Helsingin yliopisto

Norjan Barentsinmeren öljyonnettomuuksien riskienhallinta kaipaa huomattavaa uudistamista

Jaa

Helsingin yliopistossa äskettäin valmistuneessa tapaustutkimuksessa tarkastellaan erilaisia tapoja kartoittaa öljyonnettomuusriskejä Norjan Barentsinmerellä, jossa öljynetsintä ja poraaminen on vastikään sallittu uusilla alueilla. Tutkimuksessa osoitetaan, että tarvitsemme pikaisesti uusia tapoja sisällyttää erilaisia riskikehyksiä ja erinäisiä tiedon muotoja monimutkaisten sosioekologisten riskien riskinhallintaprosesseihin.

Norjan Barentsinmeri. Kuva: Tuuli Parviainen.
Norjan Barentsinmeri. Kuva: Tuuli Parviainen.

Erilaiset riskejä koskevat näkemykset ja yhteiskunnalliset arvot ovat usein ristiriidassa, mikä vaikeuttaa ympäristöön liittyvien riskitekijöiden hallintaa. Avomeriporauksen salliminen uusilla arktisilla alueilla on äärimmäisen kiistanalaista. Samalla kun alueen jääpeite sulaa hälyttävän nopeasti, öljyteollisuusen toiminta on kasvanut uusilla alueilla NorjanBarentsinmerellä.

Norjan valtion päätös sallia merellä tapahtuva öljynetsintä- ja poraustoiminta aiempaa lähempänä jään reunaa on erittäin kiistanalainen ratkaisu, sillä avomeriporauksen onnettomuusriskejä pahentavat entisestään muun muassa alueella mahdollisesti esiintyvä jää, karut sääolosuhteet ja nykyisten torjuntatoimien riittämättömyys. Kun ottaa huomioon fossiilisten polttoaineiden osuuden ilmastonmuutoksessa, öljyteollisuuden toiminnan laajentaminen uusille alueille vaikeuttaa Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteiden saavuttamista.

Tutkimuksen mukaan nykyisen hallintorakenteen puitteissa moninaisia riskikehyksiä ja tiedon eri muotoja ei kyetä integroimaan päätöksentekoprosesseihin.

– Ongelmatilanteen yhteinen ymmärtäminen ja tarvittavien ratkaisujen kehittäminen edellyttää yhteiskunnallista oppimista ja tiedon yhteistuottamista, toteaa tohtorikoulutettava Tuuli Parviainen Helsingin yliopiston Ekosysteemit ja ympäristö -tutkimusohjelmasta.

Tutkimukseen osallistuneiden tahojen välillä havaittiin suuria eroja riskien määrittämisessä ja hahmottamisessa. Osallistujat toivat ilmi laajan ympäristöllisten, taloudellisten ja yhteiskunnallisten riskien kirjon, johon kuuluivat sekä pitkäaikaiset että maailmanlaajuiset avomeriporauksen seuraukset, kuten toiminnan vaikutukset ilmastonmuutokseen. Lisäksi tutkimukseen osallistuneet tahot pitivät tieteidenvälistä tutkimusta, paikallistietämystä ja muita tiedon muotoja riskiarvioinnin kannalta tärkeinä.

Näin ollen öljyvuotoriskien hallinnassa onkin tärkeää tarkastella muun muassa sitä, kenen tulisi osallistua riskien tunnistamiseen ja arvioimiseen, mitä tahoja pidetään tai ei pidetä olennaisina tai asiantuntevina riskien arvioimisessa, mitä hallintokeinoja pidetään tärkeinä ja minkä tahojen pitäisi osallistua päätösten laillisuuden varmistamiseen.

Tutkimusartikkelissa Parviainen et al. (2019) esittelevät niitä lukuisia tapoja, joilla Norjan Barentsinmeren alueeseen liittyviä riskejä hahmotetaan ja määritellään, sekä erittelevät riskikehysten perustana olevia tietotyyppejä. Riskikehyksiä kerättiin rakentamalla laadullisia ajatusmalleja osittain ohjattujen haastattelujen pohjalta. Ajatusmallintamisen avulla voidaan esitellä ja kuvata öljyonnettomuusriskien arvioimiseen ja määrittämiseen liittyvien epävarmuustekijöiden laajuutta sekä toimintaan liittyvää monitulkintaisuutta.

– Nykyinen riskinhallintakehys, johon sisältyy Barentsinmeren ekosysteemipohjainen hoitosuunnitelma ja teollisuuden riskiarvioinnit, on keskittynyt pitkälti luonnontieteisiin ja insinööritieteisiin perustuviin tutkimuksiin, jolloin riskejä on hahmotettu pääasiassa todennäköisyyksien ja seurauksien kautta. Riskien ja riskinhallintavaihtoehtojen arviointia ei voi jättää yksinomaan kyseisen teollisuudenalan asiantuntijoiden tehtäväksi, Parviainen sanoo.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Tuuli Parviainen, tuuli.parviainen@helsinki.fi, puh. 0442373587

Kuvat

Norjan Barentsinmeri. Kuva: Tuuli Parviainen.
Norjan Barentsinmeri. Kuva: Tuuli Parviainen.
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Helsingin yliopisto
Helsingin yliopisto
PL 3
00014 Helsingin yliopisto

02941 911 (vaihde)http://www.helsinki.fi/yliopisto

Tiedottaja Eeva Karmitsa, Helsingin yliopisto, puh. 0294158461

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme