Neuvonnalla on hankala muuttaa iäkkäiden ihmisten aktiivisuutta
Aktiivisena vanheneminen on Euroopan Unionin ja esimerkiksi OECD:n asettama yhteiskuntapoliittinen tavoite.
- Aktiivisuudella tarkoitetaan kaikkea sitä mitä ihminen tekee, siis liikkumista, asioiden hoitamista, ystävyyssuhteiden ylläpitoa tai muiden auttamista. Aktiivisena vanhenemisella tarkoitetaan, että yhteiskunnan tulee mahdollistaa iäkkäiden ihmisten osallisuus heidän omien tavoitteidensa mukaisesti, tutkimuksen johtaja professori Taina Rantanen liikuntatieteellisestä tiedekunnasta kertoo.
Asioiden ollessa hyvin ihminen on aktiivinen ja pyrkii omalla positiivisella toiminnallaan edistämään hyvinvointiaan. Aktiivisemmat ihmiset yleensä kokevat myös elämänlaatunsa paremmaksi kuin vähemmän aktiiviset. Iän myötä mahdollisuudet itselle merkitykselliseen aktiivisuuteen saattavat heiketä toimintakyvyn ja liikkumiskyvyn heikkenemisen myötä.
Tutkimuksen tavoitteena oli tukea ihmisen omista lähtökohdista tapahtuvaa aktiivisuustavoitteiden asettamista ja omaehtoista motivaatiota aktiivisuuteen. Tutkimuksessa selvitettiin laajalti kunkin osallistujan kiinnostuksen kohteita ja henkilöjä tuettiin tavoitteiden asettamisessa ja aktiivisuuden esteiden poistamisessa.
- Alustavien analyysiemme mukaan kaikenlainen aktiivisuus, joka tapahtuu kodin ulkopuolella ja johon liittyy vuorovaikutusta muiden ihmisten kanssa, johtaa laajimpiin hyvinvointihyötyihin. Tällaisia toiminnan muotoja pyrimme edistämään. Joillekin se tarkoitti ohjattua jumpparyhmää, jollekin kahvittelua kaverin luona ja jollekin kolmannelle taas erilaisissa tilaisuuksissa käymistä, kuvailee Rantanen.
Iäkkäille tarjottiin monipuolista neuvontaa
Neuvontainterventio suunniteltiin uusimpien käyttäytymisen muutosta kuvaavien teorioiden mukaan. Neuvonta sisälsi yhden kasvokkain tapahtuneen istunnon kaksin neuvojan kanssa, käyttäytymisen muutosta tukevan kirjallisen materiaalin, neljä puhelimitse tapahtunutta kontaktia ja neljä uutiskirjettä, jotka sisälsivät tietoa tarjolla olevista iäkkäille ihmisille suunnatuista aktiviteeteista.
Tutkimus kesti vuoden ja siihen osallistui 204 ihmistä, joista puolet saivat neuvontaintervention ja puolet saivat tavanomaista terveyteen liittyvää kirjallista materiaalia. Tutkittavat olivat 75 tai 80-vuotiaita. Aktiivisuutta arvioitiin Jyväskylän yliopistossa kehitetyllä aktiivisena vanhenemisen mittarilla ja elämänlaatua erityisesti iäkkäille ihmisille kehitetyllä elämänlaatumittarilla.
- Neuvontaa saaneen ryhmän aktiivisuus lisääntyi enemmän kuin terveystietoa saanee ryhmän aktiivisuus. Ero oli tilastotieteellisesti merkitsevä, mutta onko se merkityksellinen, on epävarmaa. Elämänlaatu ei muuttunut, professori Rantanen kertoo.
Rantanen korostaa, että on tärkeää julkaista tuloksia myös sellaisista tutkimuksista, joiden tulos ei vastaa tutkijan odotuksia. Tällaiset tutkimukset lisäävät tietoa siitä, mikä ei onnistu ja mitä ei ehkä kannata tehdä.
- Ehkä käytetyt mittarit eivät ole riittävän herkkiä, ehkä tutkimuksen osallistujat olivat jo tarpeeksi aktiivisia, joten lisäykselle ei ollut tarvetta, ehkä aktiivisuuden lisääminen edellyttää muunlaisia toimia kuin neuvontaa kuten ympäristöön vaikuttamista, Rantanen pohtii.
- On syytä myöskin myöntää, että käyttäytymisen muuttaminen on vaikeaa. Lisäksi on mahdollista, että teoria ei enää kokeessa osoittaudukaan päteväksi, vaikka alustavat havainnot sitä tukevatkin. Tutkimus lisää tietoa asteittain, harvoin tehdään sellaista läpimurtoa, joka muuttaa kaiken kerralla.
Tutkimus on osa AGNES-hanketta ja sitä rahoittaa Euroopan tutkimusneuvosto.
Tutkimus on julkaistu kansainvälisessä tieteellisessä lehdessä: Rantanen T, Hassandra M, Pynnönen K, et al. The effect of individualized, theory-based counselling intervention on active aging and quality of life among older people (the AGNES intervention study) [published online ahead of print, 2020 Apr 1]. Aging Clin Exp Res. 2020;10.1007/s40520-020-01535-x. doi:10.1007/s40520-020-01535-x
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Gerontologian ja kansanterveyden professori Taina Rantanen, liikuntatieteellinen tiedekunta, Gerontologian tutkimuskeskus, 040 8053590, taina.rantanen@jyu.fi
Liikuntatieteellinen tiedekunta: www.jyu.fi/sport
Twitter: jyu.fi/sport Facebook: @jyusport
Martta Walkertiedottaja
Puh:+358 40 8054717martta.a.walker@jyu.fiKuvat
Tietoja julkaisijasta
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Iäkkäiden ihmisten liikkuminen palautuu hitaasti ennalleen koronaviruspandemian jäljiltä26.4.2024 07:00:00 EEST | Tiedote
Iäkkäiden ihmisten elinpiiri pieneni ja koetut mahdollisuudet liikkua kodin ulkopuolella heikkenivät koronaviruspandemian alussa alkukesällä 2020, vaikka liikunnan määrä lisääntyi. Noin kaksi vuotta pandemian puhkeamisen jälkeen vuosina 2021–2022 tehdyssä seurantatutkimuksessa iäkkäiden ihmisten liikkumisessa tapahtuneiden muutosten havaittiin jossain määrin palautuneen, mutta ei täysin pandemiaa edeltäneelle tasolle.
“Kun hän syntyi, päätin antaa hänelle mahdollisuuden puhua venäjää” – näkökulma kielipolitiikkaan25.4.2024 09:34:59 EEST | Tiedote
FM Polina Vorobeva tutkii väitöksessään, miten venäjänkieliset yksinhuoltajaperheet sovittavat Suomessa kielipolitiikkaansa monimutkaisten yhteiskuntapoliittisten ja koulutuksellisten realiteettien taustaa vasten.
Vertailututkimus sai jatkoa: Onko suomalaisnuorten kuva yhteiskunnasta muuttunut?24.4.2024 13:39:02 EEST | Tiedote
Opetus- ja kulttuuriministeriö on myöntänyt Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitokselle noin 1,2 miljoonan euron rahoituksen kansainväliseen vertailevaan ICCS 2027 -tutkimukseen, jossa arvioidaan 8.-luokkalaisten nuorten yhteiskunnallisia tietoja, asennoitumista kansalaistaitoihin ja kansalaisuuteen sekä sitoutumista ja halukkuutta sitoutua aktiiviseen kansalaisuuteen.
Simojoen raakkukanta on pelastettavissa tehokkailla toimilla24.4.2024 06:45:00 EEST | Tiedote
LIFE Revives -projektissa arviotiin raakkupopulaation tila Simojoessa. Etenkin nuorten raakkuyksilöiden puuttuminen huolestuttaa tutkijoita. Kanta on kuitenkin vielä pelastettavissa.
Onko koulu kriisissä – miten koulutuksen tulosten ja hyvinvoinnin suunta saadaan muuttumaan?23.4.2024 07:07:00 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopistolla on torstaina 25.4.2024 koulutuksen superpäivä, joka alkaa EDUCA – koulutuksen tulevaisuus -lippulaivahankkeen esittelyllä. Lippulaiva pyrkii löytämään ratkaisuja muun muassa oppimistulosten heikentymiseen. Päivä jatkuu PISA-tutkimuksen ruotimisella: mitä PISAssa oikeastaan mitataan, ja mitä se meille kertoo?
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme