Niclas Wariuksen valokuvateos Vanitas on vuoden 2021 paras taidekirja

Ote tuomariston palkintoperusteista:
"Ammattitaitoinen työryhmä on yhdistänyt voimansa julkaistakseen teoksen, joka tuntuu sekä miellyttävältä kädessä että ruokkii katsetta ja mielikuvitusta, ja juhlistaa valokuvataiteilijaa. Teoksessa on myös akateeminen ja ajatuksia herättävä taidehistorioitsija Harri Kalhan analyysi Wariuksen valokuvista.
Vanitas on visuaalisesti ja esteettisesti vangitseva taidekirja, upea kokonaisuus, jonka soisi päätyvän jokaisen kauneutta rakastavan kirjahyllyyn."
Valokuvasarja Vanitas on valokuvataiteilija Niclas Wariuksen meditaatio kaiken katoavaisuudesta. Warius on rakentanut ajan patinoimista esineistä harmonisia asetelmia, joissa vilisee aikaan liittyviä symboleita: vanha kello, puoliksi palanut kynttilä, kuollut lintu. Viittaukset 1500–1600-lukujen maalaustaiteen vanitas-teemaan ovat selviä. Tarkkaan harkituissa ja selkeästi lavastetuissa kuvissa liikutaan kauneuden ja synkkyyden rajalla – pisteessä, jossa rappio kohtaa herkästi virittyneen kauneuden ja kaaos järjestyksen. Vanitas-sarjallaan Warius asettuu osaksi asetelman uutta nousua 2000-luvun valokuvataiteessa.
Wariuksen asetelmakuvien symboleja ja kuriositeetteja, hunajaista kauneutta ja tummasävyistä nostalgiaa analysoi taidehistorioitsija Harri Kalha.
”Täydellisimmissäkin sommitelmissa piilee haava. Repaleinen seinäpaperi, särkynyt lasi, raapiutunut pinta, haalistunut kuva, koko riutuvien kasvien ja hedelmien repertuaari – ne kaikki viittaavat säröön täydellisen kauneuden systeemissä.”
Kirjan artikkelin on kirjoittanut taidehistorioitsija Harri Kalha, teoksen ulkoasun on suunnitellut graafikko Anna Mattsson, ja reprografi Petri Kuokka on tehnyt kuvien värierottelun.
Vuoden 2022 palkintolautakunnassa toimivat kulttuuritoimittaja ja kirjailija Marika Riikonen, kirjoittaja-kuvataiteilija Kirsi Rajapuro sekä valokuvataiteilija Joseph Tully. Sihteerinä toimi Hämeenlinnan kaupunginkirjaston informaatikko Ilkka Marjanen.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Hanna KarppanenkustantajaKustannusosakeyhtiö Parvs
Puh:+358 40 684 9188hanna.karppanen@parvs.fiKuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Kustannusosakeyhtiö Parvs on taidekirjoihin ja arkkitehtuurijulkaisuihin erikoistunut helsinkiläinen kustantamo, joka on perustettu vuonna 2006.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Kustannusosakeyhtiö Parvs
Ateneumin taiteilijat -kirjasarja täydentyy – vuorossa Albert Edelfelt24.10.2025 10:38:15 EEST | Tiedote
Albert Edelfelt (1854–1905) on yksi maamme rakastetuimmista taiteilijoista. Hän oli suomalaisen taiteen uudistaja ja yksi ensimmäisistä ulkoilmamaalareista Suomessa. Taidehistorioitsija ja historioitsija Maria Vainio-Kurtakko kirjoittaa uutuuskirjassaan Albert Edelfeltin elämästä ja teoksista ajan pohjoismaisten ja eurooppalaisten yhteiskunnallisten kysymysten valossa.
Kyösti Kakkosen lasi- ja keramiikkakokoelma koottuna kahteen englanninkieliseen suurteokseen23.10.2025 11:13:51 EEST | Tiedote
Teokset esittelevät kauppaneuvos Kyösti Kakkosen poikkeuksellisen laajan kokoelman lasi- ja keramiikkataiteen helmet.
Uutuuskirja kokoaa yhteen Stefan Bremerin myyttiset valokuvat Helsingin yöstä17.10.2025 08:00:00 EEST | Tiedote
Stefan Bremer (s. 1953) on keskeinen nimi suomalaisessa valokuvataiteessa. Hän on tullut tunnetuksi urbaanin yöelämän dokumentoijana.
Helsingin empirearkkitehtuuri saa arvoisensa käsittelyn Mikko Lindqvistin uutuusteoksessa15.10.2025 08:00:00 EEST | Tiedote
Empirearkkitehtuuri on Helsingin kaupunkikuvan ydin. Arkkitehti Carl Ludvig Engelin (1778–1840) 1800-luvun alussa suunnittelemat julkiset rakennukset ovat lujittaneet asemansa Helsingin tunnetuimpina ja pysyvimpinä symboleina, ja hänen työnsä käsitti ainutlaatuisella tavalla kokonaisen pääkaupungin suunnittelun ja rakentamisen.
Uutuuskirja Emil Cedercreutzin Maahengen temppelistä3.9.2025 09:27:26 EEST | Tiedote
Kuvanveistäjä Emil Cedercreutz (1879─1949) oli kiinnostunut kotimaakuntansa Satakunnan talonpoikaisesta perinteestä, ja hän keräsi laajan kokoelman talonpoikaisesineistöä. 1910-luvun alussa hän alkoi suunnitella kokoelmalle omaa museota, Maahengen temppeliä. Se rakennettiin Cedercreutzin taiteilijakodin Harjulan viereen Harjavaltaan vuosina 1916–1942.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme





