Nopeavaikutteisen masennuslääkkeen vaikutukset lujittuvat unessa?
Masennuksen ja pitkäkestoisen stressin on todettu aiheuttavan aivoissa muutoksia, jotka osittain selittävät masentuneisuutta, apatiaa, muistivaikeuksia ja muita yleisiä masennukseen liittyviä oireita. Masentuneiden mielentilassa korostuvat kuitenkin myös usein keskeytyksettä jatkuvat negatiiviset ajatuskehät. Tämä on hyvin aktiivista ja valikoitunutta aivojen toimintaa.
– Se puolestaan vahvistaa juuri tällaiseen ajatteluun liittyviä hermoyhteyksiä. Negatiivisuuden kierre on valmis, kun vähemmän aktiiviset, normaalia aivotoimintaa tukevat, kytkennät ja hermoverkot heikentyvät käytön puutteessa. Lopputuloksena on hermoverkkojen aktiivisuuden epätasapaino ja kliininen masennus, kuvailee apulaisprofessori Tomi Rantamäki Helsingin yliopiston farmasian tiedekunnasta.
Syöksykierre voitaisiin katkaista ohjaamalla aivot takaisin kohti kokonaisvaltaisempaa toimintatapaa. Tällaista ohjaamista voidaan tehostaa psykoterapian keinoin, mutta vaikutukset ilmenevät hitaasti.
Viime vuosien aikana on tutkittu nopeavaikutteisia masennuksen hoitomuotoja, jotka lupailevat tähän kokonaan uusia näköaloja. Uusimpana tulokkaana myyntiluvan sai vastikään Euroopassa esketamiinia sisältävä nenäsumute.
– Ketamiinia, psykiatrista sähköhoitoa, ilokaasua ja muutamaa muuta jo käytössä olevaa tai kokeellista hoitomuotoa yhdistää se, että ne lisäävät laajojen aivokuorialueiden aktiivisuutta ja voimistavat hermoliitoksia eli synapseja. Parhaimmillaan tämä pakottaa laajat aivokuoren hermoverkot kokonaan uudenlaiseen vuorovaikutukseen, jolla pystytään horjuttamaan aiempaa epätasapainotilaa, toteaa tutkijatohtori Samuel Kohtala Helsingin yliopistosta.
Nopea helpotus jää kuitenkin ohimeneväksi, jollei hermoston muovautuvuuden sisäsyntyisiä mekanismeja hyödynnetä.
– Synaptisen homeostaasiteorian mukaan päivän aikana aktivoituneiden synapsien kokonaisvahvuus palautetaan syvän unen hidasaaltoaktiivisuuden aikana edeltävälle tasolle. Vahvimmat synapsit säilyttävät suhteellisen potentiaationsa paremmin kuin heikoimmat, mikä mahdollistaa oppimisen, mutta myös puhdistaa hermoverkot ylimääräisestä kohinasta. Ajattelemme nopeavaikutteisten masennushoitojen säätelevän sekä synapsien voimistumista että niitä vastavuoroisia aivojen sisäsyntyisiä mekanismeja, jotka unen aikana heikentävät synapseja. Molempien mekanismien avulla aivot voivat oppia pois masennusta ylläpitävästä aivotoiminnasta, Kohtala sanoo.
Tutkijoiden mukaan hermoston muovautuvuuteen liitetyt molekyylitason mekanismit kytkeytyvät päälle nimenomaan hidasaaltoaktiivisuuden aikana. Hoitojen aiheuttaman hidasaaltotoiminnan mittaaminen voi olla yksi tekijä, josta on hyötyä hoitovasteen mittaamisessa sekä uusien masennuslääkkeiden kehitystyössä.
Tutkijat muistuttavat, että vastaavien mekanismien siivittämänä aivojen toiminta voi ajautua uudelleen raiteiltaan seuraavien unijaksojen aikana, ellei masennusta ajavien hermoverkkojen toimintaa ohjata riittävästi esimerkiksi toiminnallisen terapian keinoin.
– Masennuksen pääoireisiin on mahdollisuus vaikuttaa keinotekoisesti horjuttamalla hermoverkkojen toiminnan tilaa. Pysyvämmän vaikutuksen aikaansaamiseksi tarvitsee vaikuttaa myös ongelman perussyihin, Rantamäki selittää.
Artikkeli:
Tomi Rantamäki ja Samuel Kohtala. Encoding, Consolidation and Renormalization in Depression: Synaptic Homeostasis, Plasticity, and Sleep Integrate Rapid Antidepressant Effects. Pharmacological Reviews, 72:439-465, 2020
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Tomi Rantamäki, tomi.rantamaki@helsinki.fi, puh. 041 502 0978, Twitter @TomiRantamki
Samuel Kohtala, samuel.kohtala@helsinki.fi, puh. 050 448 9238, Twitter @samuelkohtala
Tietoja julkaisijasta

PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa se on ollut toistuvasti maailman sadan parhaan yliopiston joukossa. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tiedeviestinnän asiantuntija Elina Raukko, elina.raukko@helsinki.fi, puh. 050 318 5302, @LifeSciHelsinki
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Noin joka seitsemäs hakija pääsi sisään Helsingin yliopistoon3.7.2025 09:42:00 EEST | Tiedote
Yhteishaussa Helsingin yliopistoon valittiin 4 703 uutta opiskelijaa. Helsingin yliopisto oli Suomen suosituin yliopisto ensisijaisten hakijoiden määrän sekä hakijoiden kokonaismäärän perusteella.
Kaasuvuoto aloittaa haavan korjauksen kasveissa2.7.2025 18:01:00 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston tutkijat ovat löytäneet mekanismin, jonka avulla kasvit korjaavat suojaavan uloimman kerroksensa, korkkisolukon. Tällä löydöllä voi olla merkittäviä vaikutuksia maatalouteen ja elintarvikkeiden säilyvyyteen. Etyleenin ja hapen diffuusio haavan läpi käynnistää kasvin luonnollisen paranemisprosessin.
Kaksoisvalohoito vähentää ikenien verenvuotoa ja tulehdusta hammasimplanttien ympärillä1.7.2025 09:59:32 EEST | Tiedote
Kaksoisvalohoito (Lumoral) tarjoaa kotikäyttöön turvallisen ja tehokkaan vaihtoehdon implanttien ympäristön tulehduksen hallintaan ilman antibiootteja.
Tutut maatalousympäristön linnut vähenevät, eteläiset yleislajit runsastuvat30.6.2025 08:00:00 EEST | Tiedote
Moni tuttu lintulaji harvinaistuu entisestään. Varpusia ja kuoveja on nyt vähemmän kuin koskaan aiemmin. Toisaalta monien eteläisten lajien voittokulku jatkuu. Mustarastaita ja peukaloisia esiintyy ennätysmäisen runsaasti.
Panimoteollisuuden sivuvirroista terveellisiä elintarvikkeita27.6.2025 13:02:54 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston tutkijat ovat keksineet innovatiivisen ja kestävän tavan hyödyntää mäskiä ja muita panimoteollisuuden sivutuotteita muokkaamalla niistä hyödyllisiä elintarvikkeita.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme