Neuropsykiatriset oireet nostavat muistisairaiden kaatumisen riskiä – liikunnasta apua tilanteeseen
Muistisairailla esiintyy lähes aina neuropsykiatrisia oireita jossain vaiheessa sairautta. Tavallisimpia neuropsykiatrisia oireita ovat masennus, levottomuus, ahdistuneisuus, apatia ja näkö- tai kuuloharhat sekä harhaluulot.
Lääketieteen lisensiaatti Hanna-Maria Roitto tutki väitöskirjassaan muistisairaiden neuropsykiatristen oireiden yhteyksiä kaatumisiin, psyykelääkkeiden käyttöön ja terveyteen liittyvään elämänlaatuun.
Neuropsykiatristen oireiden yhteyksiä kaatumisiin selvitettiin sekä kotona asuvilla että pitkäaikaishoidon muistisairailla. Lisäksi tutkimus selvitti, miten pitkäaikainen ja säännöllinen liikunta sekä psyykelääkkeiden käyttö muokkaavat kaatumisriskiä. Tutkimus kartoitti myös neuropsykiatristen oireiden ja elämänlaadun yhteyttä ja sitä, kuinka muistisairauden vaikeusaste on yhteydessä niihin.
Väitöskirjassa tutkittujen muistisairaiden keski-ikä oli 78–84 vuotta. Tutkittavat jakaantuivat neljään eri aineistoon, joissa tutkittavia muistisairaita oli vuosina 2003–2019 yhteensä 200–4 500 riippuen aineistosta. Tutkittavien muisti oli heikentynyt lievemmin niillä, jotka asuivat kotona. Pitkäaikaishoidossa lähes kaikilla oli vaikea-asteinen muistin heikentymä.
Vaikeat oireet lisäsivät eniten kaatumisia
Väitöstutkimuksen tulosten mukaan muistisairaiden kaatumiset ja vammat lisääntyivät merkitsevästi silloin, kun neuropsykiatriset oireet olivat vaikeita. Käyttäytymisen oireet vaikuttivat kaatumisen riskiin eri tavoin.
– Aistiharhat, harhaluulot, levottomuus ja ärtyneisyys olivat yhteydessä suurempaan kaatumisen riskiin. Sen sijaan psyykelääkkeiden käyttö ei vaikuttanut neuropsykiatristen oireiden ja kaatumisten väliseen yhteyteen, Roitto sanoo.
Tulosten mukaan vaikeassa muistisairauden vaiheessa neuropsykiatristen oireiden voimakkuus oli merkitsevästi yhteydessä parempaan terveyteen liittyvään elämänlaatuun.
– Tulos vaikutti olevan yhteydessä parempaan toimintakykyyn ja energisyyteen, Roitto kertoo.
Roitto sanoo, että keskushermostoon vaikuttavien lääkkeiden käytössä on tapahtunut merkittäviä muutoksia viime vuosina pitkäaikaishoidon asukkailla. Psyykelääkkeiden käyttö on vähentynyt viimeisen 14 vuoden aikana vanhainkodeissa Helsingissä.
– Samalla, kun psyykelääkkeiden käyttö on vähentynyt, vahvojen kipulääkkeiden käyttö on lisääntynyt. Se on johtanut siihen, että keskushermostoon vaikuttavia väsyttäviä lääkkeitä käytetään yhä paljon pitkäaikaishoidossa, hän sanoo.
Liikunnalla kaatumisriski pienemmäksi
Roitto toivoo, että neuropsykiatristen oireiden arviointi otettaisiin mukaan osaksi kaatumisen ehkäisyn kokonaisvaltaista arviota silloin, kun muistisairaiden kaatumisriskiä halutaan pienentää.
Väitöstutkimuksessa myös selvisi, että pitkäaikainen säännöllinen liikuntaharjoittelu vähensi merkittävästi neuropsykiatrisiin oireisiin yhdistyvää kaatumisriskiä.
– Jos kaatumisriski halutaan pienemmäksi, monipuolinen liikunta auttaa: vahvat reisi- ja pakaralihakset auttavat ylläpitämään itsenäistä liikkumista ja pitävät elämässä kiinni, sillä niiden avulla muistisairas pääsee ylös tuolista ja liikkeelle, Roitto kertoo.
LL Hanna-Maria Roitto väittelee 28.8.2020 kello 12 Helsingin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa aiheesta "Relationship of neuropsychiatric symptoms with falls, psychotropic drug use and quality of life among people with dementia". Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Athena, sali 107, Siltavuorenpenger 3 A, Helsinki. Vastaväittäjänä on professori Miia Kivipelto, Karolinska Institutet. Kustoksena on professori Anne Koivisto. Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu, ja se on luettavissa E-thesis-palvelussa.
Väittelijän yhteystiedot:
Hanna-Maria Roitto
hanna-maria.roitto@hel.fi
**********************************
Ystävällisin terveisin
Elina Kirvesniemi, viestinnän asiantuntija, Helsingin yliopisto
elina.kirvesniemi@helsinki.fi 050 409 6469
Tietoja julkaisijasta

PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Kaksoisvalohoito vähentää ikenien verenvuotoa ja tulehdusta hammasimplanttien ympärillä1.7.2025 09:59:32 EEST | Tiedote
Kaksoisvalohoito (Lumoral) tarjoaa kotikäyttöön turvallisen ja tehokkaan vaihtoehdon implanttien ympäristön tulehduksen hallintaan ilman antibiootteja.
Tutut maatalousympäristön linnut vähenevät, eteläiset yleislajit runsastuvat30.6.2025 08:00:00 EEST | Tiedote
Moni tuttu lintulaji harvinaistuu entisestään. Varpusia ja kuoveja on nyt vähemmän kuin koskaan aiemmin. Toisaalta monien eteläisten lajien voittokulku jatkuu. Mustarastaita ja peukaloisia esiintyy ennätysmäisen runsaasti.
Panimoteollisuuden sivuvirroista terveellisiä elintarvikkeita27.6.2025 13:02:54 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston tutkijat ovat keksineet innovatiivisen ja kestävän tavan hyödyntää mäskiä ja muita panimoteollisuuden sivutuotteita muokkaamalla niistä hyödyllisiä elintarvikkeita.
Mielenterveyden häiriöt koskettavat valtaosaa suomalaisista26.6.2025 08:30:00 EEST | Tiedote
Arviolta 77 % naisista ja 70 % miehistä saa elämänsä aikana jonkin mielenterveyden, käyttäytymisen tai neurokehityksen häiriön diagnoosin. Yleisimmät häiriöt ovat ahdistuneisuus- ja mielialahäiriöt. Miehillä häiriö todetaan useimmiten ensimmäisen kerran jo 6-vuotiaana.
Maahanmuuttajataustaisilla pojilla suurempi riski masennus- ja ahdistusoireiluun – koululla on tärkeä rooli heidän tukemisessaan26.6.2025 08:00:00 EEST | Tiedote
Maahanmuuttajataustaiset lapset ja nuoret raportoivat useammin masennus- ja ahdistusoireita. Oireilta suojaavissa tekijöissä korostuu koulun ja läheisten ihmissuhteiden rooli nuoren elämässä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme