Etelä-Savon ELY-keskusEtelä-Savon ELY-keskusEtelä-Savon ELY-keskusEtelä-Savon ELY-keskus

Norppakin tarvitsee aurinkoa ja haluaa loikoilla rauhassa

Jaa
Liikkuessasi vesillä saatat nähdä saimaannorpan paistattelemassa päivää rantakivellä. Norppa nousee keväällä kivelle vaihtamaan karvaa. Aurinko kuivattaa turkin, mikä edistää karvan vaihtumista. Etelä-Savon ELY-keskus muistuttaa, että kivellä makoileva viiksiniekka kaipaa rauhaa, koska norppa ei karvanvaihtoaikana sukella mielellään veteen.
Saimaannorppa vaihtamassa karvaa kivellä. Kuva: Jouni Koskela.
Saimaannorppa vaihtamassa karvaa kivellä. Kuva: Jouni Koskela.

Jos veneillessäsi näet norpan, on parasta ajaa hiljaa ohi tasaisella nopeudella. Kaikki muutokset ympäristössä saavat norpan levottomaksi, ja norppa saattaa sukeltaa häiriön takia veteen. Varmistat norpan sujuvan karvanvaidon kivellä, kun tarkkailet kiikarilla tai valokuvaat sitä riittävän välimatkan päästä. Norppien yksilölliset erot ovat suuria, toiset sukeltavat kiveltä veteen piiloon herkemmin kuin toiset. Myös karvanvaihtoajan vaihe vaikuttaa siihen, miten herkästi norppa sukeltaa kiveltä veteen.

Matkailijakin voi vaikuttaa omilla valinnoillaan

Saimaalla toimii matkailuyrittäjiä, joiden järjestämiin retkiin sisältyy myös saimaannorppien katselemista ja kuvaamista. Siihen liittyen norppaystävälliselle matkailulle on vuonna 2022 luotu pelisäännöt yhdessä norppamatkailuyrittäjien kanssa. Valitessasi norppasafarijärjestäjän, joka on sitoutunut noihin pelisääntöihin, turvaat omalta osaltasi norppien karvanvaihdon aikaista rauhaa.

Välttämällä norpan häiritsemistä varmistat, että voit katsella saimaannorppaa myös tulevina vuosina!

Etelä-Savon ELY-keskus osallistuu Yhteinen saimaannorppamme -LIFE-projektiin, jonka tavoitteena on ehkäistä ja vähentää ilmastonmuutoksen, kalastuksen, ihmislähtöisen häiriön sekä kannan pienuuden aiheuttamia ongelmia saimaannorppakannalle. Euroopan unionin rahoittaman projektin budjetti on 7,1 miljoonaa euroa. Projektissa tehdään toimenpiteitä myös Saaristomeren itämerennorppakannan tilanteen parantamiseksi.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Luonnonsuojeluasiantuntija Arto Ustinov, Etelä-Savon ELY-keskus, p. 0295 024 239, arto.ustinov@ely-keskus.fi

Kuvat

Saimaannorppa vaihtamassa karvaa kivellä. Kuva: Jouni Koskela.
Saimaannorppa vaihtamassa karvaa kivellä. Kuva: Jouni Koskela.
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Etelä-Savon ELY-keskus
Etelä-Savon ELY-keskus
Jääkärinkatu 14, PL 164
50101 Mikkeli

0295 024 000http://www.ely-keskus.fi/web/ely/ely-etela-savo

Etelä-Savon ELY-keskus tuottaa valtion aluehallinnon palveluja ja osallistuu maakunnan kehittämiseen Etelä-Savon maakunnan alueella. Palvelumme kohdistuvat elinkeinoihin, työvoimaan, osaamiseen, maaseutuun sekä ympäristöön ja luonnonvaroihin. Omaa toimialuetta laajemmin hoidamme rakennerahastotehtäviä Itä-Suomen alueella, koordinoimme vesienhoitoa Vuoksen vesistöalueella ja vastaamme valtakunnallisen TE-hallinnon asiakaspalvelukeskuksen toiminnasta. Viraston toimipaikka sijaitsee Mikkelissä.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Etelä-Savon ELY-keskus

Helmi-ohjelmassa tapahtuu: Rantasalmelle valmistellaan luonnon monimuotoisuutta vahvistavaa Helmi-keskittymää ja ELY-keskus etsii kunnostettavia pienvesikohteita26.5.2023 08:00:00 EEST | Tiedote

Helmi-elinympäristöohjelma on ympäristöministeriön ja maa- ja metsätalousministeriön ohjelma, jossa hoidetaan ja kunnostetaan maamme arvokkainta luontoa. Etelä-Savoon on suunnitteilla useita Helmi-keskittymiä ja niistä ensimmäistä valmistellaan Rantasalmelle. Maanomistajat voivat ehdottaa Helmi-ohjelmaan maillaan sijaitsevia kunnostuksen tarpeessa olevia pienvesiä.

Rauhoitetut kangasvuokot ovat aloittaneet kukinnan Etelä-Savossa12.5.2023 09:12:25 EEST | Tiedote

Etelä-Savon kangasvuokot ovat aloittaneet kukinnan ja niitä voi päästä ihailemaan harjuilla sekä kuivilla ja valoisilla kankailla. Laji on rauhoitettu jo vuonna 1952, mutta rauhoituksesta huolimatta laji on vähentynyt ja laji on luokiteltu uhanalaisluokituksessa vaarantuneeksi. Rauhoitetun kasvin tai sen osan poimiminen, kerääminen, juurineen ottaminen tai hävittäminen on luonnonsuojelulain nojalla kielletty. Kielto koskee myös kasvin siementen keräämistä. Luonnossa kasvavat kangasvuokot tulee jättää rauhaan yhteisesti ihailtaviksi.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme