Helsingin yliopisto

Neulominen on muuttunut välttämättömästä taidosta rentouttavaksi harrastukseksi

Jaa

Ennen neulottiin kylmissä oloissa välttämättömiä vaatekappaleita, ja kaikki tytöt opetettiin neulomaan pienestä pitäen. Nykyään neulominen on iloa tuottava harrastus, mutta edelleenkin hyödyllisten neuletuotteiden valmistamista läheisille ja hyväntekeväisyyteen pidetään tärkeänä.

FM Anna Rauhala tarkastelee tutkimuksessaan Neulonnan taito Suomessa arkiseen ja itsestään selvänä pidettyyn käsityötaitoon liittyneitä yksilö- ja yhteiskuntatason merkityksiä 1800-luvun lopulta nykyaikaan.

Neulonta on ollut tärkeä käsityötaito pohjoisissa ilmasto-oloissa kotitaloudessa tarvittujen välttämättömien vaatteiden valmistamiseksi. Neulonta on Suomessa varmuudella ajoitettu 1600-luvulle, mutta Turun Mätäjärven alueelta arkeologisissa kaivauksissa löytynyt neulottu tekstiilifragmentti ajoittuu 1400-luvulle, mahdollisesti jo 1300-luvulle.

Neulontatekniikka vaihtui kansakoulun myötä 1900-luvun alussa

Suomessa neulottiin heittämällä, vanhimmalla Euroopassa käytetyllä neulomisen tekniikalla, vielä 1900-luvun alussa. Tekniikka sopi hyvin tiiviiden neulosten valmistukseen, jollaisina 1800-luvun sekä 1900-luvun alkuvuosien museolapaset on neulottu.

Neulontataitoa opetettiin kansakouluissa 1800-luvun loppupuolelta lähtien. Opetettavaksi taidoksi valittiin heittämällä neulomista nopeampana pidetty mannermainen neulontatekniikka, joka vakiintui yksinomaiseksi kouluissa hyväksytyksi tavaksi neuloa.

Miehetkin neuloivat

Maaseutuvaltaisessa yhteiskunnassa neulonta liitettiin naisten elinpiiriin kuuluvaksi taidoksi. Neulovat miehet rikkoivat yhteisön arvomaailmaa ja heille osoitettiin pilkanteolla paikka sosiaalisen ryhmän ulkopuolella. Miesten neulomiseen liittynyt häpeä johti käsityön tekemiseen piilossa muiden katseilta, mikä on osaltaan vahvistanut käsityksiä miesten neulomattomuudesta. Suhtautuminen miesten neulontaan oli kaksijakoista, sillä olosuhteiden pakosta neuloneita miehiä arvostettiin. Oman yhteisönsä muodostaneille ammattiryhmille, kuten merimiehille ja metsätyömiehille, neulominen toimi myös ajanvietteenä.

Sota-aikana neulottiin sotilaille

Sota-aikana naisten neulomilla tuotteilla oli suuri merkitys rintamamiesten varustusten täydentäjinä. Materiaalipulan aikana parhaat villat käytettiin sotilaiden liipaisinsormikkaiden, sukkien, kypäränalusmyssyjen ja polvenlämmittäjien neulomiseen. Taitoa sovellettiin ja opetettiin yhteisissä illanvietoissa. Rintamalla neuleita arvostettiin, ja niihin liittyi vahva tekijän ja saajan välinen tunneside. Välttämättömyydestä tehtiin hyve, eikä ajoittain väsyttävänä koetulle ja rasitusvammoja aiheuttaneelle neulomiselle koettu olevan vaihtoehtoja.

Ennen pakollista ja välttämätöntä, nyt vapaaehtoista ja iloa tuottavaa

Vanhemmassa neulomisessa ja tämän päivän neulomisessa on lähtökohtaisesti kyse eri ilmiöistä. Aikaisemmin neulonta oli pakollinen ja välttämätön taito, mutta nykyisin vapaaehtoinen, iloa tuottava harrastus. Nykyneulojille ensisijaiset syyt käsityön tekemiseen liittyvät neulonnan tuomaan rentoutumiseen ja mielihyvään. Neulonta auttaa myös selviytymään vaikeista elämäntilanteista. Vielä nykyisinkin neulojat kokevat merkityksellisenä hyödyllisten neuletuotteiden valmistamisen läheisille, itselle tai hyväntekeväisyyteen.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

FM Anna Rauhala
Anna.Rauhala@helsinki.fi
puh. +358 50 5460483

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Helsingin yliopisto
Helsingin yliopisto
PL 3
00014 Helsingin yliopisto

02941 911 (vaihde)http://www.helsinki.fi/yliopisto

Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Se on toistuvasti maailman sadan parhaan yliopiston joukossa. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme