Jyväskylän yliopisto

Neuvonnalla on hankala muuttaa iäkkäiden ihmisten aktiivisuutta

Jaa

Jyväskylän yliopiston Gerontologian tutkimuskeskuksessa toteutetussa tutkimuksessa oli tarkoitus lisätä iäkkäiden ihmisten omiin tavoitteisiin pohjautuvaa aktiivisuutta yksilöllistetyn neuvonnan avulla. Aktiivisuus lisääntyi, mutta muutos oli vain vähäinen.

Neuvontaa saaneet iäkkäät lisäsivät aktiivisuuttaan, mutta muutoksen merkityksellisyys on epävarmaa. Kuva: Jyväskylän yliopisto.
Neuvontaa saaneet iäkkäät lisäsivät aktiivisuuttaan, mutta muutoksen merkityksellisyys on epävarmaa. Kuva: Jyväskylän yliopisto.

Aktiivisena vanheneminen on Euroopan Unionin ja esimerkiksi OECD:n asettama yhteiskuntapoliittinen tavoite.

- Aktiivisuudella tarkoitetaan kaikkea sitä mitä ihminen tekee, siis liikkumista, asioiden hoitamista, ystävyyssuhteiden ylläpitoa tai muiden auttamista. Aktiivisena vanhenemisella tarkoitetaan, että yhteiskunnan tulee mahdollistaa iäkkäiden ihmisten osallisuus heidän omien tavoitteidensa mukaisesti, tutkimuksen johtaja professori Taina Rantanen liikuntatieteellisestä tiedekunnasta kertoo.

Asioiden ollessa hyvin ihminen on aktiivinen ja pyrkii omalla positiivisella toiminnallaan edistämään hyvinvointiaan. Aktiivisemmat ihmiset yleensä kokevat myös elämänlaatunsa paremmaksi kuin vähemmän aktiiviset. Iän myötä mahdollisuudet itselle merkitykselliseen aktiivisuuteen saattavat heiketä toimintakyvyn ja liikkumiskyvyn heikkenemisen myötä.

Tutkimuksen tavoitteena oli tukea ihmisen omista lähtökohdista tapahtuvaa aktiivisuustavoitteiden asettamista ja omaehtoista motivaatiota aktiivisuuteen. Tutkimuksessa selvitettiin laajalti kunkin osallistujan kiinnostuksen kohteita ja henkilöjä tuettiin tavoitteiden asettamisessa ja aktiivisuuden esteiden poistamisessa.

- Alustavien analyysiemme mukaan kaikenlainen aktiivisuus, joka tapahtuu kodin ulkopuolella ja johon liittyy vuorovaikutusta muiden ihmisten kanssa, johtaa laajimpiin hyvinvointihyötyihin. Tällaisia toiminnan muotoja pyrimme edistämään. Joillekin se tarkoitti ohjattua jumpparyhmää, jollekin kahvittelua kaverin luona ja jollekin kolmannelle taas erilaisissa tilaisuuksissa käymistä, kuvailee Rantanen.

Iäkkäille tarjottiin monipuolista neuvontaa

Neuvontainterventio suunniteltiin uusimpien käyttäytymisen muutosta kuvaavien teorioiden mukaan. Neuvonta sisälsi yhden kasvokkain tapahtuneen istunnon kaksin neuvojan kanssa, käyttäytymisen muutosta tukevan kirjallisen materiaalin, neljä puhelimitse tapahtunutta kontaktia ja neljä uutiskirjettä, jotka sisälsivät tietoa tarjolla olevista iäkkäille ihmisille suunnatuista aktiviteeteista.

Tutkimus kesti vuoden ja siihen osallistui 204 ihmistä, joista puolet saivat neuvontaintervention ja puolet saivat tavanomaista terveyteen liittyvää kirjallista materiaalia. Tutkittavat olivat 75 tai 80-vuotiaita. Aktiivisuutta arvioitiin Jyväskylän yliopistossa kehitetyllä aktiivisena vanhenemisen mittarilla ja elämänlaatua erityisesti iäkkäille ihmisille kehitetyllä elämänlaatumittarilla.

- Neuvontaa saaneen ryhmän aktiivisuus lisääntyi enemmän kuin terveystietoa saanee ryhmän aktiivisuus. Ero oli tilastotieteellisesti merkitsevä, mutta onko se merkityksellinen, on epävarmaa. Elämänlaatu ei muuttunut, professori Rantanen kertoo.

Rantanen korostaa, että on tärkeää julkaista tuloksia myös sellaisista tutkimuksista, joiden tulos ei vastaa tutkijan odotuksia. Tällaiset tutkimukset lisäävät tietoa siitä, mikä ei onnistu ja mitä ei ehkä kannata tehdä.

- Ehkä käytetyt mittarit eivät ole riittävän herkkiä, ehkä tutkimuksen osallistujat olivat jo tarpeeksi aktiivisia, joten lisäykselle ei ollut tarvetta, ehkä aktiivisuuden lisääminen edellyttää muunlaisia toimia kuin neuvontaa kuten ympäristöön vaikuttamista, Rantanen pohtii.

- On syytä myöskin myöntää, että käyttäytymisen muuttaminen on vaikeaa. Lisäksi on mahdollista, että teoria ei enää kokeessa osoittaudukaan päteväksi, vaikka alustavat havainnot sitä tukevatkin. Tutkimus lisää tietoa asteittain, harvoin tehdään sellaista läpimurtoa, joka muuttaa kaiken kerralla.

Tutkimus on osa AGNES-hanketta ja sitä rahoittaa Euroopan tutkimusneuvosto. 

Tutkimus on julkaistu kansainvälisessä tieteellisessä lehdessä: Rantanen T, Hassandra M, Pynnönen K, et al. The effect of individualized, theory-based counselling intervention on active aging and quality of life among older people (the AGNES intervention study) [published online ahead of print, 2020 Apr 1]. Aging Clin Exp Res. 2020;10.1007/s40520-020-01535-x. doi:10.1007/s40520-020-01535-x

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Gerontologian ja kansanterveyden professori Taina Rantanen, liikuntatieteellinen tiedekunta, Gerontologian tutkimuskeskus, 040 8053590, taina.rantanen@jyu.fi

Liikuntatieteellinen tiedekunta: www.jyu.fi/sport
Twitter: jyu.fi/sport Facebook: @jyusport

Kuvat

Neuvontaa saaneet iäkkäät lisäsivät aktiivisuuttaan, mutta muutoksen merkityksellisyys on epävarmaa. Kuva: Jyväskylän yliopisto.
Neuvontaa saaneet iäkkäät lisäsivät aktiivisuuttaan, mutta muutoksen merkityksellisyys on epävarmaa. Kuva: Jyväskylän yliopisto.
Lataa

Tietoja julkaisijasta

Jyväskylän yliopisto
PL 35
40014 Jyväskylä

http://www.jyu.fi

Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto

Väitös 17.9.2020: Kun kirjaimet vaihtuvat – Tutkimus lukutaidosta kahdella erilaisella kirjoitusjärjestelmällä konson kielessä Etiopiassa9.7.2020 13:40:25 EESTTiedote

FM Aija Katriina Ahlberg tutkii väitöksessään luku- ja kirjoitustaidon oppimista kahdella erilaisella kirjoitusjärjestelmällä. Tulokset osoittavat kirjainmerkkien tärkeän roolin siinä, miten lukija hahmottaa kielen äännerakenteita. Tutkimus toteutettiin Lounais-Etiopiassa konson kieltä puhuvien aikuisten parissa, mutta tutkimuksen tuloksilla on annettavaa myös maahanmuuttajien luku- ja kirjoitustaidon opetukseen Suomessa.

Väitös 14.8.2020: Mitä silmämme kokevat? Uusi tulkinta Merleau-Pontyn ruumiinfenomenologiasta (Yli-Tepsa)9.7.2020 11:29:20 EESTTiedote

Kun havaitaan kohde, nähdään vaikkapa sohva, katseen on jo täytynyt tarkentua siihen. Huomion kiinnittämistä on luontevaa kuvailla aivoissa tapahtuvana prosessina, joka säätelee silmien liikettä. Entä jos prosessia pitää kuvailla kokemuksellisesti? Mitä koetaan ennen kuin varsinaisesti havaitaan, vai koetaanko mitään? Onko havaitsemista edeltävä katseen tarkentuminen ja huomion kiinnittyminen luonteeltaan tiedostamatonta, ja tapahtuuko havaitsemisessa siirtymä tiedostumattomasta tietoiseen?

Vertailu osoitti: suomalaisten yksinolo lisääntynyt8.7.2020 10:06:30 EESTTiedote

Koronan aikana on huomattu yksinolon lisääntyminen. Suomalaisten sosiaalinen etäisyys on tutkimusten mukaan muuttunut tosin jo aiemmin. Jyväskylän yliopiston tutkijaryhmä on tarkastellut ajankäyttöaineistojen avulla sosiaalisen vuorovaikutuksen muutosta 1980-luvulta 2010-luvulle. Ryhmä osallistui myös kansainväliseen tutkimukseen, jossa vertailtiin lasten ja nuorten ajankäyttöä Suomessa, Englannissa ja Espanjassa.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme