tavoin

Koronan aiheuttama poikkeusaika näkyy eri tavoin myös suomalaisten rahapelaamisessa. Tilastollisten tutkimusten lisäksi tarvetta on myös laadulliselle tutkimukselle, jossa selvitetään muutosta.

”Kyselymme ei ole tilastollisesti edustava, mutta halusimme kuulla ihmisten omista rahapelikokemuksista heidän omin sanoin. Olemme erityisen kiinnostuneita poikkeusajan hiljaisista signaaleista, jotta osaisimme tehdä rahapelihaittoja ehkäisevää työtämme entistä paremmin,” toteaa EHYT ry:n rahapelihaittayksikön päällikkö Riitta Matilainen.

Kyselyn perusteella näyttää siltä, että rahapelejä pelaamattomien osuus on kasvanut. Poikkeustilan aikana 19 prosenttia vastaajista ei ollut pelannut lainkaan rahapelejä (n=145), kun poikkeustilaa edeltäneen 12 kuukauden aikana vastaava luku oli viisi prosenttia (n=63).

Suosituimmat rahapelit poikkeusaikana ovat lottopelit, raaputusarvat ja Veikkauksen päivittäiset arvontapelit. Rahapelaaminen fyysisissä toimipisteissä on vähentynyt radikaalisti: 12:n viime kuukauden aikana niissä oli pelannut 63 prosenttia vastaajista, kun taas poikkeustilan aikana enää 26 prosenttia.

Vastoin ennakko-odotuksia nettipelaamisen suosio näyttää jopa laskeneen. Ennen poikkeustilaa netissä oli pelannut viimeisen 12:n kuukauden aikana 61 prosenttia vastaajista ja poikkeustilan aikana puolestaan 53 prosenttia.

”Kyselyn perusteella vaikuttaisi siltä, että rahapeliautomaattien pelaajat eivät ainakaan sankoin joukoin ole rientäneet pelaamaan netissä. Myös Ruotsissa on havaittu, että nettipelaamisen suosio on laskenut”, Matilainen sanoo.

”Iso helpotus kun voi käydä kaupassa ilman pelkoa”

Veikkaus sulki hajasijoitetut rahapeliautomaatit kaupoissa, kioskeilla ja huoltoasemilla sekä omat pelisalinsa ja Helsingin kasinon koronakriisin alussa 13.3.2020. Sulkeminen näkyy vastaajien arjessa monin eri tavoin. Monet ongelmallisesti itsensä pelaaviksi määrittelevät vastaajat ja heidän läheisensä ovat olleet helpottuneita ja tyytyväisiä, koska kauppa-asioinnista on tullut helpompaa. Rahapeliautomaattien sulkemisella on ollut myös positiivisia vaikutuksia perhe-elämään: ”Ei ole tarvinnut valehdella kotona mihin rahat on menneet kun pelit on olleet kiinni. Kotielämä tuntuu mukavammalta.”

Hajasijoitettujen rahapeliautomaattien kohtalo jakaa mielipiteitä. Vastaajista 41 prosenttia (n=188) haluaisi pitää hajasijoitetut automaatit suljettuina myös poikkeustilan päättymisen jälkeen. 26 prosenttia (n=118) kannattaa automaattien avaamista uudelleen. Vastaajista 23 prosenttia (n=107) ei osaa ottaa kantaa kysymykseen. Muita toimenpiteitä, kuten automaattien määrän vähentämistä, ehdotti 10 prosenttia vastaajista (n=44).

Poikkeustila tarjoaa monelle riski- ja ongelmapelaajalle mahdollisuuden hengähtää ja pohtia omaa rahapelikäytöstään. Toisaalta taloudellisesta epävarmuudesta johtuva voitontavoittelu, lisääntynyt vapaa-aika, tylsistyminen ja muiden viihdykkeiden puute ovat joidenkin kohdalla lisänneet rahapelaamista. Pikavippejä saatetaan edelleen ottaa pelaamiseen, vaikka se ei yleistä aineiston perusteella olekaan: ”Olen ottanut pikavippejä. On niin tylsää että pakko pelata. Pieni eläke ei riitä”. 

”Se kannattaa muistaa, että apua on tarjolla ja kaikki ovat siihen oikeutettuja korona-ajasta huolimatta. Läheisten kannattaa ottaa rahapelaaminen puheeksi ja pohtia pelaamista yhdessä pelaajan kanssa”, Matilainen kannustaa.

Rahapeliongelmiin saa apua esimerkiksi valtakunnallisesta Peluuri-palvelusta: www.peluuri.fi. Peluurin auttava puhelin 0800 100 101 palvelee ma-pe klo 12-18. Puhelu on maksuton.

EHYT ry:n kyselyn tuloksista kerrotaan yksityiskohtaisemmin tässä blogissa ja julkaisuissa kevään ja syksyn 2020 aikana. Kyselyn aineisto kerättiin 14.4.–8.5.2020 yli 15-vuotiaille tarkoitetuilla avoimilla suomen- ja ruotsinkielisillä internetlomakkeilla. Kyselyyn vastasi 465 ihmistä. Vastaajista 57 prosenttia oli naisia ja 41 prosenttia miehiä, ikäjakauma oli 15-vuotiaista yli 74-vuotiaisiin. Kysely tehtiin yhteystyössä A-klinikkasäätiön ja Helsingin yliopiston CEACGin kanssa.