Niittyjen lajisto kärsii kasvillisuuden rehevöitymisestä
Laaja seurantatutkimus on tuottanut uutta tietoa niittyjen tilasta. Kahdenkymmenen vuoden aikana niin hoidetut kuin hoitamattomat niityt ja kedot ovat rehevöityneet. Samalla niittyjen kasvi- ja perhoslajit ovat vähentyneet. Niittykasvit ovat hyötyneet niittyjen ja ketojen hoitotoimista, mutta hoito-ohjeissa tulisi huomioida nykyistä paremmin myös hyönteisten tarpeet.

Suomen ympäristökeskus, Luonnontieteellinen keskusmuseo ja Metsähallitus
Erilaiset niityt kuuluvat maamme lajirunsaimpiin, mutta uhanalaisimpiin elinympäristöihin. Niittyjen monimuotoinen kasvi- ja hyönteislajisto ei säily ilman aktiivista hoitoa, joka käsittää laidunnusta ja niittoa sekä ajoittain tehtävää pensaiden ja puuston harvennusta.
Kasvillisuuden laajamittainen rehevöityminen vähentänyt kasvi- ja perhoslajeja
Odotusten mukaan niittykasvit ovat säilyneet parhaiten niillä niityillä ja kedoilla, joita on hoidettu vuosittain laiduntamalla tai niittämällä. Yllättävää on kuitenkin kohteiden kasvillisuuden laajamittainen rehevöityminen, jota on tapahtunut niin hoidetuilla kuin hoitamattomilla kohteilla. Rehevöitymisen myötä niityille ominaisten kasvi- ja perhoslajien määrät ovat laskeneet etenkin tuoreilla niityillä. Yleisen rehevöitymisen syynä on arvioiden mukaan ilman kautta tuleva typpilaskeuma.
”Kesällä 2021 niittyjen ja ketojen kasvillisuus oli keskimäärin kaksi kertaa korkeampaa kuin 20 vuotta aiemmin. Rehevöitymisen myötä myös kukkivat mesikasvit olivat vähentyneet”, toteaa erikoistutkija Mikko Kuussaari Suomen ympäristökeskuksesta. Rehevöitymisen haitallinen vaikutus lajistoon näkyy tuoreilla niityillä voimakkaammin kuin karummilla kedoilla. Tuoreilla niityillä voimakkaasti kilpailevat heinälajit ovat syrjäyttäneet kilpailussa heikompia kukkakasveja. Kedoilla niittykasvit ovat rehevöitymisen myötä jopa runsastuneet.

Hoidon vaikutukset vaihtelevat eri eliöryhmissä
Niittykasvit ovat hyötyneet hoitotoimista sekä tuoreilla niityillä että kedoilla, mutta eri hyönteisryhmissä hoidon vaikutukset vaihtelevat myönteisestä kielteiseen. Tutkimuksen mukaan niittyjen päiväperhoset olivat runsaimmillaan niityillä, jotka olivat olleet hoidossa osan vuosista viimeisten 20 vuoden aikana. Aktiivisesti laidunnetuilla niityillä perhosmäärät olivat suurimpia niillä alueilla, joilla kasvillisuus oli korkeinta eli laidunnus tavanomaista kevyempää. ”Tämä on ymmärrettävää, koska voimakkaasti laidunnetuilla alueilla kukkivia mesikasveja ja perhosten toukkien tarvitsemia ravintokasveja on heikommin tarjolla”, toteaa tutkija Susu Rytteri Sykestä.
Niittyjen hoito-ohjeissa tulisikin huomioida nykyistä paremmin myös hyönteisten tarpeet. ”Hyönteislajiston voi huomioida laiduntamalla alueita tavanomaista pienempää eläinmäärää käyttäen, hoitamalla niittyjä tai niiden osia vuorovuosina tai jakamalla kohteet osa-alueisiin, joista kutakin laidunnetaan vain kerran kesässä”, sanoo erikoistutkija Marjaana Toivonen Sykestä. Niittyhyönteisten selviytymisen edellytyksiä voi parantaa säästämällä niiton yhteydessä osan kukkivasta kasvillisuudesta ravintokasveiksi hyönteisille.

Vaihteleva hoito lisää lajiston monimuotoisuutta
Niittyjen hoidossa hyvänä yleisohjeena toimii pienipiirteisen vaihtelevuuden lisääminen. Eri tavoin hoidettujen pienialaisten laikkujen mosaiikki suojelee monimuotoista niittylajistoa yhtä tiettyä hoitotapaa paremmin. Paikoitellen toteutettu intensiivinen laidunnus tai niitto hyödyttää paljasta maata ja matalaa kasvillisuutta tarvitsevia lajeja, kuten monia pienikokoisia ketokasveja ja niillä eläviä perhosia. Vastaavasti korkeampaa kasvillisuutta vaativat lajit, esimerkiksi yöperhoset ja erakkomehiläiset, hyötyvät hoitamattomista tai vain kevyesti hoidetuista laikuista.
Samat keinot auttavat lisäämään hyödyllisiä pölyttäjähyönteisiä ja muita niittylajeja myös kotipuutarhaan. Parhaat kukkalaikut kannattaa kiertää ruohonleikkurilla ja ajella matalaksi vasta kukinnan päätyttyä. Koko pihanurmen ajamisen sijaan voi keskittyä hoitamaan kapeampia kulkuväyliä ja antaa kasvillisuuden kasvaa paikoitellen korkeammaksi. Niittykukkien siemeniä kylvämällä voi lisätä monimuotoisuutta ja parantaa pölyttäjien ravinnonsaantia kotipihalla.
Nyt julkaistussa laajassa tutkimuksessa selvitettiin tuoreiden niittyjen ja ketojen kasvi- ja hyönteislajien säilymistä 20 vuotta aiemmin tutkituilla eri tavoin hoidetuilla ja ilman hoitoa jääneillä arvokkailla perinnebiotoopeilla. Suomen ympäristökeskuksen, Luonnontieteellisen keskusmuseon ja Metsähallituksen yhteistyönä toteuttama tutkimus oli osa ympäristöministeriön rahoittamaa Puutteellisesti tunnettujen ja uhanalaisten lajien ja luontotyyppien tutkimusohjelmaa.
- PEBIHOITO-hankkeen loppuraportti: Hoidon vaikutukset ja niittylajiston säilyminen perinnebiotoopeilla. Suomen ympäristökeskuksen raportteja 13/2023. (Helda)
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Mediapalvelu Suomen ympäristökeskuksessa
Puh:029 525 1072syke_ajankohtaiset@syke.fiMikko KuussaariErikoistutkijaSyke
Puh:040 5256 249etunimi.sukunimi@syke.fiSusu RytteriTutkijaSyke
Puh:029 5252 259etunimi.sukunimi@syke.fiJuho PaukkunenMuseomestariLuonnontieteellinen keskusmuseo
Puh:050 3182 349etunimi.sukunimi@helsinki.fiKatja RaatikainenLuonnonsuojelun erityisasiantuntijaMetsähallitus
Puh:040 3540512etunimi.sukunimi@metsa.fiKuvat





Liitteet
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen ympäristökeskus
Arktiset virtavedet ovat herkkiä typpikuormitukselle – kyttyrälohen aiheuttama ravinnelisäys huolestuttaa tutkijoita30.6.2025 11:55:37 EEST | Tiedote
Tuore tutkimus osoittaa, että arktiset virtavedet ovat herkkiä lisääntyvälle typpikuormitukselle kasvukauden ajankohdasta tai joen koosta riippumatta. Havainto herättää huolta, sillä tulevaisuudessa kyttyrälohen voimakas runsastuminen voi lisätä pohjoisten jokien ravinnekuormaa.
Det ostadiga vädret har hållit cyanobakterieläget måttligt26.6.2025 13:09:15 EEST | Pressmeddelande
Situationen med cyanobakterier är fortfarande huvudsakligen lugn, och observationerna i insjöar samt längs kustområden har förblivit få. Det ostadiga vädret under den gångna veckan har försvårat satellitobservationer från öppna havsområden. Enligt automatiska observationer från handelsfartyg har dock mängden cyanobakterier varit något förhöjd i de västra öppna havsområdena i Finska viken.
Unsettled weather has kept the blue-green algae situation moderate26.6.2025 13:05:44 EEST | Press release
The situation with blue-green algae remains mostly calm, and observations in inland waters and along coastal areas have remained few. The unsettled weather over the past week has made satellite observations from open sea areas more difficult. However, according to automatic observations from merchant ships, the amount of blue-green algae has been slightly elevated in the western open sea areas of the Gulf of Finland.
Epävakainen sää on pitänyt sinilevätilanteen maltillisena26.6.2025 13:00:00 EEST | Tiedote
Sinilevätilanne jatkuu pääosin rauhallisena, ja havainnot sisävesillä sekä rannikkoalueilla ovat pysyneet vähäisinä. Kuluneen viikon epävakainen sää on vaikeuttanut satelliittihavaintojen tekemistä avomerialueilta. Kauppalaivojen automaattihavaintojen perusteella sinilevämäärä on kuitenkin ollut lievästi koholla Suomenlahden länsiosan avomerialueilla.
A calm start for the blue-green algae season19.6.2025 13:15:31 EEST | Press release
As typical in early summer, the number of blue-green algae observations is moderate. Some blue-green algae have been observed in inland waters, mainly in Southern Finland. In coastal areas, even slightly less blue-green algae have been detected than typical this time of year. So far, no significant deposits of algae have been observed in offshore areas.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme