Suomen ympäristökeskus

Niittyjen lajisto kärsii kasvillisuuden rehevöitymisestä

Jaa

Laaja seurantatutkimus on tuottanut uutta tietoa niittyjen tilasta. Kahdenkymmenen vuoden aikana niin hoidetut kuin hoitamattomat niityt ja kedot ovat rehevöityneet. Samalla niittyjen kasvi- ja perhoslajit ovat vähentyneet. Niittykasvit ovat hyötyneet niittyjen ja ketojen hoitotoimista, mutta hoito-ohjeissa tulisi huomioida nykyistä paremmin myös hyönteisten tarpeet.

Ketomaisema, jota halkoo puinen aita.
Lohjan Kyttälän osin laidunnettu keto on yksi kasvi- ja hyönteislajistoltaan monimuotoisimpia ketokohteita. Puolet kedosta oli kesällä 2021 hevoslaitumena ja puolet laidunnuksen ulkopuolella. Niittyjen hyönteislajiston kannalta tämä on ihanteellinen tilanne, sillä laitumen ulkopuolella kukkiva kasvillisuus tarjoaa hyönteisille tärkeitä ravintokasveja. Kuva: Kati Gürsönmez Kati Gürsönmez

Suomen ympäristökeskus, Luonnontieteellinen keskusmuseo ja Metsähallitus

Erilaiset niityt kuuluvat maamme lajirunsaimpiin, mutta uhanalaisimpiin elinympäristöihin. Niittyjen monimuotoinen kasvi- ja hyönteislajisto ei säily ilman aktiivista hoitoa, joka käsittää laidunnusta ja niittoa sekä ajoittain tehtävää pensaiden ja puuston harvennusta.

Kasvillisuuden laajamittainen rehevöityminen vähentänyt kasvi- ja perhoslajeja

Odotusten mukaan niittykasvit ovat säilyneet parhaiten niillä niityillä ja kedoilla, joita on hoidettu vuosittain laiduntamalla tai niittämällä. Yllättävää on kuitenkin kohteiden kasvillisuuden laajamittainen rehevöityminen, jota on tapahtunut niin hoidetuilla kuin hoitamattomilla kohteilla. Rehevöitymisen myötä niityille ominaisten kasvi- ja perhoslajien määrät ovat laskeneet etenkin tuoreilla niityillä. Yleisen rehevöitymisen syynä on arvioiden mukaan ilman kautta tuleva typpilaskeuma. 

”Kesällä 2021 niittyjen ja ketojen kasvillisuus oli keskimäärin kaksi kertaa korkeampaa kuin 20 vuotta aiemmin. Rehevöitymisen myötä myös kukkivat mesikasvit olivat vähentyneet”, toteaa erikoistutkija Mikko Kuussaari Suomen ympäristökeskuksesta. Rehevöitymisen haitallinen vaikutus lajistoon näkyy tuoreilla niityillä voimakkaammin kuin karummilla kedoilla. Tuoreilla niityillä voimakkaasti kilpailevat heinälajit ovat syrjäyttäneet kilpailussa heikompia kukkakasveja. Kedoilla niittykasvit ovat rehevöitymisen myötä jopa runsastuneet.

null
Rehevöityminen näkyi tutkittujen kohteiden kasvillisuuden keskikorkeuden kaksinkertaistumisena ja kukkivien mesikasvien keskimääräisen runsauden vähentymisenä tuoreilla niityillä ja kedoilla. Yleisen rehevöitymisen syynä lienee ilmasta tuleva typpilaskeuma. Kuva: Syke

Hoidon vaikutukset vaihtelevat eri eliöryhmissä

Niittykasvit ovat hyötyneet hoitotoimista sekä tuoreilla niityillä että kedoilla, mutta eri hyönteisryhmissä hoidon vaikutukset vaihtelevat myönteisestä kielteiseen. Tutkimuksen mukaan niittyjen päiväperhoset olivat runsaimmillaan niityillä, jotka olivat olleet hoidossa osan vuosista viimeisten 20 vuoden aikana. Aktiivisesti laidunnetuilla niityillä perhosmäärät olivat suurimpia niillä alueilla, joilla kasvillisuus oli korkeinta eli laidunnus tavanomaista kevyempää. ”Tämä on ymmärrettävää, koska voimakkaasti laidunnetuilla alueilla kukkivia mesikasveja ja perhosten toukkien tarvitsemia ravintokasveja on heikommin tarjolla”, toteaa tutkija Susu Rytteri Sykestä.

Niittyjen hoito-ohjeissa tulisikin huomioida nykyistä paremmin myös hyönteisten tarpeet. ”Hyönteislajiston voi huomioida laiduntamalla alueita tavanomaista pienempää eläinmäärää käyttäen, hoitamalla niittyjä tai niiden osia vuorovuosina tai jakamalla kohteet osa-alueisiin, joista kutakin laidunnetaan vain kerran kesässä”, sanoo erikoistutkija Marjaana Toivonen Sykestä. Niittyhyönteisten selviytymisen edellytyksiä voi parantaa säästämällä niiton yhteydessä osan kukkivasta kasvillisuudesta ravintokasveiksi hyönteisille.

null
Niittyjen hoidolla oli myönteinen vaikutus tutkituilla niityillä keskimäärin havaittujen niittykasvien ja päiväperhosten lajimäärään. Sen sijaan muut suurperhoset ja erakkomehiläiset kärsivät kohteiden vuosittaisesta hoidosta. Niiden keskimääräiset lajimäärät olivat alhaisimpia vuosittain hoidetuilla kohteilla. Kuva: Syke

Vaihteleva hoito lisää lajiston monimuotoisuutta

Niittyjen hoidossa hyvänä yleisohjeena toimii pienipiirteisen vaihtelevuuden lisääminen. Eri tavoin hoidettujen pienialaisten laikkujen mosaiikki suojelee monimuotoista niittylajistoa yhtä tiettyä hoitotapaa paremmin. Paikoitellen toteutettu intensiivinen laidunnus tai niitto hyödyttää paljasta maata ja matalaa kasvillisuutta tarvitsevia lajeja, kuten monia pienikokoisia ketokasveja ja niillä eläviä perhosia. Vastaavasti korkeampaa kasvillisuutta vaativat lajit, esimerkiksi yöperhoset ja erakkomehiläiset, hyötyvät hoitamattomista tai vain kevyesti hoidetuista laikuista.

Samat keinot auttavat lisäämään hyödyllisiä pölyttäjähyönteisiä ja muita niittylajeja myös kotipuutarhaan. Parhaat kukkalaikut kannattaa kiertää ruohonleikkurilla ja ajella matalaksi vasta kukinnan päätyttyä. Koko pihanurmen ajamisen sijaan voi keskittyä hoitamaan kapeampia kulkuväyliä ja antaa kasvillisuuden kasvaa paikoitellen korkeammaksi. Niittykukkien siemeniä kylvämällä voi lisätä monimuotoisuutta ja parantaa pölyttäjien ravinnonsaantia kotipihalla.

Nyt julkaistussa laajassa tutkimuksessa selvitettiin tuoreiden niittyjen ja ketojen kasvi- ja hyönteislajien säilymistä 20 vuotta aiemmin tutkituilla eri tavoin hoidetuilla ja ilman hoitoa jääneillä arvokkailla perinnebiotoopeilla. Suomen ympäristökeskuksen, Luonnontieteellisen keskusmuseon ja Metsähallituksen yhteistyönä toteuttama tutkimus oli osa ympäristöministeriön rahoittamaa Puutteellisesti tunnettujen ja uhanalaisten lajien ja luontotyyppien tutkimusohjelmaa.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Niitty, jota halkoo puinen aita.
Lohjan Kyttälän osin laidunnettu keto on yksi kasvi- ja hyönteislajistoltaan monimuotoisimpia ketokohteita. Puolet kedosta oli kesällä 2021 hevoslaitumena ja puolet laidunnuksen ulkopuolella. Niittyjen hyönteislajiston kannalta tämä on ihanteellinen tilanne, sillä laitumen ulkopuolella kukkiva kasvillisuus tarjoaa hyönteisille tärkeitä ravintokasveja. Kuva median käytettävissä. Kuva: Kati Gürsönmez
Lataa
Perhonen kukalla
Loistokultasiipi (Lycaena virgaureae) oli 20 vuodessa ehtinyt hävitä 29 aiemmalta elinpaikaltaan. Kesällä 2021 sitä tavattiin enää 11 niityllä ja kahdella kedolla. Kuva median käytettävissä. Kuva: Kati Gürsönmez
Lataa
Ketokatkero
Erittäin uhanalainen ketokatkero (Gentianella campestris) Koivulan niityllä Tampereella. Uhanalaisia kasvi- ja perhoslajeja löytyi vuonna 2021 harvemmilta niityillä kuin 2000-luvun alussa. Kuva median käytettävissä. Kuva: Kati Gürsönmez
Lataa
Rehevöityminen näkyi tutkittujen kohteiden kasvillisuuden keskikorkeuden kaksinkertaistumisena ja kukkivien mesikasvien keskimääräisen runsauden vähentymisenä tuoreilla niityillä ja kedoilla. Yleisen rehevöitymisen syynä lienee ilmasta tuleva typpilaskeuma. Kuva median käytettävissä. Kuva: Syke
Rehevöityminen näkyi tutkittujen kohteiden kasvillisuuden keskikorkeuden kaksinkertaistumisena ja kukkivien mesikasvien keskimääräisen runsauden vähentymisenä tuoreilla niityillä ja kedoilla. Yleisen rehevöitymisen syynä lienee ilmasta tuleva typpilaskeuma. Kuva median käytettävissä. Kuva: Syke
Lataa
Niittyjen hoidolla oli myönteinen vaikutus tutkituilla niityillä keskimäärin havaittujen niittykasvien ja päiväperhosten lajimäärään. Sen sijaan muut suurperhoset ja erakkomehiläiset kärsivät kohteiden vuosittaisesta hoidosta. Niiden keskimääräiset lajimäärät olivat alhaisimpia vuosittain hoidetuilla kohteilla. Kuva median käytettävissä. Kuva: Syke
Niittyjen hoidolla oli myönteinen vaikutus tutkituilla niityillä keskimäärin havaittujen niittykasvien ja päiväperhosten lajimäärään. Sen sijaan muut suurperhoset ja erakkomehiläiset kärsivät kohteiden vuosittaisesta hoidosta. Niiden keskimääräiset lajimäärät olivat alhaisimpia vuosittain hoidetuilla kohteilla. Kuva median käytettävissä. Kuva: Syke
Lataa

Liitteet

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Suomen ympäristökeskus

Policy Brief: Reducing use of natural resources can be coupled with strengthening the economy7.5.2024 10:45:37 EEST | Press release

The Finnish economy can grow even if the raw material consumption is reduced. At the same time, climate change and biodiversity loss will be mitigated, and pollution reduced. Finland should transition to a circular economy, as it reduces the use of natural resources and promotes crisis resilience. The new Policy Brief published by the Finnish Environment Institute explains how decoupling raw material consumption and economic growth is possible and what the transition to a carbon-neutral circular economy society requires.

Policy Brief: Stopping biodiversity loss makes sense7.5.2024 10:22:57 EEST | Press release

Biodiversity loss caused by human action results in nature becoming degraded and uniform. The more living beings disappear – ultimately causing extinction of species – the greater changes the functioning of ecosystems will undergo. The new Policy Brief by the Finnish Environment Institute describes how, at its most serious, biodiversity loss threatens food production and other ecosystem services that are important for humans. The publication also presents methods for combating biodiversity loss.

Politiikkasuositus: Luonnonvarojen käyttöä voidaan vähentää ja samalla vahvistaa taloutta7.5.2024 08:18:11 EEST | Tiedote

Suomen talous voi kasvaa, vaikka luonnonvarojen kulutusta vähennetään. Samalla hillitään ilmastonmuutosta ja luontokatoa sekä vähennetään saastumista. Suomen kannattaa siirtyä kiertotalouteen, sillä se vähentää luonnonvarojen käyttöä ja edistää samalla kriisinsietokykyä. Suomen ympäristökeskuksen uusi Policy Brief -julkaisu avaa, miten luonnonvarojen kulutuksen ja talouskasvun irtikytkentä on mahdollista ja mitä siirtymä hiilineutraaliin kiertotalousyhteiskuntaan edellyttää.

Politiikkasuositus: Luonnon köyhtyminen kannattaa pysäyttää7.5.2024 07:43:49 EEST | Tiedote

Ihmisen aiheuttama luontokato tarkoittaa, että luonto köyhtyy ja yksipuolistuu. Mitä enemmän lajien yksilöitä ja lopulta kokonaisia lajeja katoaa, sitä suurempia muutoksia ekosysteemien toiminnassa tapahtuu. Suomen ympäristökeskuksen uusi Policy Brief -julkaisu kuvaa, kuinka luontokato uhkaa vakavimmillaan ruuantuotantoa ja muita ihmiselle tärkeitä ekosysteemipalveluita. Julkaisu esittelee myös keinoja luontokadon torjuntaan.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye