Noin puolet suomalaisista arvioi tuntevansa hyvin Suomen ja Ruotsin yhteisen historian, selvisi Suomen kansallismuseon kyselyssä

Suomalaisten historiatietoisuutta kartoittaneessa kyselyssä selvisi, että suomalaisista joka toinen yhtyy väitteeseen ”tunnen hyvin Suomen ja Ruotsin yhteisen historian” (49 %). Lähes samansuuruinen joukko (45 %) torjuu sen, että he olisivat hyvin perillä maiden yhteisestä historiasta.

”Vanhempi historia ei aina avaudu kovin helposti”, pohtii näyttelyuudistuksen projektipäällikkö Päivi Roivainen Kansallismuseosta.

”Kansallismuseon uudistuvassa perusnäyttelyssä pyrimme tuomaan myös Ruotsin aikaa lähemmäs nykyihmistä ja luomaan samaistumisen paikkoja”.

Käynnissä olevan Kansallismuseon näyttelyuudistuksen näkökulmasta kiinnostavana tuloksena voi pitää myös suomalaisten vahvaa näkemystä Piispa Henrikistä ja Lallista. Kolme neljästä vastanneesta uskoo Piispa Henrikin ja Lallin olleen todellisia henkilöitä. Vain kuudesosa (15 %) kaikkiaan 1105 kyselyyn vastanneesta oli eri mieltä. Keskiajalta periytyvän käsityksen mukaan Piispa Henrik toi kristinuskon Suomeen. Kansantarinan mukaan Lalli murhasi piispan Köyliönjärven jäällä.

Tämänhetkisen tutkimuksen valossa tarina ei pidä paikkaansa. Kristinusko levisi Suomen alueelle kaupankäynnin ja rauhanomaisten suhteiden kautta – ei väkivaltaisten ristiretkien. Myös Henrikin ja Lallin tarinat kerrotaan Kansallismuseon uudessa näyttelyssä, joka kulkee työnimellä Toista maata.

Perusnäyttelyn keskiössä ihminen

Suomen alueesta vuosien 1100 ja 1917 välillä, osana Ruotsia ja Venäjää, kertovan perusnäyttelyn teemat kiteytyvät kolmeen: ihmisyys, usko ja Suomi osana maailmaa. Näyttelyn käsikirjoitus korostaa yksilön näkökulmaa hallitsijoiden ja suurmiesten historian sijaan.

Suomalaisten historiallista identiteettiä on tutkittu melko vähän. VTT Pilvi Torstin johtama Historiatietoisuus Suomessa -tutkimushanke sivusi teemaa vuosikymmen sitten. Kyselytutkimuksen tuloksissa esille nousivat ennen kaikkea 1900-luvun tapahtumien merkitys suomalaisten identiteettien rakentumisessa – tärkeimmiksi historiallisiksi tapahtumiksi nostettiin esimerkiksi peruskoulu sekä talvi- ja jatkosota.

Suomen kansallismuseon kokoaman työryhmän tarkoituksena oli kyselyllä selvittää, mikä merkitys tätä vanhemmalla historialla on suomalaisten identiteetille. Suomen kansallismuseon yhteistyössä Helsingin yliopiston, Hanasaaren ruotsalais-suomalaisen kulttuurikeskuksen ja Kunnallisalan kehittämissäätiön kanssa tammikuussa 2020 toteuttamalla kyselyllä haluttiin selvittää, kuinka paljon suomalaiset tietävät Suomen ja Ruotsin yhteisestä historiasta ja millainen merkitys sillä on suomalaisten identiteettien rakentumisessa. Haastatteluja tehtiin yhteensä 1105. Vastaajina olivat 18–75-vuotiaat Ahvenanmaata lukuun ottamatta. Tutkimuksen tulosten virhemarginaali on suurimmillaan vajaat kolme prosenttiyksikköä. Kysely toteutettiin Otto A. Malmin rahaston tuella.

Kyselyn tulokset oheisessa liitteessä.

Lisätiedot

projektipäällikkö Päivi Roivainen, paivi.roivainen@kansallismuseo.fi, puh. 0295 33 6332