Norjan Barentsinmeren öljyonnettomuuksien riskienhallinta kaipaa huomattavaa uudistamista
Erilaiset riskejä koskevat näkemykset ja yhteiskunnalliset arvot ovat usein ristiriidassa, mikä vaikeuttaa ympäristöön liittyvien riskitekijöiden hallintaa. Avomeriporauksen salliminen uusilla arktisilla alueilla on äärimmäisen kiistanalaista. Samalla kun alueen jääpeite sulaa hälyttävän nopeasti, öljyteollisuusen toiminta on kasvanut uusilla alueilla NorjanBarentsinmerellä.
Norjan valtion päätös sallia merellä tapahtuva öljynetsintä- ja poraustoiminta aiempaa lähempänä jään reunaa on erittäin kiistanalainen ratkaisu, sillä avomeriporauksen onnettomuusriskejä pahentavat entisestään muun muassa alueella mahdollisesti esiintyvä jää, karut sääolosuhteet ja nykyisten torjuntatoimien riittämättömyys. Kun ottaa huomioon fossiilisten polttoaineiden osuuden ilmastonmuutoksessa, öljyteollisuuden toiminnan laajentaminen uusille alueille vaikeuttaa Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteiden saavuttamista.
Tutkimuksen mukaan nykyisen hallintorakenteen puitteissa moninaisia riskikehyksiä ja tiedon eri muotoja ei kyetä integroimaan päätöksentekoprosesseihin.
– Ongelmatilanteen yhteinen ymmärtäminen ja tarvittavien ratkaisujen kehittäminen edellyttää yhteiskunnallista oppimista ja tiedon yhteistuottamista, toteaa tohtorikoulutettava Tuuli Parviainen Helsingin yliopiston Ekosysteemit ja ympäristö -tutkimusohjelmasta.
Tutkimukseen osallistuneiden tahojen välillä havaittiin suuria eroja riskien määrittämisessä ja hahmottamisessa. Osallistujat toivat ilmi laajan ympäristöllisten, taloudellisten ja yhteiskunnallisten riskien kirjon, johon kuuluivat sekä pitkäaikaiset että maailmanlaajuiset avomeriporauksen seuraukset, kuten toiminnan vaikutukset ilmastonmuutokseen. Lisäksi tutkimukseen osallistuneet tahot pitivät tieteidenvälistä tutkimusta, paikallistietämystä ja muita tiedon muotoja riskiarvioinnin kannalta tärkeinä.
Näin ollen öljyvuotoriskien hallinnassa onkin tärkeää tarkastella muun muassa sitä, kenen tulisi osallistua riskien tunnistamiseen ja arvioimiseen, mitä tahoja pidetään tai ei pidetä olennaisina tai asiantuntevina riskien arvioimisessa, mitä hallintokeinoja pidetään tärkeinä ja minkä tahojen pitäisi osallistua päätösten laillisuuden varmistamiseen.
Tutkimusartikkelissa Parviainen et al. (2019) esittelevät niitä lukuisia tapoja, joilla Norjan Barentsinmeren alueeseen liittyviä riskejä hahmotetaan ja määritellään, sekä erittelevät riskikehysten perustana olevia tietotyyppejä. Riskikehyksiä kerättiin rakentamalla laadullisia ajatusmalleja osittain ohjattujen haastattelujen pohjalta. Ajatusmallintamisen avulla voidaan esitellä ja kuvata öljyonnettomuusriskien arvioimiseen ja määrittämiseen liittyvien epävarmuustekijöiden laajuutta sekä toimintaan liittyvää monitulkintaisuutta.
– Nykyinen riskinhallintakehys, johon sisältyy Barentsinmeren ekosysteemipohjainen hoitosuunnitelma ja teollisuuden riskiarvioinnit, on keskittynyt pitkälti luonnontieteisiin ja insinööritieteisiin perustuviin tutkimuksiin, jolloin riskejä on hahmotettu pääasiassa todennäköisyyksien ja seurauksien kautta. Riskien ja riskinhallintavaihtoehtojen arviointia ei voi jättää yksinomaan kyseisen teollisuudenalan asiantuntijoiden tehtäväksi, Parviainen sanoo.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Tuuli Parviainen, tuuli.parviainen@helsinki.fi, puh. 0442373587
Kuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Tiedottaja Eeva Karmitsa, Helsingin yliopisto, puh. 0294158461
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Helsingin yliopisto oli hakijoiden ykköstoive yhteishaussa28.3.2024 11:38:03 EET | Tiedote
Hakijoita kandi- ja maisteriohjelmiin oli yli 31 000. Ensisijaisten hakijoiden määrän perusteella Helsingin yliopisto oli Suomen suosituin yliopisto. Tutut alat – oikeustiede, lääketiede ja psykologia – olivat jälleen Helsingin yliopiston suosituimpia hakukohteita.
Modernin ajan suurinta aurinkomyrskyä jäljitettiin Lapin puiden vuosirenkaista28.3.2024 09:34:22 EET | Tiedote
Helsingin yliopiston johtama tutkimusryhmä pystyi mittaamaan vuoden 1859 Carringtonin aurinkomyrskyn jälkeisen piikin Lapin puiden radiohiilipitoisuuksista. Jäljitys auttaa varautumaan vaarallisiin aurinkomyrskyihin.
KUTSU MEDIALLE 10.4; Mistä europarlamenttivaaleissa puhutaan, tutkijoiden ajankohtaisimmat asiat esillä27.3.2024 14:05:26 EET | Kutsu
Kesäkuun Euroopan parlamentin vaalit käydään entistä kireämmässä maailmanpoliittisessa tilanteessa. Mikä merkitys EU-vaaleilla on Euroopan ja Suomen suunnalle? Millaisessa poliittisessa tilanteessa EU-vaaleihin lähdetään? Entä millaisia valtakamppailuja Euroopan parlamentin sisällä käydään?
Tutkijat selvittivät, miten musiikki katoaa aivoista27.3.2024 12:00:00 EET | Tiedote
Sävelkuurolta ihmiseltä puuttuu kyky tunnistaa melodioita. Tuore tutkimus onnistui paikantamaan sävelkuurouden eli amusian todennäköisen alkuperän aivoissa. Ilmiön jäljille päästiin tutkimalla tapauksia, joissa aivoinfarkti oli aiheuttanut amusian.
Plastiikkakirurgian professori Virve Koljoselle J. V. Snellman -palkinto26.3.2024 18:00:00 EET | Tiedote
Helsingin yliopisto on myöntänyt J. V. Snellmanin nimeä kantavan tiedonjulkistamispalkinnon vuonna 2024 professori Virve Koljoselle. Koljonen viestii erikoisalastaan plastiikkakirurgiasta aktiivisesti ja yleistajuisesti sosiaalisessa mediassa ja on tavoittanut laajasti niin ammattilaisia kuin suurta yleisöä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme