Suomen kansallismuseo

Noin puolet suomalaisista arvioi tuntevansa hyvin Suomen ja Ruotsin yhteisen historian, selvisi Suomen kansallismuseon kyselyssä

Jaa

Kansallismuseo on uudistamassa perusnäyttelynsä osaa, joka kertoo ajanjaksosta 1100–1917 alueella, joka tunnetaan nykyisin Suomena. Ajanjaksoon sisältyy myös Ruotsin-vallan aika. Taustatyönä toteutetusta kyselystä selvisi, että vain noin puolet vastaajista arvioi tuntevansa tämän jakson tapahtumia ja merkitystä. Näyttely avautuu keväällä 2021. Se täydentää Kansallismuseon perusnäyttelyuudistuksen, josta aiemmin on avattu osat Esihistoria ja Itsenäisyyden ajasta kertova Suomen tarina vuonna 2017.

Akaan kirkosta oleva 1500-luvulla valmistettu puuveistos kuvaa Piispa Henrikiä ja Lallia. Keskiaikainen yhdestä puusta, luultavasti lehmuksesta, veistetty noin 85-senttinen veistos tulee esille uudistuvaan perusnäyttelyyn. Kuva: Museovirasto
Akaan kirkosta oleva 1500-luvulla valmistettu puuveistos kuvaa Piispa Henrikiä ja Lallia. Keskiaikainen yhdestä puusta, luultavasti lehmuksesta, veistetty noin 85-senttinen veistos tulee esille uudistuvaan perusnäyttelyyn. Kuva: Museovirasto

Suomalaisten historiatietoisuutta kartoittaneessa kyselyssä selvisi, että suomalaisista joka toinen yhtyy väitteeseen ”tunnen hyvin Suomen ja Ruotsin yhteisen historian” (49 %). Lähes samansuuruinen joukko (45 %) torjuu sen, että he olisivat hyvin perillä maiden yhteisestä historiasta.

”Vanhempi historia ei aina avaudu kovin helposti”, pohtii näyttelyuudistuksen projektipäällikkö Päivi Roivainen Kansallismuseosta.

”Kansallismuseon uudistuvassa perusnäyttelyssä pyrimme tuomaan myös Ruotsin aikaa lähemmäs nykyihmistä ja luomaan samaistumisen paikkoja”.

Käynnissä olevan Kansallismuseon näyttelyuudistuksen näkökulmasta kiinnostavana tuloksena voi pitää myös suomalaisten vahvaa näkemystä Piispa Henrikistä ja Lallista. Kolme neljästä vastanneesta uskoo Piispa Henrikin ja Lallin olleen todellisia henkilöitä. Vain kuudesosa (15 %) kaikkiaan 1105 kyselyyn vastanneesta oli eri mieltä. Keskiajalta periytyvän käsityksen mukaan Piispa Henrik toi kristinuskon Suomeen. Kansantarinan mukaan Lalli murhasi piispan Köyliönjärven jäällä.

Tämänhetkisen tutkimuksen valossa tarina ei pidä paikkaansa. Kristinusko levisi Suomen alueelle kaupankäynnin ja rauhanomaisten suhteiden kautta – ei väkivaltaisten ristiretkien. Myös Henrikin ja Lallin tarinat kerrotaan Kansallismuseon uudessa näyttelyssä, joka kulkee työnimellä Toista maata.

Perusnäyttelyn keskiössä ihminen

Suomen alueesta vuosien 1100 ja 1917 välillä, osana Ruotsia ja Venäjää, kertovan perusnäyttelyn teemat kiteytyvät kolmeen: ihmisyys, usko ja Suomi osana maailmaa. Näyttelyn käsikirjoitus korostaa yksilön näkökulmaa hallitsijoiden ja suurmiesten historian sijaan.

Suomalaisten historiallista identiteettiä on tutkittu melko vähän. VTT Pilvi Torstin johtama Historiatietoisuus Suomessa -tutkimushanke sivusi teemaa vuosikymmen sitten. Kyselytutkimuksen tuloksissa esille nousivat ennen kaikkea 1900-luvun tapahtumien merkitys suomalaisten identiteettien rakentumisessa – tärkeimmiksi historiallisiksi tapahtumiksi nostettiin esimerkiksi peruskoulu sekä talvi- ja jatkosota.

Suomen kansallismuseon kokoaman työryhmän tarkoituksena oli kyselyllä selvittää, mikä merkitys tätä vanhemmalla historialla on suomalaisten identiteetille. Suomen kansallismuseon yhteistyössä Helsingin yliopiston, Hanasaaren ruotsalais-suomalaisen kulttuurikeskuksen ja Kunnallisalan kehittämissäätiön kanssa tammikuussa 2020 toteuttamalla kyselyllä haluttiin selvittää, kuinka paljon suomalaiset tietävät Suomen ja Ruotsin yhteisestä historiasta ja millainen merkitys sillä on suomalaisten identiteettien rakentumisessa. Haastatteluja tehtiin yhteensä 1105. Vastaajina olivat 18–75-vuotiaat Ahvenanmaata lukuun ottamatta. Tutkimuksen tulosten virhemarginaali on suurimmillaan vajaat kolme prosenttiyksikköä. Kysely toteutettiin Otto A. Malmin rahaston tuella.

Kyselyn tulokset oheisessa liitteessä.

Lisätiedot

projektipäällikkö Päivi Roivainen, paivi.roivainen@kansallismuseo.fi, puh. 0295 33 6332

Avainsanat

Kuvat

Akaan kirkosta oleva 1500-luvulla valmistettu puuveistos kuvaa Piispa Henrikiä ja Lallia. Keskiaikainen yhdestä puusta, luultavasti lehmuksesta, veistetty noin 85-senttinen veistos tulee esille uudistuvaan perusnäyttelyyn. Kuva: Museovirasto
Akaan kirkosta oleva 1500-luvulla valmistettu puuveistos kuvaa Piispa Henrikiä ja Lallia. Keskiaikainen yhdestä puusta, luultavasti lehmuksesta, veistetty noin 85-senttinen veistos tulee esille uudistuvaan perusnäyttelyyn. Kuva: Museovirasto
Lataa

Liitteet

Tietoja julkaisijasta

Suomen kansallismuseo

Suomen kansallismuseo on valtakunnallinen kulttuurihistorian museo, joka ylläpitää ja kehittää kulttuurihistorian kokoelmiaan, edistää kulttuuriperinnön tutkimusta ja käyttöä, sekä tarjoaa näyttely- ja yleisöpalveluja museokohteissaan ympäri maan: Kansallismuseo, Seurasaaren ulkomuseo, Tamminiemi, Suomen merimuseo, Langinkoski, Hvitträsk, Louhisaari, Vankila, Hämeen linna ja Olavinlinna. Yhteiskunnallisena keskustelijana ja alan kansainvälisenä vaikuttajana toimiva Suomen kansallismuseo on osa opetus- ja kulttuuriministeriön alaista Museovirastoa.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Suomen kansallismuseo

Riikkamusea Kotiinpaluu – čájáhus gudnejahttá sámedávviriid máhcaheami Sápmái25.2.2021 08:58:00 EETTiedote

Kålggmannust ävvneei Mäccmõš, maccâm, máhccan – kotiinpaluu – čuäjtõõzz raajât õõutveäkka sääʹmõutstõõzz toiʹmmjeeʹjivuiʹm. Mäccmõš, maccâm, máhccan – kotiinpaluu -čáitáldâh, mii lekkâs porgemáánust, ráhtoo oovtâstpargoost sämisiärváduv tuáimeiguin. Mäccmõš, maccâm, máhccan – kotiinpaluu čájáhus, mii rahpasa golggotmánus, ollašuhtto oktasašbarggus sámeservoša doaibmiiguin.

Kansallismuseon lisärakentaminen etenee valtion ensi vuoden talousarvion myötä23.12.2020 15:08:46 EETTiedote

Suomen eduskunnan 21.12.2020 hyväksymä valtion talousarvio vuodelle 2021 tekee mahdolliseksi Kansallismuseon lisärakennushankkeen etenemisen. Suunnitelman mukaan Kansallismuseon historiallisen päärakennuksen, lisäosan ja pihapuiston muodostama kokonaisuus valmistuu alkuvuodesta 2026. Vuonna 2019 käydyn arkkitehtuurikilpailun voitti JKMM Arkkitehtien ehdotus, jonka hankesuunnittelu ja kaavoitus ovat jo pitkällä. Senaatti-kiinteistöt pyrkii nyt tekemään hankkeen n. 55 miljoonan euron investointipäätöksen loppukeväästä 2021. Pääosin maan alle sijoittuvan uudisosan rakennustyömaa käynnistyy arviolta syksyllä 2022.

Lisääntynyt kotimaanmatkailu piristi poikkeuksellista vuotta Suomen kansallismuseon museoissa ja linnoissa22.12.2020 14:06:39 EETTiedote

Kotimaanmatkailun suuri suosio piristi näkymiltään haastavaa vuotta, jonka valopilkuiksi nousivat kaavoitukseen edennyt Kansallismuseon uudisosa sekä somehiteiksi nousseet joulukuun juhlavalaisut linnoissa. Yleisöihin luotiin pandemian aikana uutta suhdetta digitaalisin sisällöin. Suomen kansallismuseon avoinna pitämissä kymmenessä museokohteessa vieraili poikkeuksellisena vuonna 2020 yhteensä 494 563 kävijää, mikä oli kolmanneksen vähemmän kuin ennätysvuoden 2019 kävijämäärä 762 481.

Poikkeuksellinen joulunaika tuo perinteet koteihin Suomen kansallismuseon kohteista3.12.2020 17:05:58 EETTiedote

Vaikka Suomen kansallismuseonkin museokohteita on eri puolilla Suomea suljettuina, toimivat museot ympäristöineen näyttämöinä itsenäisyyspäivän juhlallisuuksille sekä kauden juhlavalaisuille. Joulukausi alkaa suorana verkossa ja radiossa lähetettävällä itsenäisyyspäivän lipunnostolla Hämeen linnasta ja jatkuu Olavinlinnan pihalta lähetettävällä juhlalähetyksellä. Tanssillisen erikoiskierroksen Tamminiemessä tarjoaa taltiointi Uotinen goes Kekkonen -teoksesta, joka nähdään niin ikään itsenäisyyspäivänä tv:ssä. Lucian päivänä 13.12. radiossa ja Yle Areenassa nähtävässä suorassa lähetyksessä Lucia laulaa kuoroineen Kansallismuseossa.

Suomen kansallismuseon kohteista Kansallismuseo ja Tamminiemi suljettuina kolme viikkoa yleisen koronatilanteen vuoksi27.11.2020 14:42:25 EETTiedote

Uudellamaalla käyttöön otettujen voimakkaiden rajoitustoimenpiteiden johdosta myös Helsingissä sijaitsevat Kansallismuseo ja Tamminiemi suljetaan 30.11.-20.12.2020. Suomen kansallismuseon avoinna olevien Hämeen linnan, Olavinlinnan ja Kotkassa sijaitsevan Suomen merimuseon osalta seurataan koronatilanteen alueellista kehittymistä. Muut Suomen kansallismuseon museokohteet ovat avoinna muutoinkin vain kesäkaudella.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme