Suomen kansallismuseo

Noin puolet suomalaisista arvioi tuntevansa hyvin Suomen ja Ruotsin yhteisen historian, selvisi Suomen kansallismuseon kyselyssä

Jaa

Kansallismuseo on uudistamassa perusnäyttelynsä osaa, joka kertoo ajanjaksosta 1100–1917 alueella, joka tunnetaan nykyisin Suomena. Ajanjaksoon sisältyy myös Ruotsin-vallan aika. Taustatyönä toteutetusta kyselystä selvisi, että vain noin puolet vastaajista arvioi tuntevansa tämän jakson tapahtumia ja merkitystä. Näyttely avautuu keväällä 2021. Se täydentää Kansallismuseon perusnäyttelyuudistuksen, josta aiemmin on avattu osat Esihistoria ja Itsenäisyyden ajasta kertova Suomen tarina vuonna 2017.

Akaan kirkosta oleva 1500-luvulla valmistettu puuveistos kuvaa Piispa Henrikiä ja Lallia. Keskiaikainen yhdestä puusta, luultavasti lehmuksesta, veistetty noin 85-senttinen veistos tulee esille uudistuvaan perusnäyttelyyn. Kuva: Museovirasto
Akaan kirkosta oleva 1500-luvulla valmistettu puuveistos kuvaa Piispa Henrikiä ja Lallia. Keskiaikainen yhdestä puusta, luultavasti lehmuksesta, veistetty noin 85-senttinen veistos tulee esille uudistuvaan perusnäyttelyyn. Kuva: Museovirasto

Suomalaisten historiatietoisuutta kartoittaneessa kyselyssä selvisi, että suomalaisista joka toinen yhtyy väitteeseen ”tunnen hyvin Suomen ja Ruotsin yhteisen historian” (49 %). Lähes samansuuruinen joukko (45 %) torjuu sen, että he olisivat hyvin perillä maiden yhteisestä historiasta.

”Vanhempi historia ei aina avaudu kovin helposti”, pohtii näyttelyuudistuksen projektipäällikkö Päivi Roivainen Kansallismuseosta.

”Kansallismuseon uudistuvassa perusnäyttelyssä pyrimme tuomaan myös Ruotsin aikaa lähemmäs nykyihmistä ja luomaan samaistumisen paikkoja”.

Käynnissä olevan Kansallismuseon näyttelyuudistuksen näkökulmasta kiinnostavana tuloksena voi pitää myös suomalaisten vahvaa näkemystä Piispa Henrikistä ja Lallista. Kolme neljästä vastanneesta uskoo Piispa Henrikin ja Lallin olleen todellisia henkilöitä. Vain kuudesosa (15 %) kaikkiaan 1105 kyselyyn vastanneesta oli eri mieltä. Keskiajalta periytyvän käsityksen mukaan Piispa Henrik toi kristinuskon Suomeen. Kansantarinan mukaan Lalli murhasi piispan Köyliönjärven jäällä.

Tämänhetkisen tutkimuksen valossa tarina ei pidä paikkaansa. Kristinusko levisi Suomen alueelle kaupankäynnin ja rauhanomaisten suhteiden kautta – ei väkivaltaisten ristiretkien. Myös Henrikin ja Lallin tarinat kerrotaan Kansallismuseon uudessa näyttelyssä, joka kulkee työnimellä Toista maata.

Perusnäyttelyn keskiössä ihminen

Suomen alueesta vuosien 1100 ja 1917 välillä, osana Ruotsia ja Venäjää, kertovan perusnäyttelyn teemat kiteytyvät kolmeen: ihmisyys, usko ja Suomi osana maailmaa. Näyttelyn käsikirjoitus korostaa yksilön näkökulmaa hallitsijoiden ja suurmiesten historian sijaan.

Suomalaisten historiallista identiteettiä on tutkittu melko vähän. VTT Pilvi Torstin johtama Historiatietoisuus Suomessa -tutkimushanke sivusi teemaa vuosikymmen sitten. Kyselytutkimuksen tuloksissa esille nousivat ennen kaikkea 1900-luvun tapahtumien merkitys suomalaisten identiteettien rakentumisessa – tärkeimmiksi historiallisiksi tapahtumiksi nostettiin esimerkiksi peruskoulu sekä talvi- ja jatkosota.

Suomen kansallismuseon kokoaman työryhmän tarkoituksena oli kyselyllä selvittää, mikä merkitys tätä vanhemmalla historialla on suomalaisten identiteetille. Suomen kansallismuseon yhteistyössä Helsingin yliopiston, Hanasaaren ruotsalais-suomalaisen kulttuurikeskuksen ja Kunnallisalan kehittämissäätiön kanssa tammikuussa 2020 toteuttamalla kyselyllä haluttiin selvittää, kuinka paljon suomalaiset tietävät Suomen ja Ruotsin yhteisestä historiasta ja millainen merkitys sillä on suomalaisten identiteettien rakentumisessa. Haastatteluja tehtiin yhteensä 1105. Vastaajina olivat 18–75-vuotiaat Ahvenanmaata lukuun ottamatta. Tutkimuksen tulosten virhemarginaali on suurimmillaan vajaat kolme prosenttiyksikköä. Kysely toteutettiin Otto A. Malmin rahaston tuella.

Kyselyn tulokset oheisessa liitteessä.

Lisätiedot

projektipäällikkö Päivi Roivainen, paivi.roivainen@kansallismuseo.fi, puh. 0295 33 6332

Avainsanat

Kuvat

Akaan kirkosta oleva 1500-luvulla valmistettu puuveistos kuvaa Piispa Henrikiä ja Lallia. Keskiaikainen yhdestä puusta, luultavasti lehmuksesta, veistetty noin 85-senttinen veistos tulee esille uudistuvaan perusnäyttelyyn. Kuva: Museovirasto
Akaan kirkosta oleva 1500-luvulla valmistettu puuveistos kuvaa Piispa Henrikiä ja Lallia. Keskiaikainen yhdestä puusta, luultavasti lehmuksesta, veistetty noin 85-senttinen veistos tulee esille uudistuvaan perusnäyttelyyn. Kuva: Museovirasto
Lataa

Liitteet

Tietoja julkaisijasta

Suomen kansallismuseo

Suomen kansallismuseo on valtakunnallinen kulttuurihistorian museo, joka ylläpitää ja kehittää kulttuurihistorian kokoelmiaan, edistää kulttuuriperinnön tutkimusta ja käyttöä, sekä tarjoaa näyttely- ja yleisöpalveluja museokohteissaan ympäri maan: Kansallismuseo, Seurasaaren ulkomuseo, Tamminiemi, Suomen merimuseo, Langinkoski, Hvitträsk, Louhisaari, Vankila, Hämeen linna ja Olavinlinna. Yhteiskunnallisena keskustelijana ja alan kansainvälisenä vaikuttajana toimiva Suomen kansallismuseo on osa opetus- ja kulttuuriministeriön alaista Museovirastoa.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Suomen kansallismuseo

Suomen kansallismuseon kohteista Kansallismuseo ja Tamminiemi suljettuina kolme viikkoa yleisen koronatilanteen vuoksi27.11.2020 14:42:25 EETTiedote

Uudellamaalla käyttöön otettujen voimakkaiden rajoitustoimenpiteiden johdosta myös Helsingissä sijaitsevat Kansallismuseo ja Tamminiemi suljetaan 30.11.-20.12.2020. Suomen kansallismuseon avoinna olevien Hämeen linnan, Olavinlinnan ja Kotkassa sijaitsevan Suomen merimuseon osalta seurataan koronatilanteen alueellista kehittymistä. Muut Suomen kansallismuseon museokohteet ovat avoinna muutoinkin vain kesäkaudella.

Suomen kansallismuseon ylijohtaja Elina Anttila tapasi Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin18.9.2020 17:17:05 EESTTiedote

Suomen kansallismuseon ylijohtaja Elina Anttila on tavannut torstaina 17.9.2020 Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin Valkoisessa talossa Washingtonissa. Tapaaminen liittyi matkaan, jonka aikana Suomen kansallismuseon Mesa Verde -kokoelmasta luovutettiin Yhdysvaltain alkuperäiskansojen edustajille takaisin esivanhempien jäänteet ja hautaesineet. Tapaamisessa oli läsnä repatriaation toteutukseen osallistuneiden osapuolten edustajia, Suomesta Elina Anttila sekä uusi Suomen Yhdysvaltain-suurlähettiläs Mikko Hautala. Kulttuuri ja kulttuuriperintökysymykset ovat osa kansainvälistä politiikkaa, vaikka aiheet eivät usein näy poliittisen uutisoinnin yhteydessä. Suomen kansallismuseon ylijohtaja Elina Anttila sanoo: ”On erityistä ja tärkeää, että kulttuurisiin oikeuksiin liittyvät kysymykset tunnistetaan korkeimmalla poliittisella tasolla. Suomen kansallismuseon ja Yhdysvaltain alkuperäiskansojen välinen repatriaatio oli kansainvälisesti ainutlaatuinen prosessi ja tapahtuma, joka ei olisi tot

The National Museum of Finland returned Pueblo Tribes’ ancestral remains from its collection for reburial in Mesa Verde, Colorado17.9.2020 19:01:36 EESTPress release

The ancestors and grave items, which are estimated to date back to the 13th century and were part of the National Museum of Finland’s Mesa Verde collection, have been repatriated to the Hopi Tribe, the Pueblo of Acoma, the Pueblo of Zia, and the Pueblo of Zuni, indigenous tribes of the United States, to be reburied on Sunday 13 September 2020. This repatriation respects the 2007 United Nations Declaration on the Rights of Indigenous Peoples and its Article 12 on indigenous peoples’ right to the repatriation of their human remains. This repatriation is the first to return grave findings of the indigenous peoples in the Mesa Verde region from abroad to the representatives of the descendants. The National Museum of Finland and representatives of the indigenous peoples of the Mesa Verde region carried out the return, in cooperation with the Finnish and United States authorities.

Suomen kansallismuseo luovutti yli sata vuotta kokoelmissaan olleet pueblo-intiaanien esivanhempien jäänteet uudelleenhaudattaviksi Mesa Verdeen Coloradoon17.9.2020 17:42:55 EESTTiedote

Suomen kansallismuseon Mesa Verde -kokoelmaan kuuluneet, noin 1200-luvulta peräisin olevat pueblo-intiaanien esivanhempien jäänteet ja hautaesineet on luovutettu Yhdysvaltain alkuperäiskansoille uudelleenhaudattavaksi sunnuntaina 13.9.2020. Palautus kunnioittaa YK:n vuoden 2007 julistusta alkuperäiskansojen oikeuksista vainajiensa kotiuttamiseen. Tämä repatriaatio on ensimmäinen kerta, kun Mesa Verden alueen alkuperäiskansojen hautajäänteitä palautetaan ulkomailta jälkeläisten edustajille. Suomen kansallismuseo ja Mesa Verden alueen alkuperäiskansojen edustajat toteuttivat palautuksen yhteistyössä Suomen ja Yhdysvaltain viranomaisten kanssa. Neljä vuotta kestänyt prosessi nousi esille myös lokakuussa 2019 tasavallan presidentti Sauli Niinistön ja Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin tapaamisessa.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme